Category: vakuutus
Yrityksen henkilöriskit
Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.
Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:
- omistajat
- avainhenkilöt
- muu henkilökunta
Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:
- kuolema
- työkyvyttömyys
Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:
- eläkkeelle siirtyminen
- irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
- laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys
Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.
Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.
Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.
Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.
Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.
Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.
Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.
Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.
Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.
Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Henkilöriskit
Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:
- Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
- Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin
Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.
Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.
Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.
Työtön voi jäädä ilman tuloja.
Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.
Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.
Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.
Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.
Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.
Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.
Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.
Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.
Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.
Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Valtio lopettaa tulvavahinkojen korvaamisen
Yle uutiset:
Hallitus esittää, ettei valtio enää vastedes korvaisi rakennuksille aiheutuvia tulvavahinkoja, vaan omistajan tulisi ottaa vakuutus tulvien varalle. Taustalla ovat arviot ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä tulvavahingoista. Maatalouden tulvavahingot korvattaisiin edelleen nykyisellä tavalla ja yksityisteiden vahinkojen korvaamiseen voitaisiin myöntää avustusta.
Lue koko juttu täältä
Tällä hetkellä vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa tuvan aiheuttamia vahinkoja.
No enpä olis taas uskonut
Yle kertoo suurena uustisena päivänselviä asioita:
Luminen talvi lisäsi liikennevahinkoja
Alkuvuoden runsaslumiset kuukaudet kasvattivat tuntuvasti liikennevahinkojen määrää. Vuoden alussa vahinkoja tapahtui kolmannes enemmän kuin viime vuoden talvikuukausina.
Myös koko alkuvuoden aikana liikennevahinkoja on ollut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.
Liikennevakuutuskeskuksen kokoamien tietojen mukaan tammi-syyskuussa vakuutusyhtiöille ilmoitettiin runsaat satatuhatta vahinkoa. Määrä on 13 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2009.
Vapaaehtoisen autovakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoilmoituksia tehtiin vieläkin enemmän. Viime vuoteen verrattuna niiden kasvu oli 15 prosenttia ja kappalemäärä yli 260 000.
Kuolemaanjohtaneissa onnettomuuksissa alkuvuoden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kuolonkolareita oli tammi-syyskuussa 194 ja niissä kuoli 212 ihmistä. Määrä oli 38 vähemmän kuin viime vuonna.
Mielenkiintoista silti. Ei pidä ihmetellä kun seuraavalla kerralla autovakuutusten laskut ovat taas reilusti edellisiä suuremmat.
Vertailu autovakuutusten eroista julkaistu
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta on tehnyt perustieto- ja vertailupaketin yksityishenkilöille Suomessa myytävistä vapaaehtoisista autovakuutuksista eli kaskovakuutuksista.
Oppaalla pyritään auttamaan kuluttajaa valitsemaan itselle sopiva kaskovakuutus sekä selventämään kaskovakuutusten sisältöä.
Kaskovakuutus on autolle otettava vapaaehtoinen vakuutuspaketti, josta korvataan auton omia vahinkoja sen mukaan, miten laajan turvan asiakas valitsee. Vakuutusyhtiöiden välillä on suuret erot siinä, mitä vaikkapa laajimpaan vakuutukseen automaattisesti kuuluu: Osalla yhtiöistä kaikki vakuutuksen osat kuuluvat automaattisesti laajimpaan kaskoon, osalla vakuutuksen osia voi poistaa ja osalla voi lisämaksusta ostaa lisävakuutusosia, sanoo jaostopäällikkö Leena Snellman Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Selvityksessä käydään läpi korvattavia vahinkotapahtumia. Olemme pyrkineet selventämään, mitä eri vakuutusosista korvataan ja laittaneet esimerkkejä toisaalta korvattavista ja toisaalta ei-korvattavista vahingoista, sanoo Snellman.
Vakuutusyhtiöiden määritelmät eri korvattavista vahinkotapahtumista vaihtelevat sanamuodoltaan jonkin verran, joten korvattavuus voi tämän vuoksi vaihdella. Lisäksi osa korvattavista vahinkotapahtumista on sellaisia, että vain osa vakuutusyhtiöistä myy kyseisenlaisia tuotteita.
Olemme myös käyneet läpi yleisiä rajoitusehtoja ja yleisiä sopimusehtoja ja Vakuutuslautakunnan lausuntojen avulla selventäneet ehtojen korvauskäytäntöä. Vahingon korvaaminen kaskovakuutuksen esinevakuutusosasta on käyty läpi selvityksessä. Olemme pyrkineet selventämään, milloin auto korjataan, milloin lunastetaan, milloin maksetaan uusarvolunastuksen mukainen korvaus ja milloin yliarvolunastuksen mukainen korvaus.
Perustietopaketin lopussa on taulukot laajimpien kaskovakuutusten ja laajimpien osakaskovakuutusten sisällöstä. Lisäksi on taulukko vakuutusyhtiöiden uusarvolunastus ja yliarvolunastusehdoista.
Tietopakettiin ja vertailuun tästä linkistä.
Lähteet:
http://www.automerkit.fi/turvallisuus/vakuutukset/artikkelit/kattava-vertailu-eri-autovakuutusten-eroista-julkaistu.html?SC=1
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Vakuutuslääketiede
TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?
Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.
Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.
Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.
Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.
Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.
Melko epäreilua, vai mitä?
Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.
Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.
Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.
Suurpalot lisääntymässä
Tulipalo on edelleen suurinmmat aineelliset vahingot aikaansaava vahinkotyyppi. Vakuutus korvaa usein osan vahingoista, mutta ei estä itse paloa.
Kaleva kirjoitti pari päivää sitten:
Maatilojen suurpaloja on sattunut tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna.
Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutuskorvauksia on maksettu jo liki 40 palosta, kun määrä viime vuonna oli yhteensä 24.
Myös muiden suurpalojen määrän otaksutaan lisääntyneen viime vuodesta, mutta tarkkoja tietoja kaikkien palovahinkojen määristä ja maksetuista korvauksista ei vielä ole saatavilla.
Kyseessä on suurpalo, kun korvaussumma ylittää 200 000 euroa.
Viime vuonna vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia palovahingoista lähes 180 miljoonaa euroa.
”En ihmettelisi, jos summa tänä vuonna kasvaisi”, vahingontorjunnan ja turvallisuuden johtaja Risto Karhunen ennakoi.
Viime vuoden korvaussummasta noin puolet maksettiin paristasadasta isosta palosta, mikä oli noin kaksi prosenttia palojen kokonaismäärästä.
”Nimenomaan suurpalot pitäisi saada hanskaan”, Karhunen huomauttaa.
Hänestä maatilojen navettojen tulipalojen kasvua selittää osin kylmä talvi. Tiloja lämmitettiin erilaisilla lämmittimillä, joista tuli pääsi irti. Lisäksi samoissa tiloissa käytettiin lämmittimiä työkoneiden lämmittämiseen.
Vakuutussopimuslaki muuttuu
Vakuutussopimuslaki muuttuu marraskuun alusta. Tavoitteena on ollut lain selkeyttäminen, jotta sen soveltamisessa ilmenneet tulkinnanvaraisuudet ja muut ongelmat saadaan poistettua.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun asemaan tulee monia pieniä parannuksia.
Vakuutusyhtiöille tulee aiempaa laajempi velvollisuus antaa tietoa mm. sijoitussidonnaisista vakuutuksista ja ottaa tällöin huomioon vakuutuksen hakijan sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.
Vakuutusyhtiöt joutuvat jatkossa myös perustelemaan päätöksensä kirjallisesti, jos ne epäävät tai irtisanovat vakuutuksen. Hylkäys- tai irtisanomisperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukaisia.
Esimerkiksi; vakuutusyhtiö ei saa systemaattisesti hylätä vakuutushakemuksia hakijan vammaisuuden takia. Myöskään pelkkä maksuhäiriömerkintä ei riitä hylkäysperusteeksi.
Edellisen laman jäljiltä vakuutusyhtiöt alkoivat seuloa asiakkaitaan luottotietojen perusteella ja monille tuli ongelmia esimerkiksi kotivakuutuksen saamisessa. Nyt lainmuutoksen myötä halutaan varmistaa, ettei luottohäiriömerkintä estä vakuutuksen saamista
Myös lain pakottavuuden ala laajenee. Lain mukaan vakuutusyhtiö ei voi vakuutusehdoissa poiketa lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, jos tämä on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava ammatinharjoittaja tai pienyritys. Jatkossa pakottavan suojan piiriin kuuluvat myös asunto-osakeyhtiöt ja aatteelliset yhdistykset.
Myös korvausvaatimuksen vanhentumisaika muuttuu. Tähän asti korvausvaatimus on pitänyt esittää vuoden sisällä siitä, kun hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta ja joka tapauksessa 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta, esim. tapaturman sattumisesta.
Henkilövahingon seuraamukset voivat kuitenkin ilmetä hyvinkin pitkän ajan kuluttua vahinkotapahtumasta. Jotta oikeus korvaukseen ei vanhennu tarpeettoman nopeasti, määräajat alkavat jatkossa kulua vasta vahinkoseuraamuksen syntymisestä.
Lähde: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1284990093614
Miksi autovakuutukset ovat nykyään hävyttömän kalliita?
Korjaamotyö on vakuutusyhtiöille usein liian kallista. Määräykset sanelevat myös mitä saa hitsata ja mitä ei. Pienikin kolari voi päätyä lunastukseen.
Vakuutusyhtiöt lunastavat autoja jo pienienkin vaurioiden takia. Mikäli kolhaisu on vaurioittanut jotain runko-osaa, on lunastus edessä lähes poikeuksetta.
Kyseessä ei ole se, että autot olisivat heikompirakenteisia vaan turvallisuusmääräykset. Esimerkiksi runkopaloja ei voi hitsata paloista.
Runko-osat on valmistettu suurlujuusteräksestä, joten pätkän vaihtaminen ja hitsaaminen on kielletty. Jos verrataan 1975-mallista autoa ja 2001-malliseen autoon, niin vanhaa autoa voi hitsata myös runko-osilta, mutta uutta ei.
Lunastuskuntoon romuttuneesta uudehkosta autosta valtaosa voidaan hyödyntää.
Lunastukseen päätyvästä autosta voidaaan myydä tai kierrättää lähes kaikki osat. Suurin osa tekiikan eri komponenteista päätyy hyllyyn jälleen myytäväksi.
Autot puretaan kokonaan ja osista myydään 85 prosenttia. Runko pätyy yleensä prässiin ja kierrätettäväksi.
Kulottamalla uudistaminen
Yrittäjää syytetään kahdesta tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta
Turun Sanomat 27.10 2010 19:35:30
Syyttäjä vaatii uusikaupunkilaiselle yrittäjälle vankeustuomiota kahdesta tuhotyöstä, törkeästä petoksesta ja vakuutuspetoksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan 48-vuotias mies sytytti huhtikuussa 2008 Uudessakaupungin keskustassa tuleen osakeyhtiön omistaman vuokratontilla toimineen Palmukeitaan ravintolan, jonka vahingoista hän teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Rakennuksen vakuutusarvo oli runsaat 305 000 euroa, jota vakuutusyhtiö ei ehtinyt maksaa. Tulipalossa tuhoutui noin 500 neliön suuruinen ravintolasali ja keittiöosa.
Toinen tuhotyö kohdistui heinäkuussa 2009 saman rakennuskokonaisuuden toiseen osaan, joka on 30–40 metriä lähimmästä asutusta rakennuksesta. Tämä osa oli vakuutettu yli 100 000 eurosta. Palo syttyi iltapäivällä ravintolan keittiöstä.
Poliisi epäili paloa tahallaan sytytetyksi ja otti yrittäjän kuulusteluihin. Yrityksellä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja syyttäjän mukaan se oli tuhotöiden motiivina.
Vakuutuspetoksen kanssa käy useimmiten huonosti. Ei kannata yrittää. Vakuutusehtoja voi venyttää vakuutuksenottajan hyväksi rehellisestikin, samoin kuin vakuutusyhtiöt vedättävät itse kotiin päin tulkitessaan epäselviä ehtojaan.
Vakuutusmajuri 