Tagged: vakutuusyhtiö

Kulottamalla uudistaminen

Yrittäjää syytetään kahdesta tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta

Turun Sanomat 27.10 2010 19:35:30

Syyttäjä vaatii uusikaupunkilaiselle yrittäjälle vankeustuomiota kahdesta tuhotyöstä, törkeästä petoksesta ja vakuutuspetoksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan 48-vuotias mies sytytti huhtikuussa 2008 Uudessakaupungin keskustassa tuleen osakeyhtiön omistaman vuokratontilla toimineen Palmukeitaan ravintolan, jonka vahingoista hän teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Rakennuksen vakuutusarvo oli runsaat 305 000 euroa, jota vakuutusyhtiö ei ehtinyt maksaa. Tulipalossa tuhoutui noin 500 neliön suuruinen ravintolasali ja keittiöosa.

Toinen tuhotyö kohdistui heinäkuussa 2009 saman rakennuskokonaisuuden toiseen osaan, joka on 30–40 metriä lähimmästä asutusta rakennuksesta. Tämä osa oli vakuutettu yli 100 000 eurosta. Palo syttyi iltapäivällä ravintolan keittiöstä.

Poliisi epäili paloa tahallaan sytytetyksi ja otti yrittäjän kuulusteluihin. Yrityksellä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja syyttäjän mukaan se oli tuhotöiden motiivina.

Vakuutuspetoksen kanssa käy useimmiten huonosti. Ei kannata yrittää. Vakuutusehtoja voi venyttää vakuutuksenottajan hyväksi rehellisestikin, samoin kuin vakuutusyhtiöt vedättävät itse kotiin päin tulkitessaan epäselviä ehtojaan.

Paistaa se aurinko risukasaankin viimein

Aseellisen ryöstön kohteeksi joutunut postivirkailija on voittanut vakuutusyhtiön korvauskiistassa korkeimmassa oikeudessa. Jutussa oli kyse siitä, missä määrin virkailijan vaivoilla oli yhteys rikokseen.

Virkailija joutui ryöstön kohteeksi työpaikallaan vuoden 2000 kesäkuussa. Naamioitunut ryöstäjä piti katkaistua haulikkoa tämän ohimolla. Noin kuukautta myöhemmin postiin toimitettiin vielä pommikirjeeksi merkitty lähetys.

Vakuutusyhtiö maksoi virkailijalle korvausta äkillisen stressireaktion aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella vuoden 2000 elokuun alkupuolelle saakka. Vakuutusyhtiö tulkitsi, että työkyvyttömyys ja hoidontarve johtuivat tämän jälkeen ryöstöstä riippumattomista seikoista.

Vakuutusyhtiö voitti kiistan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. Korkeimman oikeuden mukaan psyykkiset oireet ja masennus liittyivät ryöstöön myös vuosia sen jälkeen.

 

Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aseella+uhattu+postivirkailija+sai+korvauksia+vakuutusyhti%C3%B6lt%C3%A4/1135261033123?ref=rss

Relax, we’ll help you.

… mainostaa If englanninkielisillä nettisivuillaan.

Kyllä on taas mainosmies ollut nukkumatin maassa ihan liian kauan.

Avusta ei ole tietoakaan, kun pitäisi vakuuttaa vähän hankalampi tapaus. Asiakas aikoo toimittaa ulkomailta suoraan toiseen ulkomaahan suuren toimituksen, joka pitäsis vakuuttaa matkan ajaksi. Muttakun se nyt vaan ei Suomesta käsin käy.

If lätkäisi eteen Ranskalaisen sivukonttorinsa yhteystiedot:

If P&C Insurance

Address
4 rue Cambon, 2e étage
F-75001 Paris

Tel  +33 1 42 86 00 64

Fax +33 1 42 86 09 76

 

Ninettä kyseleepi vaan sieltä!

Jumalauta! Firmalla on oma sivukonttori maassa, eikä yhtä pientä kuljetusvakuutusta saada tehtyä suomesta käsin.

Kuka tahansa asiakaspalveluun panostanut yritys olisi jo tuossa vaiheessa määrännyt sivukonttorin kirjoittamaan halutun vakuutuksen eikä kukaan ei olisi edes huomannut, että homma pitikin hoitaa ns. paikallisella tasolla. Tässä tapauksessa olisi jopa kaksi eri mahdollisuutta hoitaa homma: Admitted policy ja Non-admitted policy.

Mutta täällä suloisessa suomemme maassa sitä ei tehdä, kun ”se ei kuulu meidän hommiin” ja ohjekirjassa sanotaan ettei saa.

Kauppalehti 11.10.10

Yritys ei saa vakuutusta tulvan varalta – jatkossakaan

”Tulvavahinkojen korvaus on kuulunut osittain valtiolle. Valtio on korvannut vesistötulvien aiheuttamia vahinkoja rakennuksia ja irtaimistoa budjettivaroistaan. Korvaustaso on ollut 80 prosenttia, joten vahingon kärsijälle on jäänyt viidenneksen omavastuu.

Tulvavakuutuslaki on muuttumassa. Vuonna 2013 mahdollisesti kaikkien poikkeuksellisten tulvien korvausvastuu siirtyy vakuutusyhtiöille.

Koska yritykset eivät ole aiemminkaan saaneet valtiolta korvauksia tulvavahingoista, niin eivät vakuutusyhtiötkään niitä lähde korvaamaan.”

Myrskyvakuutus korvaa useimmiten vain kovan tuulen aiheuttamat vahingot, ei muita myrskyn ilmiöitä (hyvin voimaksata raekuuroa lukuunottamatta). Tuulen nopeuden on oltava joko vähintään tai yli 21 metriä sekunnissa riippuen vakuutusyhtiöstä.

Joillakin yhtiöillä myrskyvakuutus on nimetty toisin ja saattaa sisältää muitakin ilmiöitä mm. rankkasateen aiheuttamia vahinkoja silloin kun sade on niin kovaa, ettei kunnallinen sadevesiviemäri ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.

Sen lisäksi, että on syytä tarkistaa eri vakuutusyhtiöiden vakuutusten kattavuus eri lajeittain (esim. myrskyvakuutus tai palovakuutus), on syytä katsoa myös kokonaisuutta. Sama turva voi olla sisällytetty eri vakuutuslajeihin yhtitöstä riippuen. Tällaisia ovat esimerkiksi salamasta aiheutuneen ylijänniitteen aiheuttamat vahingot, myrsky/luonnonilmiövahingot tai vaikka villieläimen tunkeutuminen rakennukseen. Eroja löytyy…

Taas If:ssä on ajateltu – uusi autovakuutus

Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät…. Ei, vaan mitä vähemmän ajat, sitä enemmän hyödyt.

If:llä on uusi autovakuutus, If Kilometrietu, jossa ajomäärä vuodessa vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Kun autolla ajetaan vähän, onnettomuusriski pienenee. If Kilometrietu hyödyntää tätä yksinkertaista matematiikkaa hinnoittelussaan.

Ottaessasi vakuutuksen ilmoitat vuotuisen ajomäärän sekä mittarilukeman If:lle. 
Ajomäärätietojen paikkansapitävyys tarkistetaan muun muassa vahinkotilanteessa ja vakuutuskauden vaihtuessa.

Ajomäärätiedot kannattaa pitää ajan tasalla, sillä omavastuu voi olla vahinkotilanteessa kolminkertainen, jos todellinen ajomäärä eroaa huomattavasti ennakkoon ilmoitetusta.

 

Esimerkkejä (If:n nettisivulta):

  • Espoolaisen perheen työsuhdeautolla ajetaan 9 700 km vuodessa. If Kilometriedulla vakuutusmaksu on noin 25 % edullisempi kuin aiemmin.
  • Maansiirtokuorma-autolla ajetaan noin 70 000 km vuodessa. Ottamalla käyttöön If Kilometriedun yrittäjän vakuutusmaksut laskevat noin 10 %.
  • Oululaiselle taksiyrittäjälle kertyy vuodessa mittariin noin 90 000 km. Hän hyötyy If Kilometriedusta noin 10 %.
  • Varsinaissuomalaisen rakennusfirman pakettiautolla ajetaan vuodessa noin 18 000 km. If Kilometriedulla vakuutusmaksu laskee noin 15 %.
  • Turkulaisen firman työntekijöiden käytössä olevilla leasing-autoilla ajetaan keskimäärin 24 000 km vuodessa. Siirtyessään If Kilometrietuun firma säästää vakuutusmaksuissaan noin seitsemän prosenttia.

 

Katso tarkemmin If:n www sivuilta

Fiksu idea. Jää nähtäväksi miten vakuutuksen hinta suhtautuu muiden yhtiöiden autovakuutusten hintoihin…


Suora oikeus korvaukseen?

Mites sitten suu pannaan, kun joku on aiheuttanut sinulle vahingon, mutta ei toimitakaan vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöönsä? Pitäisikö se toimittaa sinne itse?

Eräissä tapauksissa sen voikin tehdä. Vahinkoa kärsineellä voi joskus olla suora kennevalta vakuutuksenantajaan (vakuutusyhtiö) nähden.

Säännös koskee vain laissa lueteltuja erikoistapauksia. Muuten vahinkoa kärsinyt voi saada korvauksen vastuuvakuutuksesta vain jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutustaan.

Seuraavissa tapauksissa vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä:

  • vakuutuksen ottaminen perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen
  • vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on ulosottoyrityksissä tai akordiomenettelyn vuoksi todettu maksukyvyttömäksi
  • vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa

Vakuutusyhtiön on ilmoitettava saamastaan vahinkoilmoituksesta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutetulle on varattava tilaisuus esittää omia selvityksiään tapahtuneesta.

Vakuutusyhtiön korvausvastuu määräytyy tässäkin tapauksessa vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vastuuvakuutuksessa on yleensä omavastuu ja vakuutusmäärä ei välttämättä kata koko vahinkoa.

Vahinkoa kärsineen ja vakuutetun keskinäisellä sopimuksella ei ole vaikutusta vakuutusyhitön korvausvelvollisuuteen. Vastaavasti vakuutusyhtiön kanta korvausvaatimukseen ei sido vakuutettua.

Vaikka vahinkoa kärsineellä ei olisikaan suoraa oikeutta korvaukseen, hänellä on aina itsenäinen oikeus muutoksenhakuun saamastaan korvauspäätöksestä. Se ei tosin paljoa lämmitä, jos sitä korvauspäätöstä ei koskaan tule.

Teetä ja sympatiaa

Kumpaakaan ei heru työeläkeyhtiöiltä. Ei ainakaan Ilmariselta.

Yritystoimintaan vaikuttavat suhdannevaihtelut heiluttelevat asiakkaiden taloutta joskus rajustikin, toimialasta riippuen. Tai riippumatta.

Asiakkaan asiakkaat vetkuttavat laskujen maksuissa ja pienten yritysten on taas vain sopeuduttava tilanteeseen. Mitä isompi firma, sitä leväperäisempi laskunmaksupolitiikka.

Jos asiakkaan bisnes olisi työeläkkeiden kaltaista monopolitoimintaa, jossa ei todellisuudessa vallitse aitoa kilpailua, ei yritystoiminnassa olisi mitään riskiä.

Asiakkailla ei yleensä ole minkäänlaista tarkoitusta jättää laskujaan maksamatta. Varsinkin, kun yrittäjävetoisella yrityksellä on yleensä vähintään yrittäjän oman perheen toimeentulo vaakalaudalla, puhumattakaan palkatuista työntekijäistä ja näiden perheistä.

Harvalta työeläkeyhtiön suojatyöläiseltä löytyy samanlaista selkärankaa kuin pieniltä yrittäjiltä, jotka pyrkivät pitämään kynsin hampain huolta työntekijöistään, eivätkä hevin päästä yritystään konkurssiin vaikka mieli tekisi ja helpommalla pääsisi.

Työeläkeyhtiön väki sen sijaan lähettelee käsivoiteen pehmentämillä käsillään erilaisia muistutuksia ja huomautuksia, joissa, asiakasta uhataan milloin milläkin toimenpiteellä tai lausunnolla, jolla asiakkaan tilannetta pahennetaan entisestään pikemminkin kuin autetaan miestä mäessä.

Alla Ilmarisen Helena Hytösen lähettämä uhkaus eräälle asiakkaalle. Huomaa erityisesti kirjeen viimeinen lause. Voiko uhkailu tuosta enää törkeämmäksi muuttua?

Tässä hyvä esimerkki siitä, millaita palvelua tulet saamaan työeläkeyhtiöstä silloin kun eniten tarvitsisit tukea ja apua. Venäjän mafianakin toiminta on inhimillisempää kuin suomalaisen työeläkeyhtiön.

Kun suomessa kerran on päätetty antaa työeläkkeiden hoitaminen ”yksityisten” yritysten tehtäväksi, niin toivottavasti ala avautuu pian kansainväliselle kilpailulle.

Tekninen tyrmäys

Kirjoitin aikanaan miten Aktia halkoo hiuksia korvausasiassa välttyäkseen korvausten maksamiselta.

Tapauksessahan oli kysymys siitä, että Aktia väitti, että juuri sitä toimialaa, jonka perusteella korvausta haettiin ei ole vakuutuskirjalla mainittu. Asiakkaalla oli kuitenkin tarkoituksenaan vakuuttaa koko liiketoimintansa ja vakuutuksen maksuperusteenakin käytettiin koko liiketoimintaa kuvaavaa tunnuslukua.

Vein asian Vakuutuslautakuntaan ja viime viikolla tuli lautakunnan päätös. Se on asiakkaan kannalta myönteinen ja osoittaa hyvin kuinka heikoilla jäillä Aktia pyrki jääräpäisesti liukastelemaan.

Otin voiton teknisellä tyrmäyksellä. Sen verran selkeästi Vakuutuslautakunnan lausunto osoittaa, miten terve maalaisjärki olisi tässäkin tapauksessa johtanut heti oikeaan ratkaisuun turhan toimialakikkailun sijaan.

Vakuutuslautakunta toteaa lausunnossaan, että:

vakuutusyhtiön olisi tullut myöntää oikeusturvaetu lausunnonpyytäjälle.

Siihen, mitä oli sovittu ja mitä vakuutuskirjaan oli todellisuudessa kirjattu lautakunta totesi seuraavaa:

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden asianmukainen täyttäminen edellyttää, että kaikki annetut tiedot ovat keskenään johdonmukaisia. Jos vakuutuksenottajalle on annettu virheellisiä tietoja suullisesti, ei virhe normaalisti korjaannu sen perusteella, että vakuutuksen oikea sisältö on voinut ilmetä vakuutuksenottajalle lähetetystä kirjallisesta aineistosta.

Älä nielaise vakuutusyhtiön (korvaus)päätöksiä purematta. Inhimillisiä virheitä ja selviä kotiinpäin vetämisiä voidaan oikaista ja mikä parasta, saadaan oikaistuiksi. Homma vaatii hivenen vakuutusalan ajattelutavan tuntemusta ja vakuutusehtojen lukutaitoa.

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan ei edes tarvinnut tuhlata omia resurssejaan asian vatvomiseen. Hän sai rauhassa keskittyä oman liiketoimintansa hoitamiseen. Sillä välin hänen vakuutusmeklarinsa ajoi korvausasian oikeudenmukaiseen päätökseen.

Aina ei ihan kaikkea kannata tehdä itse.

Moraalista uhkapeliä

Jaana Norio-Timonen kirjoittaa kirjassaan Vakuutuksenantajan vastuu vakuutustapahtumasta epäsymmetrisestä informaatiosta ja sen aiheuttamasta moraalisesta uhkapelistä.

Epäsymmetrisellä informaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisella sopijapuolella on enemmän tietoa sopimuksen kohteesta kuin toisella.

Vakuutusyhtiö tuntee laatimansa vakuutusehdot ja sen millä tavalla vakuutuksenottajan sille ilmoittamat tiedot vaikuttavat vakuutettavaan riskiin, vakuutusehtoihin ja -maksuihin. Vakuutuksenottaja puolestaan tuntee vakuutuksen kohteen yleensä parhaiten.

Epäsymmetrinen informaatio voi siis aiheuttaa moraalista uhkapeliä. Tietoisuus vakuutuksen olemassaolosta voi saada vakuutuksenottajan tai muun vakuutuksenottajapuolella olevan vakuutusyhtiön tietämättä suhtautumaan aiempaa huolettomammin vahingon sattumismahdollisuuteen tai syntyvän vahingon suuruuteen. Tällainen henkilö voi jopa aiheuttaa vahingon tahallaan tai ilmoittaa korvattavaksi vahingon, jota ei ainakaan ilmoitetussa laajuudessa ole sattunut.

Henkilö voi esimerkiksi toimia tavalla, joka lisää vahinkoriskiä, vaikkapa siirtämällä vakuutettua omaisuutta paikkaan, jossa sen vahingoittumisen riski on aiempaa suurempi.

Moraalinen uhkapeli voi ilmetä joko vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen mutta ennen vahingon sattumista tai vasta vahingon sattumisen jälkeen. Moraalisen uhkapelin vaaraa ei ole sellaisissa riskeissä, joihin vakuutuksenottaja ei voi vaikuttaa, esimerkiksi myrskyn aiheuttamat vahingot.

Yksittäisessä vakuutussopimussuhteessa moraalinen uhkapeli johtaa siihen, että riski kasvaa siitä, mikä se vakuutussopimusta solmittaessa oli, jolloin sopimustasapaino järkkyy.

Päinvastaisessa tilanteessa, jolloin riski vakuutuksenottajan toimenpiteiden johdosta pienenee, vakuutusyhtiö viis veisaa sopimustasapainon muuttumisesta. Maksettavaa korvausta voidaan sujuvasti pienentää jos vakuutuksenottajalta on epähuomiossa jäänyt jokin seikka mainitsematta vakuutusyhtiölle, mutta vakuutusmaksua ei taatusti pienennetä vaikka riski olisi häipynyt olemattomiin.

Vakuutusyhtiöllä on myös paremmat mahdollisuudet arvioida taloudellisen tilanteensa odotettavissa olevaa kehitystä ja siten vakuutuksen todellista arvoa vakuutuksenottajalle. Vakuutusyhtiöt yrittävät torjua epäsymmetrisen informaation ja moraalisen uhkapelin aiheuttamia ongelmia erilaisin vakuutusehdoin, suojeluohjein ja toimintavelvollisuuksin.

Uskallatko sinä heittäytyä vakuutusyhtiön vietäväksi ja tyytyä pelkästään vikisemään kun korvauksesi joko kokonaan evätään tai sitä pienennetään moraaliseen uhkapeliin vedoten?

Nosta itsesi samalle viivalle vakuutusyhtiösi kanssa ja hanki epäreilu etu kilpailijoihisi nähden. Ota avuksesi vakuutusmeklari. Vakuutusmeklari on vakuutusyhtiöistä riippumaton vakuutusasioiden erikoisasiantuntija.

Lähde: Jaana Norio-Timonen, Vakutuuksenantajan vastuu vakuutustapahtumasta, Talentum 2003

Vakuutuskelpoisuudesta

Kaikki rikit eivät ole vakuutuskelpoisia. Mistä sitten tietää mikä riski on vakuutuskelpoinen ja mikä ei? Onko tyydyttävä vakuutusyhtiön kantaan, että jotain asiaa ei kerta kaikkiaan vakuuteta? Monesti on, mutta kun tietää raamit, voi turvaa kysellä muualtakin kuin omasta vakuutusyhtiöstä.

Ensimmäinen edellytys: Ennustettavuus

Riskin toteutumisen todennäköisyys on riittävällä tarkkuudella pystyttävä ennustamaan. Tällöin on olemassa edellytykset vakuutusmaksun ennakolta määrittämiseksi.

Vakuutusyhtiöt voivat vakuuttaa myös vähemmän ennustettavissa olevia riskejä. Suurten vahinkojen johdosta yleensä korotetaan vakuutusmaksuja jälkikäteen, jos peritty maksu ei riitä kattamaan vahinkoja. Tämä koskee yleensä pakollisesti otettavia vakuutuksia. Muissa tapauksissa vakuutuksenottajat voisivatkin pakoilla jälkimaksuja.

Suomalaisessa liikennevakuutuksessa ei ole mitään rahamääräistä ylärajaa henkilövahinkojen korvaamiselle. Suurvahinkojen vaikutus voidaankin helposti kattaa seuraavien vuosien maksunkorotuksilla.

Toinen edellytys: Riippumattomuus

Vakuutuskelpoisuuden kannalta olennaista on, että riskin toteutuminen on edunsaajasta riippumaton. Tämän periaateen johdosta esimerkiksi liikeriskejä ei yleensä voi vakuuttaa.

Jos vakuutus kattaisi kaikki vahingot, yrityksen johto saattaisi ryhtyä uhkarohkeisiin liiketoimiin. Tällöin tappiot kattaisi vakuutus ja voitot korjaisi yritys.

Vakuutusmaksu ei ole tällöin luotettavasti ennalta määriteltävissä.

Vakuutuksiin liittyykin yleensä aina ehto, jonka mukaan korvausta ei suoriteta, jos edunsaaja on itse tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheuttanut vahingon tai vaikuttanut sen määrän suurenemiseen.

Kolmas edellytys: Stabiliteetti

Stabiliteetilla tarkoitetaan riskin ajallista stabiliteettia. Jos riski voi ajan mukana muuttua ennalta arvaamattomasti, ei vakuutusmaksun laskemiselle ole edellytyksiä. Taas tullaan liikeriskien vakuutuskelvottomuuteen: ne riippuvat ja muuttuvat yleisten suhdanteiden takia, hintavaihtelun johdosta, kilpailutilanteen takia, jne.

Neljäs edellytys: Riskin harvinaisuus

Riskin, tai vähintään suurvahingon, harvinaisuus on vakuutuskelpoisuuden edellytys. Jos vahingon toteutuminen on hyvin yleinen, tai joissain tapauksissa lähes varma, vakuutusmaksu muodostuisi lähes suoritettavan korvauksen suuruiseksi. Tällöin ei vakuutuksen ottaminen eikä myöntäminen ole mielekästä.

Ei se ole myöskään vakuutussopimuslain mukaista. Sellaisen vakuutuksen myöntäminen, jonka tarjoama turva on mitätön, on kielletty.

Tällaisten epämielekkäiden tapausten poissulkemiseksi esimerkiksi tavalliseen kuoleman varalta otettuun henkivakuutukseen liittyy aina jonkinlainen varmistus siitä, että vakuutetun henkilön terveydellinen tila on vakuutusta otettaessa normaali.

Vakuutuskelpoisuuden edellytykset eivät aina ole ehdottomia sikäli, että niiden kaikkien olisi toteuduttava yhtä aikaa, mutta niiden perusteella saa yleisen käsityksen siitä millä perusteella jotain voidaan vakuuttaa tai ei voida.