Category: Vahingot
Henkilöriskit
Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:
- Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
- Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin
Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.
Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.
Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.
Työtön voi jäädä ilman tuloja.
Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.
Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.
Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.
Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.
Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.
Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.
Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.
Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.
Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.
Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoja Vammalaan?
Yle Tampere, 29.11.2010:
Vammalan aluesairaalaa lähdetään uudistamaan ensi vuonna. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee neliosaista tulevaisuushanketta maanantaina. Ensimmäinen muutos on synnytystoiminnan siirtyminen yliopistosairaalan vastuulle ensi syksynä.
Synnytykset jatkuvat kuitenkin Vammalassa arkisin.
Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja aluesairaalan päivystystoiminta puolestaan aiotaan yhdistää alueelliseksi päivystykseksi.
Vammalan aluesairaalaan suunnitellaan käynnistettäväksi myös vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoa sekä aivoverenkiertohäiriöisten vuodeosastokuntoutusta. Osana hanketta otetaan käyttöön ns.alue-erikoislääkärimalli yliopistosairaalan ja aluesairaalan yhteistyönä.
Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee toiminnan muutosta maanantaina.
No enpä olis taas uskonut
Yle kertoo suurena uustisena päivänselviä asioita:
Luminen talvi lisäsi liikennevahinkoja
Alkuvuoden runsaslumiset kuukaudet kasvattivat tuntuvasti liikennevahinkojen määrää. Vuoden alussa vahinkoja tapahtui kolmannes enemmän kuin viime vuoden talvikuukausina.
Myös koko alkuvuoden aikana liikennevahinkoja on ollut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.
Liikennevakuutuskeskuksen kokoamien tietojen mukaan tammi-syyskuussa vakuutusyhtiöille ilmoitettiin runsaat satatuhatta vahinkoa. Määrä on 13 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2009.
Vapaaehtoisen autovakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoilmoituksia tehtiin vieläkin enemmän. Viime vuoteen verrattuna niiden kasvu oli 15 prosenttia ja kappalemäärä yli 260 000.
Kuolemaanjohtaneissa onnettomuuksissa alkuvuoden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kuolonkolareita oli tammi-syyskuussa 194 ja niissä kuoli 212 ihmistä. Määrä oli 38 vähemmän kuin viime vuonna.
Mielenkiintoista silti. Ei pidä ihmetellä kun seuraavalla kerralla autovakuutusten laskut ovat taas reilusti edellisiä suuremmat.
Vakuutuslääketiede
TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?
Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.
Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.
Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.
Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.
Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.
Melko epäreilua, vai mitä?
Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.
Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.
Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.
Suurpalot lisääntymässä
Tulipalo on edelleen suurinmmat aineelliset vahingot aikaansaava vahinkotyyppi. Vakuutus korvaa usein osan vahingoista, mutta ei estä itse paloa.
Kaleva kirjoitti pari päivää sitten:
Maatilojen suurpaloja on sattunut tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna.
Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutuskorvauksia on maksettu jo liki 40 palosta, kun määrä viime vuonna oli yhteensä 24.
Myös muiden suurpalojen määrän otaksutaan lisääntyneen viime vuodesta, mutta tarkkoja tietoja kaikkien palovahinkojen määristä ja maksetuista korvauksista ei vielä ole saatavilla.
Kyseessä on suurpalo, kun korvaussumma ylittää 200 000 euroa.
Viime vuonna vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia palovahingoista lähes 180 miljoonaa euroa.
”En ihmettelisi, jos summa tänä vuonna kasvaisi”, vahingontorjunnan ja turvallisuuden johtaja Risto Karhunen ennakoi.
Viime vuoden korvaussummasta noin puolet maksettiin paristasadasta isosta palosta, mikä oli noin kaksi prosenttia palojen kokonaismäärästä.
”Nimenomaan suurpalot pitäisi saada hanskaan”, Karhunen huomauttaa.
Hänestä maatilojen navettojen tulipalojen kasvua selittää osin kylmä talvi. Tiloja lämmitettiin erilaisilla lämmittimillä, joista tuli pääsi irti. Lisäksi samoissa tiloissa käytettiin lämmittimiä työkoneiden lämmittämiseen.
Kulottamalla uudistaminen
Yrittäjää syytetään kahdesta tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta
Turun Sanomat 27.10 2010 19:35:30
Syyttäjä vaatii uusikaupunkilaiselle yrittäjälle vankeustuomiota kahdesta tuhotyöstä, törkeästä petoksesta ja vakuutuspetoksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan 48-vuotias mies sytytti huhtikuussa 2008 Uudessakaupungin keskustassa tuleen osakeyhtiön omistaman vuokratontilla toimineen Palmukeitaan ravintolan, jonka vahingoista hän teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Rakennuksen vakuutusarvo oli runsaat 305 000 euroa, jota vakuutusyhtiö ei ehtinyt maksaa. Tulipalossa tuhoutui noin 500 neliön suuruinen ravintolasali ja keittiöosa.
Toinen tuhotyö kohdistui heinäkuussa 2009 saman rakennuskokonaisuuden toiseen osaan, joka on 30–40 metriä lähimmästä asutusta rakennuksesta. Tämä osa oli vakuutettu yli 100 000 eurosta. Palo syttyi iltapäivällä ravintolan keittiöstä.
Poliisi epäili paloa tahallaan sytytetyksi ja otti yrittäjän kuulusteluihin. Yrityksellä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja syyttäjän mukaan se oli tuhotöiden motiivina.
Vakuutuspetoksen kanssa käy useimmiten huonosti. Ei kannata yrittää. Vakuutusehtoja voi venyttää vakuutuksenottajan hyväksi rehellisestikin, samoin kuin vakuutusyhtiöt vedättävät itse kotiin päin tulkitessaan epäselviä ehtojaan.
Paistaa se aurinko risukasaankin viimein
Aseellisen ryöstön kohteeksi joutunut postivirkailija on voittanut vakuutusyhtiön korvauskiistassa korkeimmassa oikeudessa. Jutussa oli kyse siitä, missä määrin virkailijan vaivoilla oli yhteys rikokseen.
Virkailija joutui ryöstön kohteeksi työpaikallaan vuoden 2000 kesäkuussa. Naamioitunut ryöstäjä piti katkaistua haulikkoa tämän ohimolla. Noin kuukautta myöhemmin postiin toimitettiin vielä pommikirjeeksi merkitty lähetys.
Vakuutusyhtiö maksoi virkailijalle korvausta äkillisen stressireaktion aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella vuoden 2000 elokuun alkupuolelle saakka. Vakuutusyhtiö tulkitsi, että työkyvyttömyys ja hoidontarve johtuivat tämän jälkeen ryöstöstä riippumattomista seikoista.
Vakuutusyhtiö voitti kiistan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. Korkeimman oikeuden mukaan psyykkiset oireet ja masennus liittyivät ryöstöön myös vuosia sen jälkeen.
Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aseella+uhattu+postivirkailija+sai+korvauksia+vakuutusyhti%C3%B6lt%C3%A4/1135261033123?ref=rss
Muutoksenhaku vakuutusyhtiön korvaus- päätökseen tapaturma-asiassa
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta löytyy täältä: www.tapaturmalautakunta.fi
”Vakuutuslaitoksen päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on kuitenkin toimitettava sille vakuutuslaitokselle, jonka päätökseen muutosta haetaan. Vakuutuslaitoksella on tällöin mahdollisuus oikaista päätöstään vaatimuksen mukaisesti. Jos vakuutuslaitos ei hyväksy kaikkia valituskirjelmässä esitettyjä vaatimuksia, se toimittaa valituskirjelmän, valitusasiaa koskevat asiakirjat ja vastineensa muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi.
Valituskirjelmästä tulee ilmetä, että se on tarkoitettu valitukseksi vakuutuslaitoksen määrättyyn, yksilöityyn päätökseen. Valituskirjelmään on myös merkittävä, miltä osin päätökseen haetaan muutosta, eli muutoksenhakijan vaatimukset ja niiden perustelut.
Valitus on muutoksenhakijan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakija ei itse allekirjoita valitusta, on mukaan liitettävä hänen allekirjoittamansa valtakirja. Myös muutoksenhakijan tai valituskirjelmän muun laatijan yhteystiedot on syytä merkitä kirjelmään.
Valituskirjelmän mukana voidaan toimittaa sellaista uutta selvitystä, jonka muutoksenhakija katsoo saattavan vaikuttaa asian ratkaisuun. Sellaisia asiakirjoja, jotka on jo vakuutuslaitoksen käytössä, ei tarvitse liittää valituksen, koska vakuutuslaitos toimittaa muutoksenhakulautakunnalle viran puolesta kaiken asiaan liittyvän aineiston.
Vakuutuslaitos liittää antamaansa päätökseen valitusosoituksen, jossa on tarkemmat ohjeet valitusmenettelystä.”
Suora oikeus korvaukseen?
Mites sitten suu pannaan, kun joku on aiheuttanut sinulle vahingon, mutta ei toimitakaan vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöönsä? Pitäisikö se toimittaa sinne itse?
Eräissä tapauksissa sen voikin tehdä. Vahinkoa kärsineellä voi joskus olla suora kennevalta vakuutuksenantajaan (vakuutusyhtiö) nähden.
Säännös koskee vain laissa lueteltuja erikoistapauksia. Muuten vahinkoa kärsinyt voi saada korvauksen vastuuvakuutuksesta vain jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutustaan.
Seuraavissa tapauksissa vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä:
- vakuutuksen ottaminen perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen
- vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on ulosottoyrityksissä tai akordiomenettelyn vuoksi todettu maksukyvyttömäksi
- vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava saamastaan vahinkoilmoituksesta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutetulle on varattava tilaisuus esittää omia selvityksiään tapahtuneesta.
Vakuutusyhtiön korvausvastuu määräytyy tässäkin tapauksessa vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vastuuvakuutuksessa on yleensä omavastuu ja vakuutusmäärä ei välttämättä kata koko vahinkoa.
Vahinkoa kärsineen ja vakuutetun keskinäisellä sopimuksella ei ole vaikutusta vakuutusyhitön korvausvelvollisuuteen. Vastaavasti vakuutusyhtiön kanta korvausvaatimukseen ei sido vakuutettua.
Vaikka vahinkoa kärsineellä ei olisikaan suoraa oikeutta korvaukseen, hänellä on aina itsenäinen oikeus muutoksenhakuun saamastaan korvauspäätöksestä. Se ei tosin paljoa lämmitä, jos sitä korvauspäätöstä ei koskaan tule.
Pohjolan eväyspakki
Sopivasti juuri edellisen kirjoituksen jatkoksi Pohjola avasi eväyspakkinsa selälleen. Asiakkaan kannalta on toki valitettavaa, että vakuutusyhtiö kirjoittaa tulkinnanvaraisen ehdon ja käyttää sitä lain vastaisesti omaksi edukseen.
Pohjolan matkavakuutuksessa on lähes kaikista muista vakutusyhtiöistä poiketen ehtokohta (paitsi Aktia, jolla on samansisältöinen ehto), jonka mukaan vanhempiensa kanssa matkustavat alle 15 vuotiaat lapset kuuluvat vanhempiensa matkavakutukseen. Useimmilla muilla yhtiöillä alle 18 vuotiaat tai jopa alle 20 vuotiaat lapset kuuluvat vastaavassa tilanteessa vanhempiensa matkavakutukseen.
Toinen merkittävä seikka asiassa on se, että tyypillisesti henkilövakutuksissa vakuutusturva on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana vakuutettu täyttää määräiän. Esimerkiksi sairauskuluvakuutuksissa 65 vuotta tai tai tapaturmavakuutuksisssa 80 vuotta, tai jotain vastaavaa.
Tässä tapauksessa asiakaan lapsi oli täyttänyt 15 vuotta tammikuussa. Vakuutuskausi vaihtuu vuosittain 1.4.
Samassa vakuutuskirjassa matkavakuutuksen kanssa on myös tapaturmavakuutus, jonka kohdalla lukeekin, että ”vakuutus päättyy sen vakuutuksuden lopussa, jonka aikana vakuutettu täyttää 80 vuotta”.
Matkavakuutuksen kohdalla lukee: ”Matkustajavakuutuksessa vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 15 vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset…”
Vakuutuskirjassa matkavakuutuksen kohdalla ei ole riittävän selkeästi painotettu sitä seikkaa, että vakuutuskaudella ja vakuutetun iällä ei ole mitään tekemistä keskenään, ja että sanamuoto on käänteinen muihin henkilövakuutuksiin verrattuna. Asiakaana ja maalaisjärjen käyttäjänä oletan luonnollisesti, että vakuutuslajien kesken vallitsee edes jonkinlainen johdonmukaisuus. Ellei, siitä tulisi mainita niin, että se varmasti menee asiakkaalle perille.
Vakuutussopimulain 9§:n mukaan vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin asiakkaalla on saamansa tiedon perusteella aihetta olettaa. Vakuutuslautakunta on on eräässä lausunnossaan (209/10) todennut, että jos vakuutuksenottajalle on annettu virheellisiä tietoja (tai ei ole annettu ollenkaan tietoja) suullisesti, ei virhe normaalisti korjaudu sillä, että vakuutuksen oikea sisältö on voinut ilmetä asiakkaalle lähetetystä kirjallisesta aineistosta.
Finanssialan keskusliiton korvaustoiminnan periaatteiden mukaan epäselvää ehtokohtaa on tulkittava asiakkaan eduksi. Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös epäselvää vakuutuskirjamerkintää käsiteltäessä.
On eettisesti epäilyttävää, että Pohjola vaatii samaa suomenkielen saivartelutaitoa tavalliseta asiakkaaltaan, mihin se sitten vahingon sattuessa itse nojaa. Kyseessä on vakuutusehojen oleellinen rajoitus verrattuna muihin vastaaviin vakuutuksiin, ja siitä olisi pitänyt kertoa suullisesti asiakkaalle vakuutusta otettaessa niin, että tämä kyseisen olennaisen rajoitusehdon olisi sisäistänyt.
Vakuutusmajuri 