Category: Vahingot
Hidas ilmiö
Nyt se tuli määriteltyä. Nimittäin hidas ilmiö vakuutusmielessä.
Omaisuusvakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.
Kaikilla vakuutusyhtiöillä on käytössä rajoitusehto, jolla rajoitetaan vähitellen vaikuttavat ilmiöt korvauksen ulkopuolelle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut itse esineelle kulumisen, korroosion, materiaalin väsymisen, pilaantumisen sienettymisen, lahoamisen, hajun, ilmankosteuden tai lämpötilan muuttumisen tai muun vähitellen vaikuttavan ilmiön johdosta.
Melko selkeää, eikö?
Ei.
Asiakkaalla oli noin viikon aikana, omassa kuljetussalkussaan, hapettunut kymmenkunta ammattikäyttöön tarkoitettua radiopuhelinta käyttökelvottomaksi.
Aktia vahinkovakuutus katsoi, että viikon aikana tapahtunut hapettuminen ei ole äkillinen ilmiö, vaan ehdoissa tarkoitettu vähitellen syntynyt vahinko (hidas ilmiö). Varsinkin, kun vakuutusehdoissa oli vielä erikseen maininta korroosiosta.
Radiopuhelinten odotettu käyttöikä on reilusti yli kymmenen vuotta.
Viitaten vakuutuslautakunnan eikaisempiin lausuntoihin, valitimme korvauspäätöksestä ja totesimme, että vakuutusehtoa ei voida tulkita suoraviivaisesti koskemaan poikkeuksetta kaikkia esimerkkeinä mainittuja tapauksia. Asiaa olisi käsiteltävä rajoistusehdon otsikon ja pääasiallisen tarkoituksen mukaan, rajoittaen korvauspiiristä vain todelliset vähitellen syntyneet vahingot. Hidasta ilmiötä pitäisi siis aina peilata esineen oletettuun käyttöikään.
Ei vaikutusta. Aktia oli jo kaivanut poteronsa.
Juttu piti laittaa vakuutuslautakunnan arvioitavaksi.
Vakuutuslautakunta katsoi, että hapettuminen oli tapahtunut melko lyhyessä ajassa ja oli ollut poikkeuksellisen voimakasta. Kyseessä ei ole ollut esimerkiksi putken korroosioon rinnatettava tilanne.
Lautakunnan mukaan radiopuhelinten hapettuminen on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, josta vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus esinevakuutuksen perusteella.
Jälleen kerran torjuimme vakuutusyhitön omaan pussiin pelaamisen ja asiakas sai korvauksensa, vaikkakin noin vuoden verran vahingon jälkeen.
Vahinkoasiassa ensimmäinen korvauspäätös ei aina ole se lopullinen, vaikka vakuutusyhtiö jankuttaisi kantaansa miten äänekkäästi tahansa.
Kysyn vaan, että kannatiko saivarrella?
Helsinkiläinen mies ajoi ojaan arvokkaalla henkilöautollaan. Miehen mukaan hän väisti peuraa.
Vauhtia autolla oli suistumishetkellä nelisenkymmentä kilometriä tunnissa. Audi S3 törmäsi lopulta puuhun.
Mies yritti peruuttaa takaisin tielle. Peruutusvaihde ei kuitenkaan toiminut. Sitten öljynpaineen varoitusvalo syttyi, minkä jälkeen mies sammutti moottorin. Auto hinattiin pois paikalta.
Vakuutusyhtiö maksoi osan auton korjauksesta. Hajonnutta peruutusvaihdetta Pohjola ei kuitenkaan suostunut maksamaan. Vakuutusyhtiön mukaan vika ei johdu ulosajosta vaan tavanomaisesta käytöstä. Autolla oli ajettu jo yli satatuhatta kilometriä.
Auton omistaja haastoi vakuutusyhtiön oikeuteen. Hän katsoi vaihteiston toimineen moitteettomasti ennen onnettomuutta ja vaati Pohjolaa maksamaan vaihteensiirtimen haarukan katkeamisesta johtuneen korjaamolaskun, jonka jonka loppusumma oli 1 929 euroa.
Osapuolet valmistautuivat oikeudenkäyntiin huolella. Audin omistaja kutsui todistajaksi muun muassa Veho Olarin työnjohtaja ja VV-Auto Groupin huoltopäälliköt. Pohjola kutsui vastatodistajiksi kaksi autovahinkotarkastajaa, joista toinen oli mukana vaihteiston avaamisen yhteydessä, sekä Tavarantarkastusyhdistyksen autotekniikan asiantuntijan.
Vehon ja VV-auton päälliköt kertoivat käräjäoikeudelle, että vaihteiston siirtohaarukan katkeaminen on harvinainen vika, ja todennäköisesti ulkoisen voiman aiheuttama. Periaatteessa kyseisen auton vaihteiston osat on tehty hyvin kulutusta kestäviksi. Niiden tulisi normaalisti kestää ainakin 200 000 kilometrin käyttö.
Merkitystä ei todistajien mukaan ole myöskään sillä, että kyseissä nelivetoautossa on peräti 225 hevosvoimaa. Valmistaja on mitoittanut vaihteiston kestämään tavallista suurempia rasituksia.
Vakuutusyhtiön asiantuntijat puhuivat toista. He katsoivat, että vaihteisto oli mahdollisesti viallinen jo ennen törmäystä. Samoin he epäilivät, että jo kahdeksanvuotiaan auton osat ovat saattaneet käytössä väsyä eli metalli heiketä.
Vahinkotarkastajat esittivät myös epäilyksen, että autolla on ajettu tavanomaista rasittavammalla tavalla.
Oikeus totesi todistelun olevan ristiriitaista. Oikeuden mukaan haarukan hajoamisella ja ulosajolla on kuitenkin ilmiselvä ajallinen yhteys. Siksi käräjäoikeus katsoi kanteen toteennäytetyksi.
Merkitystä asiassa oli myös sillä, ettei vakuutusyhtiö kyennyt esittämään, että samantyyppisiä vaihteistoja olisi aiemmin hajonnut luontaisen kulumisen tai metallin väsymisen kautta.
Vakuutusyhtiön tulee maksaa Audin omistajalle 1 929 euroa korkoineen sekä korvata miehen yli 10 000 euron nousevat oikeudenkäyntikulut.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Osapuolilla on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen.
Älä milloinkaan tyydy vakuutusyhtiön kyykyttävään korvausratkaisuun. Useimmiten oikeudenmukainen korvaus on mahdollista saada.
Ukkonen, siitä suomalaiset tykkää…
Iltasanomat 11.6.2011
Moni suomalainen on laiska suojaamaan omaisuuttaan ukkosen varalta. Esimerkiksi viime kesänä salamat paukkuivat tiheään, ja se näkyi myös omaisuusvahinkotilastoissa.
Pelastusopiston asiantuntijat ovat arvioineet, että viime vuonna ukkoset toivat noin 5,7 miljoonan euron edestä omaisuusvahinkoja.
Tämä on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin tavanomaisina vuosina.
– Ukkonen rikkoo tavanomaisesti herkkiä laitteita, kuten kodin elektroniikkaa, mutta pahimmillaan salama voi sytyttää talonkin, kertoo henkilöasiakkaiden korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa vakuutusyhtiö Ifistä.
Pelastusopiston erikoistutkija kertoo nykypäivän online-ilmiöstä. Kodinelektroniikkaa ei enää kytketä pois vaan laitteita pidetään jatkuvasti herätevirralla.
– Enää ei ole niin, että tietokone avataan kerran päivässä, vaan se on aina päällä. Statustahan pitää päivittää monta kertaa päivässä. Erityisesti nuoret ajattelevat, ettei ukkonen minun kohdalleni osu, sanoo erikoistutkija Kari Junttila.
Viime vuonna ukkoset ja salamat sytyttivät Suomessa ennätysmäärän maasto- ja rakennuspaloja. Pelastusopiston mukaan maastopalojen määrä oli jopa 3–6 kertaa suurempi kuin edellisinä vuosina ja rakennuspalojen määrä yli kolminkertainen.
Ukkosmyrskyt ja salamat tuovat eniten harmia erityisesti omakotitaloille ja haja-asutusalueille, mutta kaupungissakin kannattaa olla tarkkana.
– Jos esimerkiksi tietokone hajoaa ukkosesta, kotivakuutus korvaa sen. Mutta vakuutus ei korvaa menetettyjä tiedostoja tai ansion menetystä. Vain konkreettiset välittömät vahingot korvataan ja tiedostot on rajattu pois kotivakuutuksen piiristä, Vaitomaa kertoo.
Vaikka tulevan kesän ukkospuuskia on hankala ennustaa etukäteen, kannattaa maalaisjärkeä kuitenkin käyttää.
– Jos oikeasti haluaa suojata ukkoselta, laitteet pitää ottaa irti myös seinästä siitä huolimatta, että konttaamista ja kurottamistahan se taas tietää. Ei virran päältä ottaminen riitä, Vaitomaa muistuttaa.
Suhteellisesti eniten vahinkoja sattuu maatalous- ja metsätalousyrityksille.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosia voidaan ennustaa luotettavasti muutamia päiviä eteenpäin.
– Meillä on käytössä kolmiportainen varoitusjärjestelmä. Esimerkiksi ukkospuuskista annetaan varoitukset seuraavalle vuorokaudelle tai ennakkovaroitus pisimmillään kaksi vuorokautta etukäteen, sanoo meteorologi Pauli Jokinen.
Fiksu vakuuttaa reissunsa
Kolari, malaria tai varkaus voi tehdä lomamatkasta mutkaisen. Matkavakuutus kannattaa ottaa harkiten, mikäli haluaa välttyä asioiden setvimiseltä jälkikäteen.Ennen matkaa kannattaa katsoa kartalta, minne päin maailmaa on reissaamassa. Matkakohteen sijainti nimittäin vaikuttaa siihen, minkälaisen matkavakuutuksen matkalle tarvitsee.
Jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Vakuutus ja rahoitusneuvonnasta (Fine) kertoo, että EU-alueella voi matkustaa ilman matkavakuutustakin, vaikkei hän sitä suosittele.
– Mutta eurooppalainen sairaanhoitokortti pitää ehdottomasti hankkia.
Kortin saa Kelan toimistosta. Korttia vastaan matkailija saa kohdemaassa saman hoidon kuin maan muutkin asukkaat. Yleisen sairaanhoidon taso voi kuitenkin vaihdella eri maissa.
Kelasta kerrotaan, että sairaanhoitokortilla ei kuitenkaan saa korvausta menetetyistä matkapäivistä tai matkojen, oleskelun, saattajan tai lääkkeiden kustannuksista.
Jos matkakohteessa vuokraa auton ilman matkavakuutusta, jättäytyy paikallisen liikennevakuutuksen varaan. Suomessa liikennevakuutus korvaa myös ajoneuvon kuljettajan vahingot. Monissa maissa liikennevakuutus ei ole näin kattava, vaan se on vain vastuuvakuutus, joka korvaa kolarin ulkopuolisten, ei kuljettajan, vahingot.
Eli jos hurauttaa reissussa kotterolla tienpientareelle ja katkaisee jalkansa, paikallinen liikennevakuutus ei välttämättä korvaa mitään kuluja.
Euroopan ulkopuolelle suuntautuville matkoille pitääkin Haapasaaren mukaan ehdottomasti ottaa matkavakuutus. Hänellä on ohje ostajalle.
– Vakuutuksen tulee sisältää hoitokulukorvaus. Se korvaa hoidon kulut ilman euromääräistä ylärajaa, jos matkaajalle sattuu tapaturma, tai hän sairastuu reissussa.
Hoitokulukorvauksilla on aikarajoituksia. Sairauden kulut korvataan yleensä noin kolmelta kuukaudelta, tapaturman kulut kolmen vuoden ajalta.
Matkailijaa vaanivat kaukomaissa trooppiset hyttystaudit. Rokotteet ja malarialääkitys maksavat, joten joku saattaa pihistellä ja jättää suositellut lääkkeet tai piikit ottamatta.
– Vakuutus ei vaadi rokotteiden ottamista, mutta on hyvä muistaa, että hyttysten aiheuttamat taudit korvataan sairautena. Se tarkoittaa sitä, että vakuutuksen aikaraja voi tulla vastaan, vaikka taudin hoito kestäisi huomattavasti kauemmin, Haapasaari sanoo.
Korvauksiin vaikuttaa myös se, lähteekö omatoimilomalle vai valmismatkalle. Valmismatka on yleensä pakettina ostettu etelänloma lentoineen ja hotelleineen. Omatoiminen matkaaja taas hoitaa järjestelyt itse.
Haapasaari kertoo, että valmismatkoja ja omia matkoja koskevat usein samat korvausmääräykset. Pakettireissun ostanut saa kuitenkin yleensä kaikki maksut takaisin, jos matka jostain syystä peruuntuu.
– Valmismatkoja koskevat yleiset seuramatkasäännöt. Niiden mukaan matkatoimisto palauttaa suurimman osan etukäteen maksetuista maksuista ja vakuutusyhtiö korvaa loput, eli toimistokulut.
Jos omatoimimatkan joutuu perumaan esimerkiksi sairastumisen vuoksi, vakuutus korvaa reissusta yleensä vain jonkin prosentti- tai euromäärän, ei siis matkan koko hintaa.
Matkatoimisto, lentoyhtiö tai hotelli ei tällaisten matkojen osalta myöskään ole velvollinen palauttamaan kuin pienen osan etukäteen maksetuista maksuista.
Omatoimimatkailija saa myös syyttää itseään, jos itse varattu hotelli osoittautuu murjuksi. Vakuutus ei korvaa huonoa majoitusta tai muita palveluja.
Matkatavaravakuutus on matkavakuutuksen osa. Se korvaa varkaudet, muttei tavaroiden kadottamista. Normaalien luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.
– Jos jättää kameran rantapyyhkeelle ja aalto tulee ja vie sen, niin rahoja ei tule takaisin, Haapasaari havainnollistaa.
Toinen yleinen kommellus on se, että esimerkiksi rasvapurkki aukeaa matkalaukussa ja tuhrii muut tavarat. Valitettavasti vakuutus ei korvaa tätäkään sattumusta.
Matkatavarat saattavat myös kadota lennoilla. Jos tavaroita ei löydy koskaan, niiden arvo korvataan. Ensin vastuu siirtyy lentoyhtiölle, loput kulut korvataan vakuutuksesta.
Jos tavarat myöhästyvät lomakohteesta, vakuutus korvaa välttämättömät hankinnat, kuten hammasharjan ja alusvaatteet, tavaroiden odotusajalta.
Entä jos on menossa surffimatkalle Australiaan ja lainelauta löytää perille vasta monta päivää myöhemmin. Voiko odotellessa ostaa vakuutuksen piikkiin uuden menopelin aallokkoon?
– Surffilauta ei ole välttämätön hankinta, joten vakuutus ei korvaa ostoa, Haapasaari toppuuttelee.
Ei meillä ole ennekään palanut.
Iltalehti, 23.5.2011:
”Lassila-Tikanojan varastohalli paloi Keski-Suomessa Äänekokella.
Pelastuslaitos sai tulipalosta hälytyksen kello 00.08 maanantaina.
Lähellä Äänekosken keskustaa syttynyt palo on saatu sammutettua, mutta jälkiraivaustyöt jatkuvat ainakin iltaan asti.
Läheisille asuinalueille on runsaan savun vuoksi annettu viranomaistiedote, jossa kehotetaan pitämään ilmanvaihtokanavat suljettuina ja ikkunat kiinni. Nyt tuuli puhaltaa palopaikalta Likolahden suuntaan.Pelastuslaitoksen mukaan alueen asukkaat voivat kuitenkin huoletta lähteä kotoaan esimerkiksi töihin.
Silminnäkijöiden mukaan varasto oli ilmiliekeissä
– Täällä on koko Äänekoski heräillä. Meteli on niin hirveä. Noin kahdentoista aikaan kuului kova pamaus ihan kuin pommi olisi räjähtänyt. Sen jälkeen on kuulunut ilotulitusääniä. Koirakin on aivan vauhkona, äänekoskelainen Tiina Hämäläinen kertoi yöllä Iltalehdelle.
Hämäläinen asuu lyhyen matkan päässä palopaikasta. Koko naapurusto on kerääntyi ulos seuraamaan tilanteen etenemistä.
– Tehdas alueelta nousee edelleen oranssimustaa savua, joka sankkenee koko ajan. Pitää varmaan laittaa ikkunat kiinni, Hämäläinen tuumaa yön tunteina.
Palon syttymissyystä ei ollut aamulla tietoa.”
Kuumailmapuhallin on tulityöväline
Tyyskylän kartano Siuntiossa paloi käyttökelvottomaksi. Palon epäillään saaneen alkunsa maalinpoistotyöstä, jota oli tehty kuumailmapuhaltimella.
Korvaako vakuutus?
Ehkä korvaa, ehkä ei.
Jos kiinteistön omistaja suoritti työtä itse, sovelletaan omaisuusvakuutukseen tulitöiden suojeluohjetta. Siinä annetaan vaatimuksia tulityövahinkojen torjumiseksi.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä.
Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.
Vähäisen palovaaran töitä ovat esimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilman käyttö (enintään 200 ºC) olosuhteissa, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan.
Vähäisen palovaaran töissä työntekijän on toteutettava kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat kuten siisteydestä, järjestyksestä ja alkusammutuskaluston saatavuudesta huolehtiminen.
Vähäisen palovaaran töissä ei edellytetä tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia.
Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.
Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana.
Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.
Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana. Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.
Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.
Entäs, jos työtä tekikin ulkopuolinen urakoitsija?
Urakoitsijan mahdollinen vastuuvakuutus korvaa muulle kuin työn kohteena olleelle omaisuudelle tuottamuksella tai laiminlyönnillä aiheutetun vahingon.
Eri asia on sitten se, mitä vakuutusyhtiö katsoo työn kohteena olleeksi omaisuudeksi. Kokemuksesta voin todeta, ettei se ainakaan tulkitse työn kohdetta erityisen suppeasti. Tyyskylässä työn kohteena lienee vakuutusyhtiön mielestä koko rakennus.
Toinen asia, joka mietityttää on se, kuinka pitkälle vastuuvakuutuksissa tyypillisesti käytettävät korvausten maksimimäärät, 1.000.000€ tai 500.000€ tässäkin tapauksessa riittävät.
Lain mukainen korvausvastuu ei ole riippuvainen siitä korvaako vakuutus ja kuinka paljon korvaa jos korvaa.
Lähde: Tulityöt suojeluohje 2011, Finanssialan keskusliitto, 2011
Ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksessa
Suurin osa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavista työtapaturmista on päivärahatapauksia. Päivärahalla korvataan vahingoittuneen ansionmenetys sairausloman ajalta.
Päivärahaa maksetaan sellaiselta työkyvyttömyysajalta, joka kestää vähintään kolme päivää ja enintään yhden vuoden tapaturmasta lukien. Vuoden jälkeen korvaus muuttuu tapaturmaeläkkeeksi.
Päivärahaa maksetaan, kun työkyvyttömyysaika (sairausloma) on vähintään kolme peräkkäistä päivää, lukuun ottamatta tapaturmapäivää. Jos kolmen päivän raja täyttyy, maksetaan päiväraha alusta asti, eikä karenssiaikaa ole.
Päiväraha tai tapaturmaeläke perustuvat vahingoittuneen omiin ansioihin. Korvausta maksetaan kuitenkin aina vähintän tapaturmavakuutuslain mukaisen vähimmäisvuosityöansion mukaan (11.540€ vuonna 2011).
Ansionmenetyskorvaukset ovat palkan tavoin saajansa veronalaista tuloa.
Päiväraha myönnetään aina vahingoittuneelle. Jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta, on työnantajalla oikeus saada takaisin maksamaansa palkkaa vastaava osuus. Työnantaja saa hakea korvauksen osalta oikaisua sosiaaliturvamasuun.
Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Tapaturmavakuutuslaki ei ota siihen kantaa.
Jos ansion menetys johtuu sairaanhoidon saamisesta työhönpaluun jälkeen, siitä ei makseta ansionmenetyskorvausta, sillä vahingoittunut ei ole työkyvytön.
Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden korvausta maksetaan neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien. Neljä viikkoa on kalenteriaikaa, eli 28 päivää. Päivärahan suuruus perustuu vahingoittuneen edellisten neljän viikon palkkaan silloin, kun työnantaja ei ole maksanut palkkaa ollenkaan tai on masksanut sitä osittain.
Luontoisetuja ei lasketa neljän viikon päivärahassa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin, eli niiden osalta ei makseta korvausta tältä ajalta.
Kun päivärahaa maksetaan 28 päivän jälkeiseltä ajalta, se perustuu vuosityöansioon. Päiväraha on tällöin vuosityöansion 360. osa. Vuosityöansioon perustuvaa korvausta maksetaan vahingoittuneen kaikkien työsuhteiden osalta, myös yrittäjätoiminnan.
Vahingoittuneen vuosityöansio selvitetään aina erikseen, kun työkyvyttömyyttä on vielä 28 päivän jälkeen. Vuosityöansio on yleensä vahingoittuneen vakiintunut ansiotaso, jonka tämä olisi vuoden ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut. Luontoisedut huomioidaan vuosityöansiossa. Sen sijaan sen suuruuteen ei vaikuta se, onko vahingoittunut poissa kaikista töistään vai ei (jos tällä on useampia työsuhteita).
Vaikka tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuisi työkyvyttömyyttä vasta myöhemmin, määräytyy vuosityöansio ja siten myös ansionmenetyskorvaus aina tapaturman sattumisajankohdan tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan mukaan. Korvauksiin maksetaan toki indeksikorotus.
Lähde: Kukkonen, Karmavalo, Työtapaturmakirja, Finva 2006
Kasvottomat pelkurit
Asiakkaalle tuli korvauspäätös Fenniasta.
Vakutuus ei ollut korvauskäisttelijän mukaan voimassa, kun vahinko tapahtui.
Ei ollutkaan, mutta olisi pitänyt olla. Se on kuitenkin eri juttu ja siitä ehkä myöhemmin.
Fenniasta oli lähetetty asiakkaalle seuraavanlainen päätös:
Fennian korvausosastolla työskentelee ilmeisesti vain kasvottomia pelkureita, jotka eivät uskalla laittaa kielteisiin päätöksiin omaa nimeään ja puhelinnumeroaan alle. Omakätisestä allekirjoituksesta puhumattakaan.
Kokolailla moukkamaista toimintaa.
Devil is in the details
Vahingot ja onnettomuudet (suuretkin) saavat useimmiten alkunsa pikkujutuista, jotka eivät yksittäisinä tapahtumina heilauta normaalia toimintaa suuntaan taikka toiseen. Sen sijaan peräkkäin tapahtuvat, yleensä, yhteistyö- tai kommunikaatiovirheet voivat aiheuttaa suurvahinkoja ja -onnettomuuksia.
Malcolm Cladwell kertoo kirjassaan Outliers, miten maailman ensimmäinen* vakava ydinonnettomuus sai alkunsa Three Mile Islandilla Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 1979, jossa voimalan toisen reaktorin sydän suli osittain.
Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten piti ja valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta. Tieto venttiilien viasta ei siten välittynyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.
Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti.
Sama pätee käytännössä kaikkiin vahinkoihin.
Esimerkiksi lentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvoin niin kuin elokuvissa. Moottorit eivät räjähtele tai siivet ja peräsimet eivät putoile G-voimien vaikutuksesta. Yleensä kysmys on sinäsä mitättömien pikkujuttujen kumuloitumisesta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi.
Lento-onnettomuuksien tutkinnassa löytyneitä tyypillisiä olosuhteita ovat mm.:
- Huono sää. Ei tosihuono, mutta sen verran huono, että lentäjän stressitaso on normaalia korkeammalla.
- Lento on jo reilusti myöhässä ja lentäjät yrittävät pitää kiirettä.
- 52%:ssa lentäjät ovat olleet valveilla yli 12 tuntia ja väsyneitä ajattelemaan selkeästi.
- 44%:ssa lentäjät eivät ole aikaisemmin lentäneet yhdessä, eivätkä siten tunne toistensa toimintatapoja.
Onnettomuuden aiheuttajiksi on havaittu yleensä seitsemän peräkkäistä inhimillistä virhettä, joista mikään yksittäisenä tapahtumana ei aiheuttaisi suuria ongelmia.
Mikään näistä seitsemästä virheestä ei yleensä johdu lentäjien amaatitaidon tai -tiedon puutteesta, vaan pikemminkin yhteistyön ja kommunikaation puutteesta tai virheestä.
Toinen pilotti tietää jotain kriittistä, mutta jostain syystä ei kerro siitä toiselle. Toinen tekee jonkin pikku virheen, mutta toinen ei huomaa sitä. Vaikea tilanne pitää ratkaista moniutkaisten vaiheiden kautta, ja jotain unohtuu. Ja niin edelleen.
Varmista, että firmassasi on toimiva ja avoin kommunikaatioilmapiiri ja motivoituneet työntekijät ja ennalta sovitut toimintatavat. Siten on ilmeisempää, että säästyt tulevaisuudessa monelta päänsäryltä. Keksit varmasti itse parhaat keinot työntekijäidesi työhyvinvoinnin ja -motivaation ylläpitämiseksi.
* Three Mile Islandin onnettomuus on yhä Tsernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavin ydinturma.
Lähde: Malcolm Gladwell, Outliers, Penguin Books, 2008
Vahinkojen tarkastaminen
Vahinkotarkastus on osa vakuutusyhtiön suorittamaa korvauskäsittelyä. Sillä tarkoitetaan vahinkopaikalla, asiakkaan luona tapahtuvaa vahingonselvittelyä.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus vahinkotarkastuksen suorittamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää ja koota vakuutusyhtiölle ilmoitetusta vahinkotapahtumasta teknisiä, taloudellisia ja muita tietoja siten, että vakuutusyhtiö pystyy niiden perusteella ratkaisemaan vahingon korvattavuuden ja korvausmäärän.
Omaisuuvahinkojen tarkastusta suorittaa yleensä vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja. Vakuutusyhtiöt käyttävät vahinkotarkastukseen myös eri alojen asiantuntijoitaja sopimus- tai palveluliikkeitä. He tekevät tarkastuksia yleensä vakuutusyhtiö toimeksiannosta.
On olemassa myös vahinkotarkastukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka suorittavat vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja puolueettomia vahinkotarkastuksia. Näiden yritysten toimeksiantaja on yleensä vahinkoa kärsinyt asiakas.
Ensimmäinen vahinkotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian vahingon havaitsemisen jälkeen. Suurin osa vahingoista vaatiikin vain yhden tarkastuskäynnin.
Vahinkotarkastaja selvittää vahingon syntyyn ja olosuhteisiin vaikuttavat seikat sekä tarkistaa vakuutustietojen oikeellisuuden ja korvauslaajuuden.
Mitä suurempi ja monisäikeisempi vahinko on kyseessä, sitä aktiivisemman roolin se vaatii vahinkotarkastajalta.
Tarkastaja laatii tarkastamastaan vahingosta tarkastuskertomuksen tai -raportin. Tarkastuskertomukseen kirjataan vakuutuksenottajan, vahinkoa kärsineen ja vahinkoa hoitavien henkilöiden tiedot, sekä vahingon tapahtuma-aika, vahinkotapahtuman kuvaus, sekä todetaan sisältyykö vahingoittunut omaisuus vakuutuksen kohteisiin.
Vahingon jälkeisen korjaustyön rakennuttajana tai työsoritusten tilaajana toimii aina omaisuuden omistaja, eli yleensä vakuutuksenottaja. Vahinkotarkastuksen aikana selvitetään rakennuttamiseen ja suunnitteluun tarvittavat resurssit.
Vahinkotarkastus on asiakkaan näkökulmasta vakuutussopimukseen liittyvä palvelutapahtuma. Vahingon kärsinyt saattaa kokea itsensä vahinkopaikalla hyvin avuttomaksi, koska hänellä ei ole kokemusta eikä tietoa vahingon jälkeen suoritettavista toimenpiteistä. Juuri silloin hän konkreettisimmin tarvitsisi vakuutusyhitön palveluita itse vahinkopaikalla.
Vakuutusmajuri 