Category: Riskienhallinta

Miksi vakuutusmeklari pesee vakuutusyhtiön myyntimiehen 6-0?

Sekä vakuutusyhtiön että meklarin on voimassa olevan oikeuden mukaan annettava asiakkaalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot.

Vakuutusyhtiön myymämies luonnollisesti kauppaa pelkästään oman yhtiönsä tuotteita, ja niistäkin helposti vain niitä, joista saa itse parhaat myyntipalkkiot.

Vakuutusmeklarin puolestaan on Vakuutusedustuslain (VedL 25§) mukaan annettava asiakkaalleen tasapuolinen analyysi riittävän monista markkinoilla tarjolla olevista vakuutuksista.

Yksi vakuutus tai yhden vakuutusyhtiön vakuutukset eivät lain vaatimusta täytä, vaan tasapuolisella analyysillä takoitetaan asiakkaan olosuhteet huomioon ottaen tehtyä vertailua markkinoilla tarjolla olevista ja asiakkaan tarpeet täyttävistä vakuutuksista. Lisäksi meklarin on annettava asiakkaalle suositus vakuutustarpeen kattamiseksi.

Vakuutusyhtiön myyjältä et koskaan saa kattavaa vertailua markkinoilla tarjolla olevista vakuutuksista tai niiden hinnoista. Monesti voi olla, ettei onneton myyntihuikkanen tunne edes oman yhtiönsä vakuutusten sisältöä, saati sitten kilpailijoiden. Eikä yksikään vakuutusyhtiön palkkoja nauttiva myyjä tule koskaan sinulle kertomaan, että ota tuo kilpailijan vakuutus kun se on halvempi ja vähän parempikin.

Vakuutusmeklari tekee juuri tätä työtä. Hän etsii sinulle parhaan vakuutuksen mahdollisimman halvalla. Työkalunaan meklarilla on tasapuolinen analyysi.

Ennen tasapuolisen analyysin tekemistä meklarin on selvitettävä asiakkaan olosuhteet. Meklarin on otettava selvää ainakin asiakkaan olemassa olevasta vakutuusturvasta ja vakuutustarpeesta. Lähes poikkeusetta tehdään myös riskien kartoitus ja riskianalyysi, jolla selvitetään asiakaan toimintaa uhkaavat riskit ja niiden vaikutukset.

Meklari pystyy ammattitaitonsa avulla arvioimaan millaisilla vakutuuksilla asiakkaan vakuutustarve kannattaa kattaa tai missä määrin kannattaa käyttää muita riskienhallinnan keinoja (muita keinoja ovat: riskin poistaminen, pienentäminen tai sen ottaminen).

Meklarin on tasapuolisessa analyysissä vertailtava riittävän monia tarjolla olevia vakuutuksia. Mukaan on otettava riittävän monen vakutuusyhtiön tarjoamat ratkaisut, jotka sopivat asiakkaan tarpeisiin. Riittävä määrä vaihtelee tapauskohtaisesti sekä asiakkaan olosuhteiden että tarjolla olevien vakuutusten mukaan. Yleensä voidaan olettaa analyysin sisältävän kaikki Suomessa tarjolla olevat vakuutukset.

Meklarin on vertailtava vakuutuksia niiden valitsemisen kannalta oleellisten seikkojen osalta. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi vakuutusturvan kattavuus, sen rajoitukset, voimassaoloa ja päättymistä koskevat ehdot, vakutuusmaksut ja muut kulut.

tasapuolisen analyysin perusteella asiakkaan on voitava verrata eri vaihtoehtoja sekä pystyttävä saamaan oikea käsitys turvan soveltuvuudesta omiin tarpeisiinsa (tämä vaatimus on siis esitetty tasapuolista analyysia kohtaan, ei asiakkaan ymmärryksen tasoa kohtaan).

 

Hanki puolueeton selvitys tarjolla olevista vakuutusvaihtoehdoista. Samankaltaisilta vaikuttavat vakuutukset saattavat olla keskenään hyvinkin eri sisältöisiä, tai eri yhtiöiden erinimiset tuotteet hyvinkin saman suojan tarjoavia. Ole tarkkana tai palkkaa yksi ylimääräinen silmäpari avuksesi.

 

 

Päivänarvo

Omaisuusvakuutuksissa omaisuuden arvo (vakuutusarvo) voidaan määrittää ja vakuuttaa monella tavalla. Näitä ovat:

 

Jälleenhankinta-arvo

Käypä arvo

Päivänarvo

 

Nyt selvitän mitä päivänarvo tarkoittaa.

Päivänarvolla tarkoitetaan sitä hintaa, jolla vastaava omaisuus voidaan hankkia vakingoittuneen tai tuhotuneen omaisuuden tilalle. Päivänarvo on arvo, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta (uuden vastaavan omaisuuden arvo) vähennetään määrä, jonka omaisuus on arvossaan menettänyt:

 

iän

käytön

käyttökelpoisuuden alenemisen tai

muun syyn vuoksi

 

Yleensä esineiden arvo ajan myötä alenee. Jos näin ei käy, on yleensä kyseessä arvoesineet. Myös esineen käyttö alentaa sen arvoa. Käytöllä tarkoitetaan esineen käyttöä tarkoitukseensa. Käyttökelpoisuuden alenemisesta puhutaan silloin, kun omaisuus on tullut kokonaan tai osittain alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi. Suomeksi sanottuna vanhanaikaiseksi. Silti omaisuutta voidaan ehkä käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Muu syy voi olla esimerkiksi asuintalon jättäminen kylmilleen, vaikkapa pelkästään kesäkäyttöä varten.

Päivänarvon arviointiperusteen ovat monimutkaisia. Tarkan arvion tekeminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Usein vakuutusyhtiöt käyttävät erilaisia kaavamaisia ikävähennyksiä helpottamaan päivänarvon määrittelyä.

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä voi olla jälleenhankinta-arvo tai päivänarvo. Jälleenhankinta.arvo on tavallisin, päivänarvon käytöstä pitää aina sopia erikseen. Mitä sitten vakuuttaisit päivän arvosta?

Vakuuttaisin kohteen, joka on uutena kallis, mutta käyttökelpoisia esineitä saa markkinoilta käytettynä halvalla. Esimerkiksi työstökone maksaa uutena 1 M€, mutta käytetyn saa 200.000€:lla. Normaalitilanteessa sinun pitäisi vakuuttaa laite miljoonasta (jälleenhankinta.arvo), mutta korvattaessa vakuutusyhtiö tekisi yllä mainittuja vähennyksiä, etkä kuitenkaan saisi kohteesta sen tuohoutuessa kuin murto-osan.

Jos taas vakuutat ostohinnalla ilman, että sovit maininnasta päivänarvon käytöstä, olet alivakuuttanut omaisuutesi. Saisit osavahingosta yllä olevilla luvuilla 20% vahingon määrästä, ja sekin omavastuulla vähennettynä.

Kun vakuutat kohteen ostohinnalla päivänarvona, on molemmilla osapuolilla tiedossa, että vakuutettu esine ei vastaa arvoltaan uutta vastaavaa. Päivänarvojakin on syytä tarkistaa aika ajoin, sen mukaan kuin käytettyjen esineiden myyntihinnat muuttuvat.

Päivänarvo ei kuitenkaan ole suoraan sama asia kuin käypä arvo, eli arvo jolla esine voidaan ostaa tai mitä siitä saataisiin vapaahtoisella kaupalla myytäessä.

Kuka tämän nyt korvaa

Vakuutusmeklarin työssä näkee selvästi, että Suomessa on nähty jo ihan liikaa amerikkalaisia TV sarjoja. Jokaiseen vahinkoon pitää heti löytyä joku muu maksamaan. Ja mielellään itse vahingon lisäksi ronskit korvaukset myös aiheutuneesta mielipahasta. Sori vaan, mutta Suomen vahingonkorvausoikeus ei toimi niin.

Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahinko voitaisiin sälyttää toisen kannettavaksi, siihen täytyy olla vastuuperuste, toisen virhe, huolimattomuus tai laiminlyönti, eli moitittava menettely. Käntäen: Toiselle aiheutettu vahinko on syyllisen korvattava.

Vahingon aiheuttamisella tarkoitetaan syy-yhteyttä, joka sitoo teon tai laiminlyönnin siihen seuraukseen, joka ilmenee vahinkona. Vahingonkorvausoikeudellisin perustein korvattavan vahingon pitää olla teon tai laiminlyönnin välttämätön seuraus, jonka edellytetään olevan niin läheisessä yhteydessä tekoon tai laiminlyöntiin, että vahinko olisi jäänyt syntymättä, ellei tekoa tai laiminlyöntiä olisi tapahtunut.

Vahingon määrä on se ulkoisen seikan eli vahinkotapahtuman aiheuttama muutos, jota on pidettävä vahingonkärsineen kannalta epäedullisena. Korvauksena on suoritettava niin suuri määrä, että korvauksen johdosta vahingonkärsinyt pääsee samaan asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkotapahtuma olisi sattunut. Lain mukaan korvaus ei saa olla niin suuri, että vahingonkärsinyt hyötyisi vahinkotapahtumasta perusteettomasti.

 

Tässä pätee sama periaate kuin vaikkapa autovahingossa: Jos törmään autosi takakulmaan, et voi sen johdosta maalauttaa koko autoa minun piikkiini.

 

Vastuuvakuutuksen ehtohjen tarkastaminen vakuutuksenottajan tai vakutuustodistuksen pyytäjän toimesta on sikäli kokolailla turhaa, että joka ainoassa suomessa myönnettävässä vastuvakuutuksessa on käytännössä samat ehdot: Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan toiselle aiheuttaman henkilö- ja esinevahingon, josta tämä on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Rajoitusehdotkin ovat pitkälti samasta vakuutusyhtiöiden keskusliiton malliehdosta kopioitu. Näin ollen vakuutuksen hintaa voidaan vastuuvakuutuksen kyseessä ollessa pitää yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista.

Toki muitakin huomioitavia seikkoja on, mm. vakuutuksen korvausperuste: Korvaako se vahingon, joka on a) aiheutettu, b) havaittu vai c) ilmoitettu vakuutusyhtiölle vakutuuskauden aikana. Näistä myöhemmissä kirjoituksissa lisää.

Älä silti myönnä suoralta kädeltä syyllistyneesi lainimlyöntiin tai huolimattomuuteen. Tutki vahingon ja väitetyn tuottamuksen välinen syy-yhteys tarkoin. Vahingon todellinen aiheuttaja saattaa löytyä ihan muualta kuin sinun toiminnastasi. Vakuutusyhtiösikin velvollisuus on vastuuvakuutuksen perusteella ottaa kantaa siihen oletko korvausvastuussa vai et.

Monissa tapauksissa vakutuusyhtiökään ei korvaa kaikkia vaatimuksia, joita korvauksen vaatija keksii ehdottaa. Monesti olet puun ja kuoren välissä, kun asiakas ei usko selityksiäsi, vaan uhkailee asian viemisellä eteenpäin, jos et maksa niitä kuluja, mitä vakuutusyhtiö ei maksanut. Usein tuo vaatija on myös itseäsi isompi organisaatio, joka uskoo vasta ulkopuolista auktoriteettia siitä, että vaaditut korvaukset ovat lain vastaisia.

Hanki sinäkin ammattiapua hyvissäajoin, niin et jää alakynteen kun isommat alkavat uhkailemaan.

 

Rikoo ei oo riskillä ruma

Mitä riski oikastaan on?

Sanalla riski kuvataan monia asioita. Se voi olla vaingonvaara tai -uhka. Usein se sisältää ajatuksen, että jotain ikävää ja epäedullista voi sattua. Riski merkitsee niitä vaaratekijöitä, joille ihmiset ovat alttiita tietyllä hetkellä. Riskinä voidaan pitää myös sitä, että tavoitteeksi asetettu positiivinen tavoite ei toteudu.

Riskejä jaotellaan eri tavoin. Tyypillinen jako perustuu riskin mahdolliseen seuraukseen. Pelkästään vahinkoa aiheuttava riski edustaa ns. puhdasta riskiä, vahinkoriskiä. Vahinkoriskin seuraukset ovat aina haitallisia ja tuottavat yritykselle tappioita. Vahinkoriskit ovat tyypillisä vakuutettavia riskejä.

Jos riskin toteutuminen aiheuttaa tuotto-odotusten toteutumatta jäämistä, puhutaan liiketaloudellisesta riskistä. Liikeriskin ottaminen kuuluu normaaliin liiketomintaan, eikä niitä voi vakuuttaa. Liike- ja vahinkoriskit eivät välttämättä ole erillisiä, vaan ne voivat myös riippua toisistaan.

 

Riskiin liittyy neljä tekijää:

  • epävarmuus
  • odotukset
  • laajuus
  • vakavuus

 

Riskiin liittyy aina epävarmuus. Jos tapahtuman seuraus on täysin ennalta tiedossa, kyseessä ei ole riski. Ei, vaikka lopputulos olisi negatiivinenkin.

Odotukset vaikuttavat siihen miten koemme riskin ja sen mahdollisen toteutumisen.

Tapahtuman laajuus ja merkityksellisyys itselle ja muille vaikuttavat riskin koettuun vakavuuteen.

Toisaalta riski sisältää vaaran lisäksi myös mahdollisuuden jostain hyvästä. Se on siten kaksisuuntainen määre, joka sisältää yhtä hyvin valinnanvaraa tai vaihtoehtoja kuin menetystä tai kuolemaa.

Riskien arviointiin sisältyy aina todennäköisyys. Teoreettisesti riski on:

 

Riski = todennäköisyys x vakavuus

 

Riskien tarkastelussa on kysymys ihmisten vapaudesta valita eri vaihtoehtojen välillä ja uskalluksesta tehdä päätöksiä ja ryhtyä tekoihin. Riskin toteutuminen edellyttää usein vaaralle altistumista. Vaaralle altistuminen voi olla vapaaehtoista tai yllätyksellistä. Riski koetaan pelottavana kun se on kontrolloimaton, hallitsematon, sisältää katastrofin aineksia ja katastrofilla on paljon uhreja. Pelottavuutta lisää vielä se, jos riski ei ole vapaaehtoinen.

Selvitä yritystoimintaasi uhkaavat riskit ja niiden vaikutukset. Jo pelkkä tietoisuus olemassa olevista riskeistä ohjaa firmasi toimintaa turvallisempaan suuntaan. Muista myös levittää sanaa riskeistä ja niiden hallintakeinoista koko henkilökunnalle, muuten kukaan ei tiedä missä mennään, eikä osaa reagoida poikkeustilanteissa oikein. Jos panttaat suunnitelmiasi selkäsi takana, olet kuin entinen johtaja Oriola Oy:n Kuulolaitekeskuksessa, missä työskentelin 80-90 lukujen taitteessa. Tämä johtajaguru piti yrityksen strategiaa visusti lukkojen takana, ettei alamaiset vahingossakaan saaneet tietää mihin yrityksen oli tarkoitus mennä. Arvannetkin, ettei Kuulolaitekeskus Oy:tä enää ole itsenäisenä yksikkönä.

Ota riskianalyysi osaksi yrityksesi strategiakierrosta ja tunge riski tiukkaan rikooseen, niin sitä on helpompi käsitellä kuin ympärillä valtoimenaan löllyvää epävarmuutta.

 

Rikastumiskielto puree Keilaniemessäkin

Vakuutussopimuslain 57§ 2 momentissa säädetään, että vakuutuksenantajalla (vakuutusyhtiö) ei ole velvollisuutta korvata ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei lain mukaan saa hyötyä perusteettomasti vahinkotapauksen johdosta. Vakuutuksen tarkoitus on korvata todellinen menetys, joka vahinkotapahtumasta aiheutuu.

 

57 §
Ylivakuutus

Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi.

Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaamaan ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

 

 

Rikastumiskielto on vahingonkorvausoikeudellinen periaate, jota sovelletaan myös vahinkovakuutuksessa. Rikastumiskiellosta voidaan poiketa vain tilanteessa, jossa vakuutusmäärä on olennaisesti perustunut vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.

 

Rikastumiskieltoa sovelletaan myös aslivakuutustlanteessa: Vakuutus korvaa vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Paitsi, jos vakuutusmäärä perustuu vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.

  

58 §
Alivakuutus

Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.

 

Pidä huolta, että omaisuusvakuutuksesi vakuutusmäärät ovat oikeita. Muussa tapauksessa menetät rahaa ennemmin tai myöhemmin (ja paljon tai vähän kerrallaan)

 

Mikä ihmeen vakuutusmeklari?

Vakuutusmeklari on vakuutuksenottajan edustaja ja asioiden hoitaja vakuutusasioissa. Vakuutusmeklari ei ole (eikä edes saa olla) sopimussuhteessa yhteenkään vakuutusyhtiöön, saati sitten itse ole vakuutusyhtiö. Meklari ostaa asiakkaalleen vakuutusturvaa tämän yksilöllisen tarpeen mukaan kilpailuttamalla tarvittavat vakuutukset.

Seuraavassa olennaisia alueita vakuutusmeklaritoiminnan kannalta, joihin lainsäätäjä tai valvontaviranomaisnen on ottanut kantaa. Lähetymistapa voi olla lakihenkinen, mutta laillisuusasioistahan kyse onkin.

 

Kuka voi toimia vakutuusmeklarina?

Vakuutusmeklari on luonnollinen- tai oikeushenkilö, joka harjoittaa vakutuusedustusta asiakkansa kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Meklarin asiakas voi olla kuka tahansa, paitsi vakututusyhtiö (poislukien jälleenvakuutusyhtiöt). 

Kenen asialla vakuutusmeklari liikkuu?

Meklari toimii aina asiakkaansa toimeksiannosta. Meklarin on tehtävä asiakkaan kanssa kirjallinen toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimuksesta ilmenee mitä tehtäviä meklari asiakkaalle tekee, esim. riskien kartoittaminen ja vakuutustarpeen määritteleminen, vakuutusten kilpailuttaminen ja vertailu, vakuutussopimusten hoitaminen, jne. Lisäksi sopimuksesta on käytävä ilmi vakuutusmeklarin palkkion määrä tai määräytymisperuste. 

Valtakirjalla osoitettu valtuutus

Vakuutusyhtiöille vakuutusmeklari osoittaa asemansa asiakkaan edustajana valtakirjalla, joka on asiakkaan allekirjoittama valtuutus meklarille toimia tämän puolesta. Valtakirjan perusteella vakutuusyhtiö voi keskustella meklarin kanssa asiakkaan vakutuusasioista vakuutussopimuslain salassapitosäännösten sitä estämättä. 

Riippumaton asiantuntija

Meklari toimii siis välittäjänä asiakkaansa ja vakuutusyhtiön välillä, mutta on sopimussuhteessa näistä vain toiseen, eli asiakkaaseensa. Meklari ei saa olla työ-, asiamies- tai muussa sopimussuhteessa vakuutusyhtiöön. Lisäksi oikeushenkilöltä on kielletty omistukseen perustuva riippuvuus vakuutuyhtiöhin. 

Vakuutusedustuslaissa siis edellytetään vakuutusmeklarilta riippumattomuutta vakuutuksenantajista. Olennainen syy tähän on se, että vakuutukset ovat abstrakti tuote, joiden tunteminen edellyttää vakutuusehtoihin ja lainsäädäntöön perehtymistä. ”Normaalille” vakuutuksenottajalle vakuutusten vertaileminen ja sen arvoiminen, miten hyvin jokin vakuutus täyttää hänen vakuutustarpeensa, on hyvin vaikeaa, usein jopa mahdotonta, ja asiantuntevammallekin hyvin vaikeaa. 

Tiukalla riippumattomuusvaatimuksella lainsäätäjä on halunnut varmistaa, että asiakas voi ilman erillistä selvitystä luottaa meklarin toimivan nimenomaan hänen hyväkseen. Tästä on asiakkaalle myös se etu, että vastuu meklaritoiminnan asianmukaisuuden varmistamisesta on toimintaa valvovan viranomaisen, Finanssivalvonnan, harteilla. 

Luvanvaraista toimintaa 

Vakuutusmeklaritoiminnan harjoittaminen edellyttää, että vakuutusmeklari on rekisteröity Finanssivalvonnan vakutuusedustajarekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä ovat luonnollisilla henkilöllä seuraavat seikat: 

 

  • Asuinpaikka on Suomessa
  • Täysi-ikäinen
  • Ei ole konkursissa
  • Toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu
  • Ei tuomioita ilmeistä sopimattomuutta osoittavista rikoksista
  • Vakuutusmeklaritutkinnolla osoitettu ammattipätevyys
  • Ei riippuvuussuhteita vakuutusyhtiöihin
  • Vastuuvakuutus aiheutttamiensa taloudellisten vahinkojen korvaamiseksi (tai oikeushenkilön vastuuvakuutuksen piirissä) 

 

Oikeushenkilöltä vaadittavat edellytykset:

 

  • Merkittty kauppa- tai muuhun julkiseen rekisteriin
  • Kotipaikka Suomessa
  • Lain ja yhtiöjärjestyuksen tai sääntöjen mukaan oikeus harjoittaa vakuutusedustusta
  • Ei ole konkurssissa
  • Riittävästi johtohenkilöitä rekisteröity meklareiksi ja yksi nimetty vastaavaksi hoitajaksi
  • Vähintään puolet meklaritoimintaan osallistuvista rekisteröity meklareiksi
  • Ei riippuvuussuhteita vakuutusyhtiöihin
  • Vastuuvakuutus

 

Yleinen ammattitaito ja huolellisuus

Vakuutusedustuslaissa edellytetään, että vakuutusmeklarin on suoritettava tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä noudatettava kaikessa toiminnassaan hyvää vakuutusmeklaritapaa. Erityisesti vakuutusmeklarin on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä asiakkaansa vakuutusturvan tarve ja tämän pohjalta tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla.

Vakuutuksista annetatvat tiedot

Vakutuusmeklarin on annettava asiakkaalle vakuutuksen valitsemiseksi tarpeeelliset tiedot. Vakuutusehdoista on tarpeen selvittää mm. vakuutusturvan keskeinen sisältö, oleelliset rajoitukset, vakuutuksen irtisanomisoikeus, jne. Vakuutussopimuslain mukaan yllä mainittuja tietoja ei tarvitse antaa jos asiakas ei niitä halua. Asiakkaan pitää tällöin nimen omaan ilmoittaa ettei halua tietoja, pelkkä pyytämättä jättäminen ei tarkoita ettei tietoja haluta.

Tasapuolien analyysi

Vakuutusmeklari tekee asiakkaalle vakuutuksen valitsemiseksi tasapuolisen analyysin tarjolla olevista vakutuuksista. Tällä tarkoitetaan asiakkaan olosuhteet huomioon ottaen tehtyä vertailua markkinoilla tarjolla olevista asiakkaan tarpeet täyttävistä vakuutuksista ja vertailuun perustuvaa suositusta asiakkaan vakutuustarpeen täyttämiseksi. Tasapuolinen analyysi on tehtävä ja annettava asiakkaalle ennen vakuutus-sopimuksen tekemistä.

Kuten jo mainittiin, ennen tasapuolisen analyysin tekemistä meklarin on otettava selvää asiakkaan olosuhteista. On otettava selvää ainakin olemassa olevasta vakuutuskannasta ja vakuutustarpeesta. Vakuutustarpeen selvittäminen edellyttää ainakin jonkin tasoista riskikartoitusta. Meklari voi ammattitaitonsa perusteella arvioida miten vakuutustarve tulisi kattaa, tai kannattaako kyseisiä riskejä ylipäätään vakuuttaa.

Vaitiolovelvollisuus

Vakuutusedustuslaissa säädetään vakutuusmeklarin vaitiolovelvollisuudesta, jonka piiriin kuuluvat asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevat seikat ja liike- tai ammattisalaisuudet. Tietoja ei siis saa ilmaista sivullisille. Sivullisia ovat paitsi kaikki vakuutusedustusta harjoittavan yrityksen ulkopuoliset tahot, myös myös ko. meklariyrityksessä henkilöt, jotka eivät tarvitse kyseistä tietoa tehtäviensä hoitamisessa.

 

Vakuutusmeklarin on siis toimittava aina asiakkaansa eli päämeihensä etujen mukaisesti ja oltava vakuutusyhtiöistä riippumation. Toimeksianto pitää hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä hyvää meklaritapaa noudattaen.

Vakuutusmeklari ei siis myy vakuutuksia, vaan ostaa asiakkaalleen vakuutusturvaa tämän tarpeiden mukaisesti. Vakuutusmeklari ei myöskään ole vakuutusyhtiö. Vakuutussopimus solmitaan aina vakutuusyhtiön ja asiakkaan välillä.

Jos palkkaat meklarin, vanha vakutuusturvasi ei muutu sisällöltään mitenkään sen johdosta, ei myöskään meklarin hankkimat vakuutukset silloin kun lopetat yhteistyön meklarin kanssa. Ainoastaan vakuutusyhtiöiden myöntämät meklarialennukset joko alentavat vakuutuksesi hintaa tai niiden posituminen korottaa vakutuuksen hintaa silloin kun luovut meklarista.

 

Mikä muu toimiala on yhtä tarkasti viranomaisten toimesta säädeltyä? Vakuutusmeklarin palveluita ostaessaan vakuutuksenottaja, yleensä PK- tai suuryritys, voi olla 100% varma, että vakuutusmeklari toimii aina asiakkaan asialla.

Miksi seuraisit tätä blogia?

Useimmilla PK yrityksillä ei ole aikaa, halua tai kykyä perehtyä vakuutustensa sisältöön ennen kuin vahinko on jo sattunut. Siinä vaiheessa vaihtoehdot ovat aika vähissä ja vakuutus korvaa mitä korvaa. Se se vasta kalliiksi tulee.

Vasta kun tiedät etukäteen mitä riskejä yrityksesi voi kohdata ja mikä on niiden vaikutus toimintaasi, voit todella aidosti päättää miten varaudut näiden riskien varalta.

Vakuuttaminen on yksi hyvä keino, mutta voi olla taloudellisesti kannatavampaa hoitaa asia jollain toisella tavalla. Vakuutuksistakin kannattaa tilanteen mukaan käyttää hyväkseen niiden erilaiset variaatiot.

Lakisääteisissäkin vakuutuksissa on huomattavia eroja niin hinnoissa kuin sisällössäkin. EU:n myötä kilpailu on vapautunut myös vakuutusalalla, mikä on johtanut lakisääteistenkin vakuutustuotteiden erilaistamiseen. Itse asiassa huomattavimmat säästöt syntyvät usein juuri  lakisääteisissä vakuutuksissa.

Tässä blogissa tulen kirjoittamaan vakuutavaa asiaa vakuuttamisesta ja riskienhallinnasta sekä muistakin läheltä liippaavasta asioista. Saat rahanarvoista tietoa, jonka avulla pystyt kehittämään riskienhallintaasi ja turvaamaan yritystoimintasi jatkuvuuden poikkeusoloissa.

 

Seuraa blogia ja poimi rahanarvoiset ideat käyttöösi. Perehtymällä edes vähän vakuutusasioihin ja riskienhallintaan voit säästää niiden kustannuksissa tuhansia Euroja, puhumattakaan vahinkojen aiheuttamista kustannuksista ja saamatta jäävistä vakuutuskorvauksista.