Tagged: vahinko
Kuka kolhi autoa?
Turun Sanomat 25.7.2011
Kun ovi kolahtaa viereen parkkeeratun auton kylkeen tai ruutuun kurvatessa tuntemattoman takakulma saa runtua, on monen mielestä helpompaa paeta paikalta kuin jäädä vastaamaan teoistaan.
Hyvät tavat ovat karisseet autoilijoilta, sillä enää vain harvoin lommon tekijä jättää vahinkoa kärsineelle omat yhteystietonsa.
Jos kauppareissun aikana auton oveen on ilmestynyt lommo, alkaa monella syke nousta – ja syystä. Tiedossa on vähintään parin sadan euron hintainen korjauskeikka, mikäli ylimääräisestä lovesta haluaa päästä eroon. Syyllistä ei yleensä näy enää mailla halmeilla, ja tapaus jää arvoitukseksi. Vakuutusyhtiön papereihin jää merkintä: ”Tekijä: tuntematon”. Silloin korjauskustannukset tai vakuutusten omavastuuosuudet jäävät kolhitun auton omistajan maksettaviksi.
Korvauspäällikkö Sami Salonen vakuutusyhtiö Ifiltä kertoo, että lommojen yleistymiseen on reagoitu heillä niin, että laajimpaan kaskovakuutukseen kuuluu nykyisin erityinen pysäköintiturva.
– Pysäköintiturvasta korvataan tuntemattoman moottoriajoneuvon törmäyksestä pysäköityyn autoon aiheutunut vahinko ilman bonusmenetyksiä, Salonen sanoo.
Kaskovakuutusten törmäysturvien omavastuuosuudet ovat yhtiöstä ja vakuutuksesta riippuen noin 0–400 euron välillä ollen tavallisimmillaan noin 150 euron tienoilla. Myös vakuutusyhtiöiden erilaiset bonusjärjestelmät vaikuttavat auton omistajalle itselleen maksettavaksi jäävään summaan.
– Pysäköintiturva on kasvattanut pikku hiljaa suosiotaan, sillä itsekseen ilmestyvät kolhut tuntuvat lisääneen. Asenteiden muutoksen lisäksi syynä lienee lisääntynyt autoilu ja markettien suosion kasvu, Salonen arvelee.
Kotipihoilla, kyläkauppojen raitilla ja pihateillä kolhaisut ovat harvinaisempia. Naapurille myös mennään helpommin tunnustamaan tapahtunut vahinko kuin ventovieraalle.
Pysäköintihalleissa saadaan silloin tällöin selvitettyä tapauksia vartioinnin ja valvontakameroiden avulla.
Joskus myös auton omistaja tai muu silminnäkijä ehtii napata paikalta pakenevan auton rekisterinumeron talteen. Silloin auton omistajan saa helposti selville ja korvausvastuuta voidaan selvitellä poliisin sekä lommon aiheuttajan liikennevakuutuksen kautta.
Kiistatilanteita, joissa aiheuttajaosapuolesta ei päästä yksimielisyyteen, voidaan selvitellä esimerkiksi jälkiä vertailemalla. Törmäys- ja pysäköintiturvan piiriin kuuluvia vahinkoja ilmoitetaan useita päivittäin, eli tapauksia kertyy tuhansia vuosittain.
Aina syyllinen ei itsekään huomaa aiheuttamaansa vahinkoa. Tekijänä voi myös olla pieni lapsi, joka ei ymmärrä tapahtunutta ja jonka tekosia aikuinen ei huomaa.
Korvauspäällikkö Sami Reinikka Pohjola Vakuutuksesta arvioi, että koko Suomen tasolla tällaisia pienehköjä kolhuja tulee kymmeniä päivässä. Vakuutusyhtiöt eivät erikseen tilastoi tapauksia, joissa toinen osapuoli on tuntematon.
– Perusperiaatteena on, että väistämissäännöt pätevät myös parkkipaikkatilanteissa. Eli oikealta tulevaa on väistettävä. Tilanteita ja korvausvastuita myös tulkitaan sen mukaan, Reinikka muistuttaa.
Hän uskoo, että parkkeeraamista vaikeuttavat nykyautojen kokoon nähden pienet pysäköintiruudut. Vuodenajoilla sen sijaan ei ole suurta merkitystä kolhaisujen yleisyyteen.
Automaa-liikkeen Turun huollon päällikön Mika Kempin näkemyksen mukaan paikalta poistumiset ovat selkeästi lisääntyneet ja niiden seuraukset ovat varsin tuttu ilmiö autoliikkeiden korikorjaamossa työskenteleville.
– Naarmuja saaneiden autojen omistajat kertovat, usein etteivät itsekään tiedä vaurioiden aiheuttajaa tai tekotapaa, Kemppi kertoo.
Myös korikorjaamon työnjohtaja Kari Toivola Autokeskuksen Raision liikkeestä arvioi, että kolhun tekijän ilmoittautuminen on nykyään harvinaisempaa kuin ennen.
– Ehkä pelko vastapuolen reaktioista saa jotkut pakenemaan paikalta, Toivola arvelee.
Tavallisimpia vaurioita ovat hänen mukaansa lommot ovissa tai puskurin kulmissa. Lommot ovissa syntyvät ovien avaamisista toisen auton kylkeen ja puskurivauriot peruutusten yhteydessä ja parkkipaikalta poistuessa.
Harvinaisempia syitä ovat vaikkapa kalteville alustoille pysäköimiset varmistumatta siitä, että auto ei voi lähteä itsestään liikkeelle.
Vanhoja autoja ei aina edes haluta korjauttaa, mutta uusien autojen omistajat ovat menopeleistään tarkempia. Aivan pienien vaurioiden kohdalla jää asiakkaan aprikoitavaksi kannattaako käyttää vakuutusta omavastuuosuuksineen vai pulittaa korjauskustannukset omasta pussista.
Esimerkiksi 300–400 euroa kustantavissa ovien maalauksissa vakuutuksen käyttö alkaa olla selkeästi kannattavaa.
Eristetehtaalla pitkä toiminnan keskeytys
Yle Perämeri 18.7.2011
Tulipalon tuhoaman Vital Finlandin eristetehtaan tuotanto Kemissä on pysähdyksissä puolitoista vuotta, arvioi toimitusjohtaja Kimmo Norojärvi. Hänen mukaansa yhtiön hallitus päättää kokouksessaan ensi kuussa, rakennetaanko palaneen tehtaan paikalle Vilmilän teollisuusalueelle uusi tehdas.
Jos uusi tehdas päätetään rakentaa, eniten aikaa vie tuotantolinjan rakentaminen, koska sitä ei voi tilata valmiina, vaan se on rakennettava itse, sanoo Norojärvi.
Kesäkuun lopussa tapahtunut tulipalo tuhosi täysin puukuitueristettä valmistavan yrityksen tehtaan Kemissä. Tontin raivaus tulipaljon jäljiltä alkoi viime viikolla.
Vital Finlandin 11 työntekijää ovat parhaillaan kesälomalla, jonka jälkeen heidät lomautetaan. Emoyhtiö Sepa Oy:llä on kattoristikkoja valmistavat tehtaat Porvoossa ja Keiteleellä, mutta Kemin tuotantoa ei voida siirtää sinne, sanoo Norojärvi.
Hidas ilmiö
Nyt se tuli määriteltyä. Nimittäin hidas ilmiö vakuutusmielessä.
Omaisuusvakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.
Kaikilla vakuutusyhtiöillä on käytössä rajoitusehto, jolla rajoitetaan vähitellen vaikuttavat ilmiöt korvauksen ulkopuolelle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut itse esineelle kulumisen, korroosion, materiaalin väsymisen, pilaantumisen sienettymisen, lahoamisen, hajun, ilmankosteuden tai lämpötilan muuttumisen tai muun vähitellen vaikuttavan ilmiön johdosta.
Melko selkeää, eikö?
Ei.
Asiakkaalla oli noin viikon aikana, omassa kuljetussalkussaan, hapettunut kymmenkunta ammattikäyttöön tarkoitettua radiopuhelinta käyttökelvottomaksi.
Aktia vahinkovakuutus katsoi, että viikon aikana tapahtunut hapettuminen ei ole äkillinen ilmiö, vaan ehdoissa tarkoitettu vähitellen syntynyt vahinko (hidas ilmiö). Varsinkin, kun vakuutusehdoissa oli vielä erikseen maininta korroosiosta.
Radiopuhelinten odotettu käyttöikä on reilusti yli kymmenen vuotta.
Viitaten vakuutuslautakunnan eikaisempiin lausuntoihin, valitimme korvauspäätöksestä ja totesimme, että vakuutusehtoa ei voida tulkita suoraviivaisesti koskemaan poikkeuksetta kaikkia esimerkkeinä mainittuja tapauksia. Asiaa olisi käsiteltävä rajoistusehdon otsikon ja pääasiallisen tarkoituksen mukaan, rajoittaen korvauspiiristä vain todelliset vähitellen syntyneet vahingot. Hidasta ilmiötä pitäisi siis aina peilata esineen oletettuun käyttöikään.
Ei vaikutusta. Aktia oli jo kaivanut poteronsa.
Juttu piti laittaa vakuutuslautakunnan arvioitavaksi.
Vakuutuslautakunta katsoi, että hapettuminen oli tapahtunut melko lyhyessä ajassa ja oli ollut poikkeuksellisen voimakasta. Kyseessä ei ole ollut esimerkiksi putken korroosioon rinnatettava tilanne.
Lautakunnan mukaan radiopuhelinten hapettuminen on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, josta vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus esinevakuutuksen perusteella.
Jälleen kerran torjuimme vakuutusyhitön omaan pussiin pelaamisen ja asiakas sai korvauksensa, vaikkakin noin vuoden verran vahingon jälkeen.
Vahinkoasiassa ensimmäinen korvauspäätös ei aina ole se lopullinen, vaikka vakuutusyhtiö jankuttaisi kantaansa miten äänekkäästi tahansa.
Kysyn vaan, että kannatiko saivarrella?
Helsinkiläinen mies ajoi ojaan arvokkaalla henkilöautollaan. Miehen mukaan hän väisti peuraa.
Vauhtia autolla oli suistumishetkellä nelisenkymmentä kilometriä tunnissa. Audi S3 törmäsi lopulta puuhun.
Mies yritti peruuttaa takaisin tielle. Peruutusvaihde ei kuitenkaan toiminut. Sitten öljynpaineen varoitusvalo syttyi, minkä jälkeen mies sammutti moottorin. Auto hinattiin pois paikalta.
Vakuutusyhtiö maksoi osan auton korjauksesta. Hajonnutta peruutusvaihdetta Pohjola ei kuitenkaan suostunut maksamaan. Vakuutusyhtiön mukaan vika ei johdu ulosajosta vaan tavanomaisesta käytöstä. Autolla oli ajettu jo yli satatuhatta kilometriä.
Auton omistaja haastoi vakuutusyhtiön oikeuteen. Hän katsoi vaihteiston toimineen moitteettomasti ennen onnettomuutta ja vaati Pohjolaa maksamaan vaihteensiirtimen haarukan katkeamisesta johtuneen korjaamolaskun, jonka jonka loppusumma oli 1 929 euroa.
Osapuolet valmistautuivat oikeudenkäyntiin huolella. Audin omistaja kutsui todistajaksi muun muassa Veho Olarin työnjohtaja ja VV-Auto Groupin huoltopäälliköt. Pohjola kutsui vastatodistajiksi kaksi autovahinkotarkastajaa, joista toinen oli mukana vaihteiston avaamisen yhteydessä, sekä Tavarantarkastusyhdistyksen autotekniikan asiantuntijan.
Vehon ja VV-auton päälliköt kertoivat käräjäoikeudelle, että vaihteiston siirtohaarukan katkeaminen on harvinainen vika, ja todennäköisesti ulkoisen voiman aiheuttama. Periaatteessa kyseisen auton vaihteiston osat on tehty hyvin kulutusta kestäviksi. Niiden tulisi normaalisti kestää ainakin 200 000 kilometrin käyttö.
Merkitystä ei todistajien mukaan ole myöskään sillä, että kyseissä nelivetoautossa on peräti 225 hevosvoimaa. Valmistaja on mitoittanut vaihteiston kestämään tavallista suurempia rasituksia.
Vakuutusyhtiön asiantuntijat puhuivat toista. He katsoivat, että vaihteisto oli mahdollisesti viallinen jo ennen törmäystä. Samoin he epäilivät, että jo kahdeksanvuotiaan auton osat ovat saattaneet käytössä väsyä eli metalli heiketä.
Vahinkotarkastajat esittivät myös epäilyksen, että autolla on ajettu tavanomaista rasittavammalla tavalla.
Oikeus totesi todistelun olevan ristiriitaista. Oikeuden mukaan haarukan hajoamisella ja ulosajolla on kuitenkin ilmiselvä ajallinen yhteys. Siksi käräjäoikeus katsoi kanteen toteennäytetyksi.
Merkitystä asiassa oli myös sillä, ettei vakuutusyhtiö kyennyt esittämään, että samantyyppisiä vaihteistoja olisi aiemmin hajonnut luontaisen kulumisen tai metallin väsymisen kautta.
Vakuutusyhtiön tulee maksaa Audin omistajalle 1 929 euroa korkoineen sekä korvata miehen yli 10 000 euron nousevat oikeudenkäyntikulut.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Osapuolilla on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen.
Älä milloinkaan tyydy vakuutusyhtiön kyykyttävään korvausratkaisuun. Useimmiten oikeudenmukainen korvaus on mahdollista saada.
Fiksu vakuuttaa reissunsa
Kolari, malaria tai varkaus voi tehdä lomamatkasta mutkaisen. Matkavakuutus kannattaa ottaa harkiten, mikäli haluaa välttyä asioiden setvimiseltä jälkikäteen.Ennen matkaa kannattaa katsoa kartalta, minne päin maailmaa on reissaamassa. Matkakohteen sijainti nimittäin vaikuttaa siihen, minkälaisen matkavakuutuksen matkalle tarvitsee.
Jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Vakuutus ja rahoitusneuvonnasta (Fine) kertoo, että EU-alueella voi matkustaa ilman matkavakuutustakin, vaikkei hän sitä suosittele.
– Mutta eurooppalainen sairaanhoitokortti pitää ehdottomasti hankkia.
Kortin saa Kelan toimistosta. Korttia vastaan matkailija saa kohdemaassa saman hoidon kuin maan muutkin asukkaat. Yleisen sairaanhoidon taso voi kuitenkin vaihdella eri maissa.
Kelasta kerrotaan, että sairaanhoitokortilla ei kuitenkaan saa korvausta menetetyistä matkapäivistä tai matkojen, oleskelun, saattajan tai lääkkeiden kustannuksista.
Jos matkakohteessa vuokraa auton ilman matkavakuutusta, jättäytyy paikallisen liikennevakuutuksen varaan. Suomessa liikennevakuutus korvaa myös ajoneuvon kuljettajan vahingot. Monissa maissa liikennevakuutus ei ole näin kattava, vaan se on vain vastuuvakuutus, joka korvaa kolarin ulkopuolisten, ei kuljettajan, vahingot.
Eli jos hurauttaa reissussa kotterolla tienpientareelle ja katkaisee jalkansa, paikallinen liikennevakuutus ei välttämättä korvaa mitään kuluja.
Euroopan ulkopuolelle suuntautuville matkoille pitääkin Haapasaaren mukaan ehdottomasti ottaa matkavakuutus. Hänellä on ohje ostajalle.
– Vakuutuksen tulee sisältää hoitokulukorvaus. Se korvaa hoidon kulut ilman euromääräistä ylärajaa, jos matkaajalle sattuu tapaturma, tai hän sairastuu reissussa.
Hoitokulukorvauksilla on aikarajoituksia. Sairauden kulut korvataan yleensä noin kolmelta kuukaudelta, tapaturman kulut kolmen vuoden ajalta.
Matkailijaa vaanivat kaukomaissa trooppiset hyttystaudit. Rokotteet ja malarialääkitys maksavat, joten joku saattaa pihistellä ja jättää suositellut lääkkeet tai piikit ottamatta.
– Vakuutus ei vaadi rokotteiden ottamista, mutta on hyvä muistaa, että hyttysten aiheuttamat taudit korvataan sairautena. Se tarkoittaa sitä, että vakuutuksen aikaraja voi tulla vastaan, vaikka taudin hoito kestäisi huomattavasti kauemmin, Haapasaari sanoo.
Korvauksiin vaikuttaa myös se, lähteekö omatoimilomalle vai valmismatkalle. Valmismatka on yleensä pakettina ostettu etelänloma lentoineen ja hotelleineen. Omatoiminen matkaaja taas hoitaa järjestelyt itse.
Haapasaari kertoo, että valmismatkoja ja omia matkoja koskevat usein samat korvausmääräykset. Pakettireissun ostanut saa kuitenkin yleensä kaikki maksut takaisin, jos matka jostain syystä peruuntuu.
– Valmismatkoja koskevat yleiset seuramatkasäännöt. Niiden mukaan matkatoimisto palauttaa suurimman osan etukäteen maksetuista maksuista ja vakuutusyhtiö korvaa loput, eli toimistokulut.
Jos omatoimimatkan joutuu perumaan esimerkiksi sairastumisen vuoksi, vakuutus korvaa reissusta yleensä vain jonkin prosentti- tai euromäärän, ei siis matkan koko hintaa.
Matkatoimisto, lentoyhtiö tai hotelli ei tällaisten matkojen osalta myöskään ole velvollinen palauttamaan kuin pienen osan etukäteen maksetuista maksuista.
Omatoimimatkailija saa myös syyttää itseään, jos itse varattu hotelli osoittautuu murjuksi. Vakuutus ei korvaa huonoa majoitusta tai muita palveluja.
Matkatavaravakuutus on matkavakuutuksen osa. Se korvaa varkaudet, muttei tavaroiden kadottamista. Normaalien luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.
– Jos jättää kameran rantapyyhkeelle ja aalto tulee ja vie sen, niin rahoja ei tule takaisin, Haapasaari havainnollistaa.
Toinen yleinen kommellus on se, että esimerkiksi rasvapurkki aukeaa matkalaukussa ja tuhrii muut tavarat. Valitettavasti vakuutus ei korvaa tätäkään sattumusta.
Matkatavarat saattavat myös kadota lennoilla. Jos tavaroita ei löydy koskaan, niiden arvo korvataan. Ensin vastuu siirtyy lentoyhtiölle, loput kulut korvataan vakuutuksesta.
Jos tavarat myöhästyvät lomakohteesta, vakuutus korvaa välttämättömät hankinnat, kuten hammasharjan ja alusvaatteet, tavaroiden odotusajalta.
Entä jos on menossa surffimatkalle Australiaan ja lainelauta löytää perille vasta monta päivää myöhemmin. Voiko odotellessa ostaa vakuutuksen piikkiin uuden menopelin aallokkoon?
– Surffilauta ei ole välttämätön hankinta, joten vakuutus ei korvaa ostoa, Haapasaari toppuuttelee.
Ei meillä ole ennekään palanut.
Iltalehti, 23.5.2011:
”Lassila-Tikanojan varastohalli paloi Keski-Suomessa Äänekokella.
Pelastuslaitos sai tulipalosta hälytyksen kello 00.08 maanantaina.
Lähellä Äänekosken keskustaa syttynyt palo on saatu sammutettua, mutta jälkiraivaustyöt jatkuvat ainakin iltaan asti.
Läheisille asuinalueille on runsaan savun vuoksi annettu viranomaistiedote, jossa kehotetaan pitämään ilmanvaihtokanavat suljettuina ja ikkunat kiinni. Nyt tuuli puhaltaa palopaikalta Likolahden suuntaan.Pelastuslaitoksen mukaan alueen asukkaat voivat kuitenkin huoletta lähteä kotoaan esimerkiksi töihin.
Silminnäkijöiden mukaan varasto oli ilmiliekeissä
– Täällä on koko Äänekoski heräillä. Meteli on niin hirveä. Noin kahdentoista aikaan kuului kova pamaus ihan kuin pommi olisi räjähtänyt. Sen jälkeen on kuulunut ilotulitusääniä. Koirakin on aivan vauhkona, äänekoskelainen Tiina Hämäläinen kertoi yöllä Iltalehdelle.
Hämäläinen asuu lyhyen matkan päässä palopaikasta. Koko naapurusto on kerääntyi ulos seuraamaan tilanteen etenemistä.
– Tehdas alueelta nousee edelleen oranssimustaa savua, joka sankkenee koko ajan. Pitää varmaan laittaa ikkunat kiinni, Hämäläinen tuumaa yön tunteina.
Palon syttymissyystä ei ollut aamulla tietoa.”
Kuumailmapuhallin on tulityöväline
Tyyskylän kartano Siuntiossa paloi käyttökelvottomaksi. Palon epäillään saaneen alkunsa maalinpoistotyöstä, jota oli tehty kuumailmapuhaltimella.
Korvaako vakuutus?
Ehkä korvaa, ehkä ei.
Jos kiinteistön omistaja suoritti työtä itse, sovelletaan omaisuusvakuutukseen tulitöiden suojeluohjetta. Siinä annetaan vaatimuksia tulityövahinkojen torjumiseksi.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä.
Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.
Vähäisen palovaaran töitä ovat esimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilman käyttö (enintään 200 ºC) olosuhteissa, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan.
Vähäisen palovaaran töissä työntekijän on toteutettava kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat kuten siisteydestä, järjestyksestä ja alkusammutuskaluston saatavuudesta huolehtiminen.
Vähäisen palovaaran töissä ei edellytetä tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia.
Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.
Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana.
Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.
Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana. Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.
Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.
Entäs, jos työtä tekikin ulkopuolinen urakoitsija?
Urakoitsijan mahdollinen vastuuvakuutus korvaa muulle kuin työn kohteena olleelle omaisuudelle tuottamuksella tai laiminlyönnillä aiheutetun vahingon.
Eri asia on sitten se, mitä vakuutusyhtiö katsoo työn kohteena olleeksi omaisuudeksi. Kokemuksesta voin todeta, ettei se ainakaan tulkitse työn kohdetta erityisen suppeasti. Tyyskylässä työn kohteena lienee vakuutusyhtiön mielestä koko rakennus.
Toinen asia, joka mietityttää on se, kuinka pitkälle vastuuvakuutuksissa tyypillisesti käytettävät korvausten maksimimäärät, 1.000.000€ tai 500.000€ tässäkin tapauksessa riittävät.
Lain mukainen korvausvastuu ei ole riippuvainen siitä korvaako vakuutus ja kuinka paljon korvaa jos korvaa.
Lähde: Tulityöt suojeluohje 2011, Finanssialan keskusliitto, 2011
Ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksessa
Suurin osa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavista työtapaturmista on päivärahatapauksia. Päivärahalla korvataan vahingoittuneen ansionmenetys sairausloman ajalta.
Päivärahaa maksetaan sellaiselta työkyvyttömyysajalta, joka kestää vähintään kolme päivää ja enintään yhden vuoden tapaturmasta lukien. Vuoden jälkeen korvaus muuttuu tapaturmaeläkkeeksi.
Päivärahaa maksetaan, kun työkyvyttömyysaika (sairausloma) on vähintään kolme peräkkäistä päivää, lukuun ottamatta tapaturmapäivää. Jos kolmen päivän raja täyttyy, maksetaan päiväraha alusta asti, eikä karenssiaikaa ole.
Päiväraha tai tapaturmaeläke perustuvat vahingoittuneen omiin ansioihin. Korvausta maksetaan kuitenkin aina vähintän tapaturmavakuutuslain mukaisen vähimmäisvuosityöansion mukaan (11.540€ vuonna 2011).
Ansionmenetyskorvaukset ovat palkan tavoin saajansa veronalaista tuloa.
Päiväraha myönnetään aina vahingoittuneelle. Jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta, on työnantajalla oikeus saada takaisin maksamaansa palkkaa vastaava osuus. Työnantaja saa hakea korvauksen osalta oikaisua sosiaaliturvamasuun.
Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Tapaturmavakuutuslaki ei ota siihen kantaa.
Jos ansion menetys johtuu sairaanhoidon saamisesta työhönpaluun jälkeen, siitä ei makseta ansionmenetyskorvausta, sillä vahingoittunut ei ole työkyvytön.
Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden korvausta maksetaan neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien. Neljä viikkoa on kalenteriaikaa, eli 28 päivää. Päivärahan suuruus perustuu vahingoittuneen edellisten neljän viikon palkkaan silloin, kun työnantaja ei ole maksanut palkkaa ollenkaan tai on masksanut sitä osittain.
Luontoisetuja ei lasketa neljän viikon päivärahassa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin, eli niiden osalta ei makseta korvausta tältä ajalta.
Kun päivärahaa maksetaan 28 päivän jälkeiseltä ajalta, se perustuu vuosityöansioon. Päiväraha on tällöin vuosityöansion 360. osa. Vuosityöansioon perustuvaa korvausta maksetaan vahingoittuneen kaikkien työsuhteiden osalta, myös yrittäjätoiminnan.
Vahingoittuneen vuosityöansio selvitetään aina erikseen, kun työkyvyttömyyttä on vielä 28 päivän jälkeen. Vuosityöansio on yleensä vahingoittuneen vakiintunut ansiotaso, jonka tämä olisi vuoden ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut. Luontoisedut huomioidaan vuosityöansiossa. Sen sijaan sen suuruuteen ei vaikuta se, onko vahingoittunut poissa kaikista töistään vai ei (jos tällä on useampia työsuhteita).
Vaikka tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuisi työkyvyttömyyttä vasta myöhemmin, määräytyy vuosityöansio ja siten myös ansionmenetyskorvaus aina tapaturman sattumisajankohdan tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan mukaan. Korvauksiin maksetaan toki indeksikorotus.
Lähde: Kukkonen, Karmavalo, Työtapaturmakirja, Finva 2006
Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa
”Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.
Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.
Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.
KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.
Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.
KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.
KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.
Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.
EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.
Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.
– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.
Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”
Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.
Kasvottomat pelkurit
Asiakkaalle tuli korvauspäätös Fenniasta.
Vakutuus ei ollut korvauskäisttelijän mukaan voimassa, kun vahinko tapahtui.
Ei ollutkaan, mutta olisi pitänyt olla. Se on kuitenkin eri juttu ja siitä ehkä myöhemmin.
Fenniasta oli lähetetty asiakkaalle seuraavanlainen päätös:
Fennian korvausosastolla työskentelee ilmeisesti vain kasvottomia pelkureita, jotka eivät uskalla laittaa kielteisiin päätöksiin omaa nimeään ja puhelinnumeroaan alle. Omakätisestä allekirjoituksesta puhumattakaan.
Kokolailla moukkamaista toimintaa.
Vakuutusmajuri 