Category: Riskienhallinta
Orjakansaa
Yle Satakunta 13.7.2011
Suomalaiset ovat sodassa sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta vastaan. Näin uskoo SuomiAreenassa tänään puhunut Trainers’ Housen valmentaja Jari Sarasvuo. Hänen mukaansa tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majakoita, jotka uskaltava sanoa miten asiat ovat. – Emme kestä sitä määrää vapautta mitä meillä on. Meitä pitäisi valvoa enemmän, Sarasvuo toteaa.
Sarasvuon mukaan suurin osa kansalaisista uskoo olevansa rehellisempiä ja moraalisempia kuin naapuri. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Hyveellinen ihminen oppii elämään hyveidensä mukaisesti vasta kun löytää itsestään näiden hyveidensä vastakohtia eli tunnustaa itselleen, että on tehtävä työtä oman moraalin suhteen. Eli vastuukäsite alkaa siitä kun ymmärtää, että ei itse ole kaikkina hetkinä pystynyt olemaan vastuullinen.
Bisnes moraalisempi kuin ihminen
Sarasvuo osallistui SuomiAreenan keskusteluun, jossa pohdittiin voiko bisnes pelastaa maailman. Hänen mukaansa bisnes on aina luonut sen vaurauden, jolla huolehditaan heikommista. Sarasvuo uskookin, että bisnes synnyttää hyvinvointia ja on myös moraalisesti valmiutuneempaa kuin yksittäisen ihmisen toiminta.
– Bisneksessä on arvot tiukemmassa, sillä moraalittomasta bisneksestä rangaistaan välittömästi. Tavallinen ihminen voi käyttäytyä pitkään moraalittomasti ilman, että seurauksia joutuu heti kohtaamaan.
Pakkokeinot käyttöön
Sarasvuon mukaan suomalaiset ovat nyt laiskempia ja epärehellisempiä kuin ennen. Hyveet rapautuvat, kun niistä ei puhuta enää velvoitteina. Hän toivookin, että ihmiset pakotettaisiin kohtaamaan tekojensa seuraukset.
– Huono käytös saadaan loppumaan, kun päätetään, että sitä ei hyväksytä ja huolehditaan siitä, että poliisilla ja lainsäätäjillä on riittävästi resursseja. Meitä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen pitäisi olla isompia, Sarasvuo toteaa.
Sosiaaliturvan sekametelisoppa
Yle Uutiset 25.7.2011
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää ulkomaille muuttavien sosiaaliturvaa on epäselvänä. Ministeriön tekemän selvityksen mukaan sosiaaliturvaa Suomessa ja EU:ssa sääntelevät lait kaipaisivat kipeästi muutoksia. EU-säännösten ja kansallisen lain yhteensovittaminen sisältää useita ristiriitoja.
Dubaihin miehensä työn perässä muuttanut Ilse Wilmet ei ole nostanut kotimaista sosiaaliturvaa viiteen vuoteen. Kahden lapsen äiti tietää, mistä pohjoismaisen, verorahoitteisen sosiaaliturvan ulkopuolella jää paitsi.
– Eläkettä ei kerry niiltä ajoilta kun asuu ulkomailla. Tietenkään ei tule lapsilisää, ja myös tarhan ja koulutuksen joutuu maksamaan joko täysin itse, tai sitten se on sovittavissa työnantajan kanssa.
Wilmet ei muista kahlanneensa Kelan ohjeviidakossa, sillä vakituisesti ulkomaille muuttava tippuu lähes automaattisesti pois Suomen sosiaaliturvan piiristä. Hän on oppinut selviytymään vakuutusmaksuihin perustuvan sosiaaliturvan kanssa.
– Ei siinä [työpaikkaa vastaanottaessa] voi laskea pelkästään palkkaa. On tärkeätä, mitä työnantajan kanssa sovitaan nimenomaan vakuutuksien suhteen. Ne ovat hirvittävän kalliita, ja siinä voi helposti jäädä miinuksen puolelle, Ilse Wilmet sanoo.
Ongelmallisimpia sosiaaliturvan kannalta ovat tilapäiset oleskelut, joista EU ja pätkätyökulttuuri ovat tehneet arkipäivää.
Pääsääntöisesti etuuksia saa siitä maasta, jossa asuu. Aina raja ei ole selvä, tai järjestelmä ei ehdi mukaan, tietää tuoretta sosiaaliturvaa koskevaa selvitystä laatimassa ollut Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä:
– Lyhytaikaisuus on tuonut ongelmia, koska sosiaaliturvan rakenteet perustuvat siihen, että ihminen on pitkäaikaisesti yhden järjestelmän piirissä, apulaisosastopäällikkö Lindqvist-Virtanen sanoo.
Lyhimpien työjaksojen kohdalla etuudet eivät aina edes ehdi aueta koko oleskelun aikana.
Pahinta päänvaivaa tuovat EU-säännökset, jotka ajavat Suomen kansallisen lain ohi. Ristiriidoista aiheutuu epäselvyyksiä. Kelan internet-sivuilta voi muun muassa lukea, että alle vuoden oleskelu ulkomailla säilyttää oikeuden sosiaaliturvaan, vaikka näin ei aina ole.
– Se pitää paikkansa tietyissä tilanteissa, mutta jos henkilö muuttaa töihin, se ei enää pidä paikkaansa, sanoo Carin Lindqvist-Virtanen.
– Kelan sivuilla on kuvattu Suomen kansallinen lainsäädäntö, mutta täytyy muistaa, että kun kyse on kansainvälisestä liikkuvuudesta niin EU-säännöt määrävät paljon.
Lindqvist-Virtanen kehoittaakin ulkomaille töihin lähteviä ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä Kelaan. Kela vaatii ilmoituksen lyhyestäkin työskentelystä ulkomailla. Jos ilmoitus jää tekemättä, voi pahimmassa tapauksessa tippua sosiaaliturvan ulkopuolelle molemissa maissa. Takautuvasti etuuksia ei voi hakea.
Suomessa sosiaaliturvaa koskevia lakeja ovat kotikuntalaki, ulkomaalaislaki ja sosiaalivakuutuslait. EU:n tasolla vapaata liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa sääntelevä laki on yksi unionin vanhimmista.
Ministeriö toteaa selvityksessään, että lainsäädäntö vaatii tarkistamista. Yksityiskohdat tosin ovat vielä hahmottumassa.
Vanhanaikainen on kuitenkin Lindqvist-Virtasen mielestä esimerkiksi pykälä, jonka velvoittaa perheen isän työskentelymaan kattamaan koko perheen sosiaaliturvan, vaikka muu perhe ei muuttaisikaan mukana. Tästä järjestelmä maksaa Lindqvist-Virtasen mielestä turhaan.
Ukkonen, siitä suomalaiset tykkää…
Iltasanomat 11.6.2011
Moni suomalainen on laiska suojaamaan omaisuuttaan ukkosen varalta. Esimerkiksi viime kesänä salamat paukkuivat tiheään, ja se näkyi myös omaisuusvahinkotilastoissa.
Pelastusopiston asiantuntijat ovat arvioineet, että viime vuonna ukkoset toivat noin 5,7 miljoonan euron edestä omaisuusvahinkoja.
Tämä on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin tavanomaisina vuosina.
– Ukkonen rikkoo tavanomaisesti herkkiä laitteita, kuten kodin elektroniikkaa, mutta pahimmillaan salama voi sytyttää talonkin, kertoo henkilöasiakkaiden korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa vakuutusyhtiö Ifistä.
Pelastusopiston erikoistutkija kertoo nykypäivän online-ilmiöstä. Kodinelektroniikkaa ei enää kytketä pois vaan laitteita pidetään jatkuvasti herätevirralla.
– Enää ei ole niin, että tietokone avataan kerran päivässä, vaan se on aina päällä. Statustahan pitää päivittää monta kertaa päivässä. Erityisesti nuoret ajattelevat, ettei ukkonen minun kohdalleni osu, sanoo erikoistutkija Kari Junttila.
Viime vuonna ukkoset ja salamat sytyttivät Suomessa ennätysmäärän maasto- ja rakennuspaloja. Pelastusopiston mukaan maastopalojen määrä oli jopa 3–6 kertaa suurempi kuin edellisinä vuosina ja rakennuspalojen määrä yli kolminkertainen.
Ukkosmyrskyt ja salamat tuovat eniten harmia erityisesti omakotitaloille ja haja-asutusalueille, mutta kaupungissakin kannattaa olla tarkkana.
– Jos esimerkiksi tietokone hajoaa ukkosesta, kotivakuutus korvaa sen. Mutta vakuutus ei korvaa menetettyjä tiedostoja tai ansion menetystä. Vain konkreettiset välittömät vahingot korvataan ja tiedostot on rajattu pois kotivakuutuksen piiristä, Vaitomaa kertoo.
Vaikka tulevan kesän ukkospuuskia on hankala ennustaa etukäteen, kannattaa maalaisjärkeä kuitenkin käyttää.
– Jos oikeasti haluaa suojata ukkoselta, laitteet pitää ottaa irti myös seinästä siitä huolimatta, että konttaamista ja kurottamistahan se taas tietää. Ei virran päältä ottaminen riitä, Vaitomaa muistuttaa.
Suhteellisesti eniten vahinkoja sattuu maatalous- ja metsätalousyrityksille.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosia voidaan ennustaa luotettavasti muutamia päiviä eteenpäin.
– Meillä on käytössä kolmiportainen varoitusjärjestelmä. Esimerkiksi ukkospuuskista annetaan varoitukset seuraavalle vuorokaudelle tai ennakkovaroitus pisimmillään kaksi vuorokautta etukäteen, sanoo meteorologi Pauli Jokinen.
Ei meillä ole ennekään palanut.
Iltalehti, 23.5.2011:
”Lassila-Tikanojan varastohalli paloi Keski-Suomessa Äänekokella.
Pelastuslaitos sai tulipalosta hälytyksen kello 00.08 maanantaina.
Lähellä Äänekosken keskustaa syttynyt palo on saatu sammutettua, mutta jälkiraivaustyöt jatkuvat ainakin iltaan asti.
Läheisille asuinalueille on runsaan savun vuoksi annettu viranomaistiedote, jossa kehotetaan pitämään ilmanvaihtokanavat suljettuina ja ikkunat kiinni. Nyt tuuli puhaltaa palopaikalta Likolahden suuntaan.Pelastuslaitoksen mukaan alueen asukkaat voivat kuitenkin huoletta lähteä kotoaan esimerkiksi töihin.
Silminnäkijöiden mukaan varasto oli ilmiliekeissä
– Täällä on koko Äänekoski heräillä. Meteli on niin hirveä. Noin kahdentoista aikaan kuului kova pamaus ihan kuin pommi olisi räjähtänyt. Sen jälkeen on kuulunut ilotulitusääniä. Koirakin on aivan vauhkona, äänekoskelainen Tiina Hämäläinen kertoi yöllä Iltalehdelle.
Hämäläinen asuu lyhyen matkan päässä palopaikasta. Koko naapurusto on kerääntyi ulos seuraamaan tilanteen etenemistä.
– Tehdas alueelta nousee edelleen oranssimustaa savua, joka sankkenee koko ajan. Pitää varmaan laittaa ikkunat kiinni, Hämäläinen tuumaa yön tunteina.
Palon syttymissyystä ei ollut aamulla tietoa.”
Kuumailmapuhallin on tulityöväline
Tyyskylän kartano Siuntiossa paloi käyttökelvottomaksi. Palon epäillään saaneen alkunsa maalinpoistotyöstä, jota oli tehty kuumailmapuhaltimella.
Korvaako vakuutus?
Ehkä korvaa, ehkä ei.
Jos kiinteistön omistaja suoritti työtä itse, sovelletaan omaisuusvakuutukseen tulitöiden suojeluohjetta. Siinä annetaan vaatimuksia tulityövahinkojen torjumiseksi.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä.
Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.
Vähäisen palovaaran töitä ovat esimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilman käyttö (enintään 200 ºC) olosuhteissa, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan.
Vähäisen palovaaran töissä työntekijän on toteutettava kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat kuten siisteydestä, järjestyksestä ja alkusammutuskaluston saatavuudesta huolehtiminen.
Vähäisen palovaaran töissä ei edellytetä tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia.
Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.
Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana.
Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.
Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana. Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.
Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.
Entäs, jos työtä tekikin ulkopuolinen urakoitsija?
Urakoitsijan mahdollinen vastuuvakuutus korvaa muulle kuin työn kohteena olleelle omaisuudelle tuottamuksella tai laiminlyönnillä aiheutetun vahingon.
Eri asia on sitten se, mitä vakuutusyhtiö katsoo työn kohteena olleeksi omaisuudeksi. Kokemuksesta voin todeta, ettei se ainakaan tulkitse työn kohdetta erityisen suppeasti. Tyyskylässä työn kohteena lienee vakuutusyhtiön mielestä koko rakennus.
Toinen asia, joka mietityttää on se, kuinka pitkälle vastuuvakuutuksissa tyypillisesti käytettävät korvausten maksimimäärät, 1.000.000€ tai 500.000€ tässäkin tapauksessa riittävät.
Lain mukainen korvausvastuu ei ole riippuvainen siitä korvaako vakuutus ja kuinka paljon korvaa jos korvaa.
Lähde: Tulityöt suojeluohje 2011, Finanssialan keskusliitto, 2011
Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa
”Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.
Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.
Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.
KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.
Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.
KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.
KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.
Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.
EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.
Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.
– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.
Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”
Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.
Ankara vastuu
Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.
Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.
Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.
Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.
Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.
Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.
Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.
Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.
Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.
Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.
Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.
Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.
Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.
Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.
Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.
Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.
Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.
Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003
Devil is in the details
Vahingot ja onnettomuudet (suuretkin) saavat useimmiten alkunsa pikkujutuista, jotka eivät yksittäisinä tapahtumina heilauta normaalia toimintaa suuntaan taikka toiseen. Sen sijaan peräkkäin tapahtuvat, yleensä, yhteistyö- tai kommunikaatiovirheet voivat aiheuttaa suurvahinkoja ja -onnettomuuksia.
Malcolm Cladwell kertoo kirjassaan Outliers, miten maailman ensimmäinen* vakava ydinonnettomuus sai alkunsa Three Mile Islandilla Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 1979, jossa voimalan toisen reaktorin sydän suli osittain.
Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten piti ja valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta. Tieto venttiilien viasta ei siten välittynyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.
Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti.
Sama pätee käytännössä kaikkiin vahinkoihin.
Esimerkiksi lentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvoin niin kuin elokuvissa. Moottorit eivät räjähtele tai siivet ja peräsimet eivät putoile G-voimien vaikutuksesta. Yleensä kysmys on sinäsä mitättömien pikkujuttujen kumuloitumisesta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi.
Lento-onnettomuuksien tutkinnassa löytyneitä tyypillisiä olosuhteita ovat mm.:
- Huono sää. Ei tosihuono, mutta sen verran huono, että lentäjän stressitaso on normaalia korkeammalla.
- Lento on jo reilusti myöhässä ja lentäjät yrittävät pitää kiirettä.
- 52%:ssa lentäjät ovat olleet valveilla yli 12 tuntia ja väsyneitä ajattelemaan selkeästi.
- 44%:ssa lentäjät eivät ole aikaisemmin lentäneet yhdessä, eivätkä siten tunne toistensa toimintatapoja.
Onnettomuuden aiheuttajiksi on havaittu yleensä seitsemän peräkkäistä inhimillistä virhettä, joista mikään yksittäisenä tapahtumana ei aiheuttaisi suuria ongelmia.
Mikään näistä seitsemästä virheestä ei yleensä johdu lentäjien amaatitaidon tai -tiedon puutteesta, vaan pikemminkin yhteistyön ja kommunikaation puutteesta tai virheestä.
Toinen pilotti tietää jotain kriittistä, mutta jostain syystä ei kerro siitä toiselle. Toinen tekee jonkin pikku virheen, mutta toinen ei huomaa sitä. Vaikea tilanne pitää ratkaista moniutkaisten vaiheiden kautta, ja jotain unohtuu. Ja niin edelleen.
Varmista, että firmassasi on toimiva ja avoin kommunikaatioilmapiiri ja motivoituneet työntekijät ja ennalta sovitut toimintatavat. Siten on ilmeisempää, että säästyt tulevaisuudessa monelta päänsäryltä. Keksit varmasti itse parhaat keinot työntekijäidesi työhyvinvoinnin ja -motivaation ylläpitämiseksi.
* Three Mile Islandin onnettomuus on yhä Tsernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavin ydinturma.
Lähde: Malcolm Gladwell, Outliers, Penguin Books, 2008
Yrityksen henkilöriskit
Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.
Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:
- omistajat
- avainhenkilöt
- muu henkilökunta
Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:
- kuolema
- työkyvyttömyys
Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:
- eläkkeelle siirtyminen
- irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
- laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys
Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.
Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.
Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.
Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.
Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.
Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.
Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.
Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.
Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.
Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Henkilöriskit
Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:
- Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
- Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin
Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.
Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.
Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.
Työtön voi jäädä ilman tuloja.
Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.
Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.
Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.
Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.
Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.
Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.
Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.
Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.
Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.
Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.
Vakuutusmajuri 