Tagged: vakuutus
Korvaako matkavakuutus lentoyhtiön tunaroinnin?
Rantapallo.fi on koonnut viisi yleistä matkavakuutuksiin liittyvää väärinkäsitystä korjauksineen – päivitä tietosi ja tarkista oman matkavakuutuksen kattavuus ja vakuutussisältö hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä.
1. Matkavakuutuksesta saa rahat takaisin jos lentoyhtiö menee konkurssiin
Usein matkavakuutuksen uskotaan korvaavan kaikki matkan aikana ilmenevät ongelmat. Todellisuudessa matkavakuutuksen vakuutusturva ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi konkurssitilanteisiin. Tällaisessa tapauksessa matkailijan kannattaa ottaa yhteyttä Kuluttajavirastoon.
2. Matkavakuutus korvaa lakon aiheuttaman lennon peruuntumisen
Monille matkailijoille epätietoisuutta aiheuttavat myös lakkotilanteet. Matkavakuutus ei korvaa lainkaan lakon aiheuttamia kuluja tai muunlaisia ongelmia.
Lentoyhtiöt kuitenkin yleisesti antavat matkailijoille mahdollisuuden siirtää lentoa toiseen ajankohtaan tai saada rahat takaisin peruuntuneesta lennosta. Ota siis yhteyttä suoraan lentoyhtiöösi, mikäli kohtaat matkallasi lakkotilanteen.
3. Myöhästyneet ja peruuntuneet lennot korvataan matkavakuutuksesta
Toisinaan matkailija saattaa törmätä tilanteeseen, että lento on joko myöhässä tai peruttu kokonaan. Monet olettavat, että korvauksen saa automaattisesti matkavakuutuksesta oli lento sitten myöhässä tai peruttu. Perutut lennot eivät kuitenkaan kuulu matkavakuutuksen piiriin, vaan matkavakuutus korvaa ainoastaan myöhästyneitä lentoja.
Ehdot vaihtelevat, ja omasta matkavakuutuksesta kannattaa tarkistaa jo etukäeen, kuinka monta tuntia lennon pitää olla myöhässä, jotta matkailija on oikeutettu korvauksiin.
Peruuntuneet lennot korvataan suoraan lentoyhtiön kautta ja näissä tapauksissa lennon voi joko siirtää eteenpäin tai saada rahat lennosta takaisin.
4. Mitä tehdä jos matkakumppani sairastuu?
Joskus matkakumppani sairastuu juuri ennen lähtöä. Monille voi olla epäselvää, onko silloin oikeutettu saamaan korvausta myös terveen matkustajan peruuntuneesta matkasta. Tällaisessa tilanteessa matkavakuutuksesta korvataan yleensä myös sairastuneen matkustajan seuralaisen matkan peruuntuminen. Muista huolehtia vakuutusyhtiölle kaikki tarvittavat dokumentit sairastapauksesta.
5. Matkavakuutus on kallis ja se on otettava jokaiselle matkalle erikseen
Matkavakuutuksen voi ottaa jokaiselle matkalle erikseen, mutta mikäli teet vuodessa useamman kuin yhden vapaa-ajan matkan, on jatkuvasti voimassaoleva vakuutus edullisempi ratkaisu.
Osa matkailijoista kokee matkavakuutuksen liian hintavaksi. Vakuutuksen hinta on kuitenkin vain hyvin pieni osuus matkan kokonaiskustannuksista. Ilman matkavakuutusta matkustaminen voi tulla erittäin kalliiksi, mikäli joudut esimerkiksi sairaalahoitoon ulkomailla tai jos tarvitset ambulanssikuljetuksen takaisin kotimaahan. Ambulanssilennot maksavat kymmeniätuhansia euroja – oletko valmis kantamaan riskin, että joudut sijoittamaan kaikki säästösi sellaiseen?
Hyvä lista, varsinkin näin kun lentoyhtiöt narisevat liitoksistaan ja niitä kaatuu kuin heinää elonkorjuuaikaan.
Peli kovenee ja pelurit vähenee…
Suomen vakuutusyhtiöiden palapeli asettuu jälleen hieman uuteen järjestykseen.
Sampo-konserniin kuuluva If Vahinkovakuutusyhtiö kertoi tiistaina, että se ostaa Tryg Suomen sivuliikkeen vahinkovakuutusliiketoiminnan 15 miljoonalla eurolla.
Trygin sivuliikkeen maksutulo oli 84 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja asiakkaita sillä on noin 155 000. Yhtiön markkinaosuus on noin kaksi prosenttia. Trygin noin 200 työntekijää Suomessa siirtyvät Ifille.
Samassa yhteydessä If ja Nordea kertoivat allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Nordea alkaa myydä Ifin vakuutuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tryg on toiminut aiemmin Nordean vakuutuskumppanina.
Yhteistyösopimus astuu voimaan viimeistään 1. heinäkuuta ensi vuonna.
”Kävimme läpi eri vaihtoehdot Suomen markkinoilla ja totesimme, että If on paras vaihtoehto sekä Nordealle että Nordean henkilöasiakkaille. If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö. Sillä on kilpailukykyiset tuotteet ja asiakkaina noin 800 000 kotitaloutta Suomessa”, sanoo Nordean tiedotteessa Suomen maajohtaja Ari Kaperi.
”Olemme toimineet Suomen markkinoilla yli kymmenen vuotta ja tänä aikana emme ole saavuttaneet sitä kokoa ja markkinaosuutta, joka on välttämätön kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi pitkällä tähtäimellä. On selvää, että If on sopivampi omistaja, kun asiaa katsotaan sekä asiakkaiden että henkilöstön kannalta”, sanoo Trygin Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoista vastaava johtaja Per Fornander.
Eipä ollut hyvä uutinen ollenkaan tämä.
Vakuuttamisen viisi vaaranpaikkaa
Löytyykö sinunkin vakuutuksistasi nämä virheet?
Vakuuttamisen yleisin ristiriita on se, että asiakkaan riski ja vakuutusmaksu poikkeavat toisistaan.
Vakuutuksenottajalla ei usein ole keinoja tunnistaa ristiriitaa eikä omaa osaamista hankkia tietoja riskiä vastaavasta vakuutusmaksusta.
Toinen epäkohta on se, että vakuutusturva ja sen tarve eivät kohtaa toisiaan. Tämä näkyy mm:
alivakuutuksena
ylivakuutuksena
tarpeettomana vakuutuksena
päällekkäisturvana
on tarvetta, mutta ei turvaa
Alivakuutus syntyy siitä, kun vakuutuksenottaja on arvioinut omaisuutensa vakuutuksen ottohetkellä alempaan arvoon kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä. Alivakuutustilanteessa korvauksen ylärajana on vain harvoin vakuutusmäärä. Osavahinkokin maksetaan alivakuutuksen osoittamassa suhteessa.
Ylivakuutus on sitä osaa vakuutuksessa, jota ei voi missään vaiheessa hyödyntää, mutta siitä kuitenkin maksetaan sama vakuutusmaksu kuin hyödynnettävissä olevasta vakuutusmäärästäkin. Vakuutuksenottaja on tässä tilanteessa arvioinut kohteensa arvokkaammaksi kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä.
Tarpeeton vakuutus syntyy pakettivakuutusten valinnasta. Paketti sisältää vakuutuksia, ikään kuin varmuuden vuoksi, joita ei koskaan voi hyödyntää. Paketti on yleensä rakennettu palvelemaan vakuutustarpeen yläpäätä eikä yksilöllistä tarvetta.
Päällekkäisvakuutus on usein seurausta siitä, että vakuutuksia otetaan eri vaiheissa. Eri vakuutukset voivat sisältää samoja turvakomponentteja, mutta sitä ei huomata, koska kokonaiskuva puuttuu.
Vakuutuksen puuttumisia ilmenee eniten silloin, kun vakuutuksia on otettu ilman minkäänlaista riskikartoitusta.
Lähde: Vakuutus ja riskit, Edita 2002
Kuka maksaa kun auton ovet kolisee?
Meille on kaikille varmaan joskus käynyt niin, että auton kylkiin on ilmestynyt kolhuja tai naarmuja parkkipaikalla. Tai niin, että oman auton ovi kolahtaa viereisen auton kylkeen ja siitä jää jälki.
Mitä tehdä, pötkiäkö pakoon mahdollisimman pikaisesti, vai jättääkö yhteystiedot naapurin pyyhkijän alle?
Suosittelen toki yhteystietojen jättämistä joka tapauksessa.
Liikennevakuutus korvaa ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä toiselle aiheutuneen vahingon. Pysäköintikin on ajoneuvon liikenteeseen käyttämistä. Ainakin vakuutusmielessä.
Liikennevakuutuksesta korvataan vastapuolen auton vahingot silloin, kun olet itse kolhinut vierasta autoa omistajan, haltijan tai kuljettajan ominaisuudessa. Ja bonukset alenevat.
Paitsi silloin kun kolhu aiheuttetaan muulla kuin kuljettajan ovella ja kolhija on joku muu kuin ajoneuvon omistaja, haltija tai kuljettaja.
Jos siis vaikka allekirjoittanut kolhii viereistä autoa autosi takapenkiltä noustessaan, vahinko korvataan sinun autosi liikennevakuutuksesta, mutta bonus ei alene. Jos taas minä olisin autosi kuljettaja ja itse nouset takapenkiltä ja samalla kolhit naapuria, korvaus alentaa bonusta.
No entäs, jos oma auto löytyy kolhittuna?
Jos kolhija ei ole jättänyt yhteystietojaan, on ainoa vaihtoehto käyttää omaa kaskoa. Kaskosta korvattaessa vähennetään omavastuu ja bonus alenee jos vakuutuksessasi sellaisia käytetään.
Kiinteistön omistajan korvausvastuu
Kiinteistön omistajan velvollisuutena on huolehtia kiinteistön kunnossapidosta siten, etteivät kiinteistön asukkaat, vuokralaiset tai sivulliset joudu vahingonvaaralle alttiiksi.
Kiinteistön omistajalla on vastuu myös kiinteistöön rajoittuvan katualueen hoidosta.
Vastuu katualueen kunnossapidosta perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, mutta huolelliselle toiminnalle asetettu vaatimustaso on erittäin korkea. Sitä kutsutaan vakiintuneesti korostuneeksi huolenpitovelvoitteeksi.
Vastuussa olevalle on jätetty näyttövelvollisuus siitä, että katualue on hoidettu asianmukaisesti. Vastuu on käytännössä hyvin kireä, ja lähentelee ankaraa vastuuta.
Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvataan runsaasti liukastumisista johtuvia henkilövahinkoja.
Jos kiinteistön huolto on ulkoistettu huoltoyhtiölle, ei se poista omistajan vastuuta.
Omistaja ja huoltoyhtiö voivat keskinäisessä sopimuksessaan sopia vastuun kustannusten jaosta, mutta eivät vahingonkäsijää sitovasti.
Kiinteistövakuutukset sisältävät yleensä omaisuusvakuutuksen lisäksi myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset sekä hallintoelinten vastuuvakuutuksen.
Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan kiinteistön omistajana toiselle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot.
Lähde: af Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Finva 2007
Joskus totuus on pienestä kiinni
Tässä Tekniikka ja Talous lehdessä julkaistussa jutussa nyt ei varsinaisesti ole vakuutusasioista kyse, vaikka vakuutusta onkin käytetty tutkimuksen kenttäkokeessa. Miksei tätä voisi soveltaa myös vaikka vahinkoilmoituksissa.
Tekniikka ja Talous 24.9.2012:
Se, mihin kohtaan lomakkeessa allekirjoitus sijoitetaan, vaikuttaa siihen, täyttääkö vakuutuskorvauksien hakija hakemuksen rehellisesti vai epärehellisesti, kertoo The Scientific American.
Kun vakuutusyhtiöltä hakee korvauksia, joutuu yleensä kirjoittamaan liudan lomakkeita ja allekirjoittamaan ne omalla nimellään. Uuden tutkimuksen mukaan se, mihin ja milloin oma nimi pitää kirjoittaa, vaikuttaa siihen, antaako lomakkeessa oikeita vai vääriä tietoja.
Tutkimuksessa 13 000 ihmistä allekirjoitti autovakuutuksen. Toinen ryhmä kirjoitti nimensä lomakkeen yläosaan, toinen alaosaan. Ne, jotka allekirjoittivat ylös, myönsivät ajaneensa autollaan 2 500 mailia (4000 kilometriä) enemmän kuin ne, jotka allekirjoittivat alas. Ero vaikutti 48 dollarin (37 euron) verran vuosittaisiin vakuutusmaksuihin.
Tutkijat päättelivät, että kun ihmiset pistävät paperiin ensin oman nimensä, he eivät aio toimia epärehellisesti.
Yhdysvaltojen kansalaiset maksavat vuosittain 345 miljardia dollaria (267 miljardia euroa) vähemmän veroja kuin he väittävät maksavansa. Tutkijat uskovat, että pelkkä valehtelu ei selitä valtavaa kuilua, vaan ihmiset tuppaavat venyttämään totuutta. Nimen kirjoittaminen ennen tietojen antamista saattaisi vähentää totuuden venyttämistä.
Tutkimus on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.
Vakuutuslautakunta vakuutusyhtiöiden jalanjäljissä
Vakuutuslautakunnan toiminta ei juuri poikkea vakuutusyhtiöiden saivartelupolitiikasta.
Lähetin Vakuutuslautakunnan tutkittavaksi asiakkaan korvauspäätöksen, jota vakuutusyhtiö ei suostunut oikaisemaan.
Papereiden mukana meni myös valtakirja vakuutus- ja vahinkoasioiden hoitamiseksi.
Tällä kertää valtakirja ei kuitenkaan lautakunnalle kelvannutkaan.
Vakuutusneuvonnan juristi otti oikein asiakseen soittaa ja ilmoittaa että valtakirjassa käytetty lause ”meklarilla on oikeus neuvotella vakuutus- ja korvausasioista vakuutusyhtiön ja ulkopuolisten kanssa” ei kelpaa.
Oikeus neuvotella ei kuulemma kelpaa asiakkaan asiamiehenä toimimiseen lautakuntakäsittelyssä.
Mitäköhän muuta asiamiehenä toimiminen sitten on kuin neuvottelemista? Ja mitäköhän muuta vakuutusmeklarin toiminta ylipäätään on kuin asiamiehenä toimimista?
Seuraavaksi Vakuutuslautakunta varmaan vaatii valtakirjaan erillisen maininnan siitä, että meklari saa lähettää sinne asiakkaan paperit kirjekuoressa!
Sikäli lainoppinut oli oikeassa, että paperinipun kokoaminen ja kirjeen lähettäminen ei todellakaan ole neuvottelemista. Asiasta ei nimittäin kirjeen lähettämisen jälkeen yleensä kuulu mitään ennen ratkaisuehdotuksen saapumista.
Valtakirjassa pitää kuulemma nykyään lukea, että meklarilla on oikeus toimia asiamiehenä Vakuutuslautakuntakäsitelyssä. Avointa asianajovaltakirjaa lähentelevä maininta ei byrokraatille kelpaa.
Juristi julisti myös moneen kertaan, että ei tässä nyt ole mitenkään tarkoitus hankaloittaa asian käsittelyä. Mitä kuuta muotoseikoilla saivartelu sitten on kuin hankaloittamista ja kiusaamista?
Täytyy kuitenkin muistaa, että Vakuutuslautakunnassa käsitellään vakuutusasioita. Niinpä henkilökuntakin on enemmän tai vähemmän vakuutusyhtiötaustaista. Vakuutusyhtiön saivarteluopiston läpikäyneeltä saivartelu luonnistuu kuin vettä vaan.
Työttömyysvakuutusmaksut maksetaan jatkossa Työttömyysvakuutusrahastolle
Työttömyysvakuutusmaksut on tähän asti peritty vakuutusyhtiöiden toimesta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä.
Jatkossa työttömyysvakuutusmaksuasiat eli neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään kaikki Työttömyysvakuutusrahastolle. Muutos tapahtuu vuoden 2013 alusta.
Työnantajille muutos näkyy siten, että loka–marraskuussa 2012 Työttömyysvakuutusrahasto lähettää osalle työnantajista ennakon määräämistä koskevan ilmoituksen, joka sisältää arvion ennakkopalkkasummista vuodelle 2013.
Marras–joulukuussa työnantaja saa Työttömyysvakuutusrahastolta ennakkoa koskevan päätöksen ja maksulomakkeet.
Kaikki vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vakuutusvuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat hoituvat kuitenkin vielä vanhan järjestelmän mukaisesti
Muutos ei vaikuta lakisääteisiin tapaturmavakuutuksiin, vahinkovakuutuksiin, työeläkevakuutuksiin tai näiden maksujen perintään.
Työttömyysvakuutusmaksut pysynevät ennallaan.
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto on päättänyt esittää sosiaali- ja terveysministeriölle palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi myös ensi vuonna 0,60 % palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi työnantajan maksamasta palkkasummasta 0,80 % palkkasumman 1.936.500 euroon saakka (vuoden 2012 palkkasummaraja) ja sen ylittävältä osalta 3,20 % palkkasummasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi ensi vuonna esitetään 0,20 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi 0,80 % palkasta.
Lähde: http://www.tvr.fi
Vielä potilasvahingoista
Toisinaan leikkaus menee pieleen tai murtuma luutuu väärään asentoon.
Jos hoito on ollut virheellistä ja siitä seuraa vahinkoa, Potilasvakuutuskeskukselta voi saada korvauksia.. Viime vuonna Suomessa korvattiin 2 200 potilasvahinkoa.
– Läheltä piti -tilanne ei ole vakuutusasia. Korvauksen määrä perustuu esimerkiksi työansioiden menetykseen, sanoo korvaus- ja vakuutuspäällikkö Reima Palonen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Korvausprosentti oli noin 28, eli korvausratkaisuja tehtiin viime vuonna noin 7 800 tapauksesta. Käytännössä korvaukset ovat Palosen mukaan yleensä muutaman tonnin luokkaa.
Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja nilkan ja jalkaterien murtumien leikkauksen sekä hoidon yhteydessä.
– Kun leikataan 100 000 kertaa, inhimillinen virhe tulee jossakin kohtaa, Palonen toteaa.
Jos on tyytymätön terveydenhuollossa saatuun hoitoon, siitä voi myös tehdä muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle tai kantelun joko aluehallintovirastoon tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan. Vakavimmissa tapauksissa kantelu tehdään Valviraan. Silloin hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa.
Esimerkiksi viime vuonna Valvirassa käsiteltiin 434 kantelua.
– Suurimmassa osassa tapauksista hoito on ollut asianmukaista, kertoo lääkintöneuvos Liisa Toppila Valvirasta.
Jos hoidossa todetaan virheellisyyttä tai epäasianmukaisuutta, seuraa hallinnollista ohjausta, esimerkiksi huomautus.
– Kantelu voi myös tarvittaessa johtaa ammattihenkilön ammattitoiminnan laajempaan valvontaan. Se on kuitenkin harvinaista. Yleensä kanteluissa on kysymys pätevän ammattihenkilön valitettavasta yksittäisestä virhearviosta, Toppila sanoo.
Vakuutusoikeus tapetilla. Ja syystä!
Salon Seudun Sanomat 8.8.2012:
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan sen jälkeen, kun korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo oli arvostellut vakuutusoikeutta.
Koskelon mukaan korkein oikeus on viime vuosina joutunut kiihtyvään tahtiin puuttumaan vakuutusoikeuden ratkaisuihin.
Korkeimman oikeuden presidentti on arvostellut vakuutusoikeutta siitä, että yksittäisen ihmisen oikeusturva ei ole tyydyttävästi toteutunut. Useissa tapauksissa esimerkiksi ammattitautiasiasta tehty valitus on korkeimmassa oikeudessa ratkennut valittajan hyväksi. Koskelo epäilikin aiemmin kesällä, että korkeimman oikeuden lähettämä viesti ei ole mennyt vakuutusoikeudessa perille.
VAkuutusoikeuden ylilääkäri Hyvärinen puolustautui eronsa yhteydessä eilen julkisuudessa. Hyvärinen piti vakuutusoikeuden saamaa arvostelua kohtuuttomana. Hän myös sanoi, että vakuutusoikeus on jo reagoinut. Hyvärisen näkemyksen mukaan korkeimman oikeuden linja on muuttunut, ja tämä linjanmuutos on otettu vakuutusoikeudessa huomioon. Hyvärisellä on luonnollisesti oikeus kertoa oma kantansa asiaan. Marttyyria hänestä ei kuitenkaan saa.
Jos asiassa marttyyreitä etsitään, niin heitä löytyy todennäköisesti tavallisista suomalaisista ihmisistä, joilta on evätty oikeus korvauksiin tai eläkkeeseen. Suomalaisilla on valitettavan laajaa ja pitkäaikaista kokemusta siitä, miten potilasta hoitaneen lääkärin näkemys ei paina, kun asian käsittely siirtyy vakuutusyhtiöön.
Vakuutusyhtiön päätöksistä voi toki valittaa muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Osassa tapauksista saa vielä valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Harva ihminen kuitenkaan jaksaa viedä valitustietä loppuun asti. Sairaalla ja usein talousvaikeuksien kanssa kamppailevalla ihmisellä on oikeus odottaa asiansa oikeudenmukaista käsittelyä ilman oikeuteen menemistä. Jos oikeuteen mennään, on oikeutta löydyttävä jo vakuutusoikeudesta.
Korkeimman oikeuden presidentti onkin ilahduttavasti pienen ihmisen asialla. Juuri näin pitääkin olla. Kansalainen ei ole oikeuslaitosta vaan oikeuslaitos kansalaista varten. Tämä on muistettava myös vakuutusoikeudessa.
Vakuutusmajuri 