Category: Vahingot

Pienestä kiinni

Yllättävän pieni tömäys jo tuntuu.

Ajelin päivällä palaveriin ostoskeskus Lippulaivaan. Soukantieltä Kivenlahteen päin käännyttäessä Harri tömäytti autoni perään odotellessani etuajo-oikeutettua tietä lähestyviä mopoja.

Volvon vetokoukku upposi Harrin Dodge Caliberin etupuskuriin kuin laihialainen lämmitetty naskali voihin. Vanhaan Volvoon ei tietenkään jäänyt jälkeäkään. Harria näytti harmittiavan.

Minä en tietenkään osannut varautua törmäyksen, koska katselin muualle enkä huomannut takaa tulevaa autoa. Törmäyksen voimasta pääni osui auton etuistuimen päätukeen. Vaikka nopeutta tulanteessa oli huomattavan vähän ja päätuki pehmustettu, tuntuu päähän osunut isku silti vielä illallakin. Aivotärähdys ei liene kuitenkaan ollut kovinkaan kummoinen.

Silmiini sattui aikaisemmin päivällä iltapäivälehtien lööpeissä mainostettu juttu Kangasalan ohitetlukilpailusta, jossa lopulta kuoli kaksi ihmistä kun auto liukasteli vastaantulijan keulan kautta pellolle. Samasta lehdestä löytyy toinen uutinen, jossa mies oli saanut vakavia päävammoja törmättyään hirveen. On siinä ollut kummassakin tapauksessa aikamoinen äkkipysähdys.

Samanlaisia uutisia näyttää olevan lähes joka päivä. Aina ei tarvitse itse törmäillä joutuakseen liikennevahinkoon osalliseksi. Onneksi Harri ei päättänyt ajaa päälleni moottritiellä. Saattaisi siinä tapauksessa ottaa päähän vähän enemmän.

Tekninen tyrmäys

Kirjoitin aikanaan miten Aktia halkoo hiuksia korvausasiassa välttyäkseen korvausten maksamiselta.

Tapauksessahan oli kysymys siitä, että Aktia väitti, että juuri sitä toimialaa, jonka perusteella korvausta haettiin ei ole vakuutuskirjalla mainittu. Asiakkaalla oli kuitenkin tarkoituksenaan vakuuttaa koko liiketoimintansa ja vakuutuksen maksuperusteenakin käytettiin koko liiketoimintaa kuvaavaa tunnuslukua.

Vein asian Vakuutuslautakuntaan ja viime viikolla tuli lautakunnan päätös. Se on asiakkaan kannalta myönteinen ja osoittaa hyvin kuinka heikoilla jäillä Aktia pyrki jääräpäisesti liukastelemaan.

Otin voiton teknisellä tyrmäyksellä. Sen verran selkeästi Vakuutuslautakunnan lausunto osoittaa, miten terve maalaisjärki olisi tässäkin tapauksessa johtanut heti oikeaan ratkaisuun turhan toimialakikkailun sijaan.

Vakuutuslautakunta toteaa lausunnossaan, että:

vakuutusyhtiön olisi tullut myöntää oikeusturvaetu lausunnonpyytäjälle.

Siihen, mitä oli sovittu ja mitä vakuutuskirjaan oli todellisuudessa kirjattu lautakunta totesi seuraavaa:

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden asianmukainen täyttäminen edellyttää, että kaikki annetut tiedot ovat keskenään johdonmukaisia. Jos vakuutuksenottajalle on annettu virheellisiä tietoja suullisesti, ei virhe normaalisti korjaannu sen perusteella, että vakuutuksen oikea sisältö on voinut ilmetä vakuutuksenottajalle lähetetystä kirjallisesta aineistosta.

Älä nielaise vakuutusyhtiön (korvaus)päätöksiä purematta. Inhimillisiä virheitä ja selviä kotiinpäin vetämisiä voidaan oikaista ja mikä parasta, saadaan oikaistuiksi. Homma vaatii hivenen vakuutusalan ajattelutavan tuntemusta ja vakuutusehtojen lukutaitoa.

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan ei edes tarvinnut tuhlata omia resurssejaan asian vatvomiseen. Hän sai rauhassa keskittyä oman liiketoimintansa hoitamiseen. Sillä välin hänen vakuutusmeklarinsa ajoi korvausasian oikeudenmukaiseen päätökseen.

Aina ei ihan kaikkea kannata tehdä itse.

Kuka huijaa ja ketä?

Löysin taannoin Finanssialan keskusliiton 2008 tekemän tutkimuksen. Tutkimuksessa todetaan neljänneksen siinä haastatelluista tuntevan jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

Vakuutusalan yhteistyöjärjestön gallupissa ei tietenkään kysytty kuinka moni tuntee jonkun, joka kokee tulleensa vakuutusyhtiönsä huijaamaksi.

Vakuutusehdot on usein kirjoitettu niin kierosti, että korvauksen evääminen ehtojen logiikkaa tuntemattomalle käy käden käänteessä.

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten Aktia on huijannut asiakastaan vakuuttamalla oikeusturvavakuutuksellaan asiakkaansa kaikki palkat (palkkasumma on oikeusturvavakuutuksen maksuperuste, jolla pyritään kuvaamaan yrityksen toiminnan laajuutta), mutta kun tuli korvauksen maksamisen aika, löytyi jos jonkinlaista selitystä miksi juuri nyt ei voida korvata mitään. Kaikki selitykset juonsivat kuitenkin juurensa Aktian omiin törttöilyihin vakuutusta tehtäessä. Aktia ei tietenkään myönnä tehneensä mitään väärin!

Vastaavanlaisia tapauksia tulee eteen tasaista tahtia. Esimerkiksi aikaisemmin puheena ollut tapaus, jossa Tapiola otti asiakkaan rahat ja piti ne. Tapiola tosin maksoi korvauksen kun asiassa pyydettiin vakuutuslautakunnan lausuntoa ”ettei se turhaan mene vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi”.

Ei sillä, etteikö mainittu tutkimustulos olisi oikea ja etteikö rehellinen vakuutuksenottaja näin ollen joudu maksamaan huijareiden kotkotukset, mutta kyllä vakuutusyhtiössäkin, jos missä, osataan vedättää.

Miltä tuntuisi jos voittaisit aina?

Miltä tuntuisi, jos elämä olisi yhtä juhlaa ja voittaisit aina ilman, että sinut pitää tehdä mitään itse?

Riskcraft™ -palveluiden avulla voitat aina.

Riskcraft™ kilpailutuspalvelun avulla löydät markkinoiden edullisimman vakuutusturvan kun kyse on samasta vakuutuksesta. Useimmiten vakuutusturva on kilpailutuksessa parantunut vaikka kustannukset ovat laskeneet radikaalisti, jopa 20 – 40% entisestä. Kilpailutuspalkkio on vain puolet yhden vuoden säästöistä.

Kun otat Riskcraft™ vakuutuspalvelun vakuutusasioidesi hoitajaksi, säästät vakuutusten nettohinnoittelun johdosta vielä jopa 15% lisää (ns. meklarialennus). Sinulle jää itsellesi enemmän rahaa viivan alle, puhumattakaan säästyneestä ajasta ja vaivasta. Vakuutusten hoitopalkkio on n. 2/3 vakuutusyhtiön meklarialennuksesta.

Riskcraft™vahinkopalvelun avulla varmistat parhaat korvaukset vahingoistasi. Vakuutusehdot ovat usein niin kierosti laaditut, että korvauksen evääminen käy käden käänteessä. Riskcraft™ vahinkopalvelu varmistaa, että vakuutusehtoja venytetään myös sinun suuntaasi. Vahinkopalvelun palkkio on osa saamastasi korvauslisästä.

Riskcraft™ palveluiden palkkiot ovat aina vain osa saamastasi hyödystä, joten käyttämällä niitä voitat aina.

Soita heti suoraan Hannulle, puh. 0440 200 627, ja hanki epäreilu kilpailuetu vakuuttamisen alueella.

Pohjantähti sotki asiakkaan rahat pahemman kerran

Siirsin asiakkaan ajoneuvovakuutukset Pohjantähteen. Koska ajoneuvoja on paljon sovittiin, että laskut maksetaan koontilaskulla neljässä erässä.

Kaikki menikin ihan hyvin. Ensimmäisen erän lasku tuli ja maksettiin. Kaikki olivat tyytyväisiä. Paitsi Pohjantähti.

 

Tässä välissä sattui vahinko, josta korvattavaa jäi parituhatta euroa.

 

Pohjantähti kuittasi korvauksen muka maksamattomiin vakuutusmaksuihin, vaikka saatu lasku oli asiallisesti maksettu. Outo ratkaisu siinäkin mielessä, että laskun maksut eivät olleet edes myöhässä.

Pohjantähti ilmeisesti kuittaa normaalista käytännöstä poiketen vakuutusmaksut jo ennen eräpäivää. Muut yhtiöt kuittaavat tyypillisesti vain myöhässä olevia maksuja.

No tästä turhasta kuittauksesta sotku vasta alkoikin. Ensimmäinen erä oli siis maksettu. Samaan erään käytettiin myös kuitattua korvausta. Koska rahaa oli nyt liikaa käytettiin ensimmäisen erän maksua myös toiseen erään. Kaiken lisäksi osa ensimmäisen erän maksua palautettiin.

Sitten tuli toisen erän lasku. Sekin maksettiin asian mukaisesti. Mutta tähänhän olikin jo käytetty osa ensimmäisen erän maksusta, joten osa tästäkin maksusta palautettiin.

Seuraavaksi Pohjantähti lähetti pienen koontilaskun muutamasta ajoneuvosta, jotka luonnollisesti maksettiin. Sitten tuli yhdestä ajoneuvosta erilliset laskut liikennevakuutuksesta ja kaskosta. Kun ne oli maksettu, Pohjantähti päättikin palauttaa tämän yksittäin laskutetun ajoneuvon rahat saman tien.

Tässä vaiheessa kaikki alkoivat jo olla aikalailla pihalla koko kuviosta, varsinkin kun koko laivueesta tuli seuraavaksi erilliset laskut jokaisesta ajoneuvosta. Tässä kohdassa olisi tietenkin pitänyt tulla koontilasku kolmannesta erästä. Sitä paitsi aikaisemmin oli jo tullut pieni koontilasku (vrt. edellinen kappale), jota kuittaukset huomioon ottaen voitiin pitää kolmannen erän laskuna, vaikka myöhemmin osoittautuikin, että näin ei ole.

Palautuksista ei tietenkään ole tullut minkäänlaista ilmoitusta ainakaan allekirjoittaneelle. Ilmeisesti rahat ovat vain ilmaantuneet asiakkaan tilille. Myöskään sotkun alunperin aiheuttaneen korvausten kuittauksesta ei ole tullut kuittia tai selvitystä.

 

Vakuutusyhtiön vanha periaate: ”Otamme asiakkaan rahat ja pidämme ne”, vai miten se nyt oli.

 

Päivän Iltalehdestä poimittua

Pelasti hoitolapsen ja satutti itsensä, oli jäädä korvauksetta

Ke 13.01.2010 15:02 (KOTIMAA)

Hoitolapsen auton alta pelastanut ja itsensä loukannut perhehoitaja oli jäädä ilman vakuutuskorvausta.

Vasta korkein oikeus (KKO) katsoi, että tapaturma oli tapahtunut hoitajan työssä ja vahingot pitää korvata tapaturmavakuutuslain nojalla.

Perhehoitajana ympärivuorokautisesti toimiva oululaismies vaihtoi eräänä kevätpäivänä autoonsa renkaita kotinsa pihalla. Perhehoidossa ollut tyttö juoksi päin tunkkia, jonka varaan kulkupeli oli nostettu. Auto lähti luisumaan ja tunkki kaatui.

Hoitaja esti auton putoamisen lapsen päälle tarttumalla lokasuojaan. Hän satutti oikean kätensä ja olkapäänsä.

KKO:n mukaan sillä seikalla ei ollut merkitystä, kuuluiko renkaiden vaihto miehen vapaa-ajan toimiin vai työtehtäviin. Se tulkitsi, että vuoden 2005 tapaturma sattui miehen varjellessa hoidettavanaan olleen tytön terveyttä.

Pohjola Vakuutus katsoi loukkaantumisen vapaa-ajan tapaturmaksi. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeuskin olivat sitä mieltä, ettei miehellä ollut oikeutta korvaukseen.

Vakuutuslautakunta

Kun tässä on nyt puhuttu vakuutusyhtiöiden nihkeästä korvauslinjasta, niin puhutaan välillä muutoksenhakukeinoista.

Ensimmäinen muutoksenhakuaste (varsinkin korvausriidoissa) on käräjäoikeus tai vakuutuslautakunta. Oikeudenkäynti yleensä maksaa maltaita, mutta vakuutuslautakunnassa asian käsittely on maksutonta.

Vakuutuslautakunnan tehtävänä on käsitellä yksittäisiä vakuutusyhtiön ja asiakaan välisiä erimielisyyksiä, esimerkiksi korvauksista, vakuutusehtojen soveltamisesta, jne. Siis yleensä vakuutussuhteeseen liittyviä erimielisyyksiä.

Asiat voivat tulla lautakunnan käsiteltäviksi kumman tahansa osapuolen aloitteesta. Yleensä se tapahtuu asiakkaiden aloitteesta.

Lautakunta antaa suosituksia erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Sen lausunnot eivät ole osapuolia sitovia, mutta käytännössä niitä kuitenkin yleensä noudatetaan.

Vakuutuslautakunta ei käsittele lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen ja potilasvakuutukseen liittyviä asioita, eikä yleensä liikennevakuutukseen liittyviä. Niille on omat järjestelmänsä. Sen toimialueeseen kuuluvat kaikki vapaaehtoiset vakuutukset.

Asian saamiseksi vireille vakuutuslautakunnassa riittää vapaamuotoinen kirje lautakunnalle. Lautakunta tutkii asian viran puolesta koko laajuudessaan. Kannattaa kuitenkin vähintään tarkastuttaa valituskirjelmä vakuutusalaa tuntevalla asiantuntijalla. Tämä osaa kiertää vakuutusehtojen karikot helpommin kuin asiaa tuntematon.

Vakuutuslautakunnan jäsenistä puolet edustavat vakuutusalaa ja toinen puoli kuluttajanäkemystä tai yritystoiminnan asiantuntemusta. Vakuutuslautakunnan ongelma onkin juuri siinä, että vakuutusalan edustajat voivat ”jyrätä” maallikkojäsenet. Esim. käräjäoikeudessa lautamiehiä on kolme yhtä ammattituomaria kohti. Kaikki ovat saman arvoisia esimerkiksi äänestystilanteessa.

Vakuutuslautakunta käsittelee asian asiakirjojen perusteella. Todistajia ei voida kuulla. Todistelua vaativassa asiassa lautakunta ei yleensä anna lausuntoa. Silloin asia on käsiteltävä käräjäoikeudessa, jos sitä ylipäätään halutaan käsitellä.

Vakuutuslautakunta toimii samaan tapaan kuin kuluttajavalituslautakunta. Erona on se, että vakuutuslautakuntaan voivat valittaa myös yritykset.

Noin kolmannes käsitellyistä jutuista muuttuu vakuutuslautakunnan suosituksesta asiakaan eduksi. Tämän lisäksi vakuutusyhtiöt korvaavat jo käsittelyvaiheessa kymmenisen prosenttia jutuista. Lähes puolet valituksista siis menee läpi.

 

Vakuutuslautakuntaan kannattaa valittaa aina kun on tyytymätön mihin tahansa vakuutusyhtiön toimintaan. Erityisesti tietenkin korvausasiassa. Kannattaa kuitenkin laatia valitus yhdessä vakuutusehtoja tuntevan asiantuntijan kanssa, sillä vastassakin on vakuutusalan ammattilaisia, jotka osaavat kaivaa ehdoista ja laeista itselleen edullisimmat seikat esiin. Et tietenkään halua olla huonommassa asemassa lautakunnassa kuin vastapuolesi.

 

Tapiola ottaa asiakkaan rahat ja pitää ne

Kirjoitin taannoin vakuutusehtojen tulkinnasta ja korvauskäytännöstä vakuutusyhtiössä. Tällä kertaa Tapiola vetää härskisti kotiin päin.

 

Asiakkaalta varastettiin lukittu peräkärry ja siinä ollutta omaisuutta.

 

Tapiola tietenkin eväsi korvauksen saman tien. Vakuutus ei sen mielestä ole voimassa varkauspaikassa. Tilapäisen poissaoloehdon edellytykset eivät muka täyty. (??)

Korvaus evättiin, koska varastettu omaisuus oli vakuutettu vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa (asiakkaan toimitilat). Kun varkaus tapahtui muussa osoitteessa kuin vakuutuksen sijaintipaikassa, vakuutus ei ollut Tapiolan mielestä voimassa vahinkopaikalla.

Vakuutus on ehtojen mukaan voimassa muualla Suomessa tilapäisen poissaolon yhteydessä. Tilapäisen poissaolon edellytykset eivät Tapiolan mukaan täyttyneet, koska omaisuuden väliaikainen säilytys tilapäisessä paikassa liittyi asiakkaan varsinaiseen liiketoimintaan.

Eikö yrityksen kaikki toiminnat liity sen varsinaiseen liiketoimintaan? Tapiolassa kaiketi puuhastellaan pääasiassa kaikenlaista muuta. Vanhan periaatteen mukaanhan vakuutusyhtiön työntekijät saavat rakentaa yhden omakotitalon työajalla.

Asiakkaan omaisuus oli jätetty tilapäiseen säilytyspaikkaan poikkeuksellisesti. Normaalissa tilanteessa sitä säilytetään lukitussa varastossa vakuutuspaikassa.

Vakuutusehdoissa todetaan voimassaolon edellytykseksi, että poissaolo on tilapäistä eikä liity vakuutuksenottajan varsinaiseen liiketoimintaan. Miten omaisuuden säilyttäminen yöllä tilapäisessä säilytyspaikassa muka eroaa liiketoimintaan liittymiseltään siitä, että omaisuutta säilytetään yöt vakuutuskirjaan merkityssä paikassa?

 

Vakuutusehto antaa esimerkkejä siitä, milloin omaisuuden poissaolo ei ole tilapäistä.

 

  • rakennus, asennus ja mittaustyömailla tai vastaavilla vaihtelevilla paikoilla käytettävä omaisuus
  • messuilla ja näyttelyissä oleva omaisuus
  • ajoneuvoon asennettu, ajoneuvossa säilytettävä tai liiketoimintaan liittyen oleva omaisuus ajoneuvossa
  • alihankkijan, ostajan tms. tiloissa työstettävänä, myytävänä tai säilytettävänä oleva omaisuus
  • kausivarastoissa oleva omaisuus
  • vuokralle tai lainaksi annettu omaisuus.

 

Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys omaisuuden vakuuttamisesta sitä käytettäessä vaihtelevilla paikoilla, vaan säilyttämisestä vakuutuspaikassa. Siten kyseessä ei ollut myöskään ajoneuvoon asennettu tai liiketoimintaan liittyen ajoneuvoissa säilytettävä omaisuus.

Jos varkaus olisi tapahtunut päiväsaikaan, yllä mainitut ehdot pätisivät, mutta tilapäisen säilytyksen osata eivät. Eivät myöskään siinä mielessä, että omaisuutta olisi jatkuvasti tarkoitus säilyttää ajoneuvossa tai se olisi tarkoitettu ajoneuvossa säilytettäväksi, kuten yllä oleva ehtoteksti ilmiselvästi tarkoittaa.

Omaisuutta toki käytettiin (ja käytettään) vaihtelevilla paikoilla, mutta sitä ei ole ollut tarkoituskaan vakuuttaa käytön yhteydessä vaan ainoastaan säilyttämisen yhteydessä. Ja omaisuuttahan normaalioloissa säilytetään vakuutuspaikassa (asiakkaan toimitiloissa).

Omaisuuden säilyttämisen kannalta omaisuus siis oli poikkeuksellisesti siirretty tilapäiseen säilytyspaikkaan. Näin ollen vahinko olisi tullut korvata, vaikka sitten huolimattomuuden aiheuttaman korotetun omavastuun mukaan (huolimattomuus siitä, että omaisuus kuitenkin oli peräkärryssä).

 

Pidä varasi. Vakuutusyhtiö lopulta kuitenkin määrää miten vakuutusehtoja on tulkittava. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ehdoissa lukee, vaikka vakuutussopimuslain mukaan epäselvää ehtokohtaa onkin tulkittava vakuutuksenottajan eduksi.

 

Korvaushakemusten määräajat

Vakuutuskorvauksia haettaessa käytössä on tietyt vanhentumisajat, jonka jälkeen vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata ilmoitettua vahinkoa.

Ihan tulipalokiire ei kuitenkaan ole. Vapaaehtoisessa vahinkovakuutuksessa korvausta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta, ja viimeistään 10 vuoden kuluttua vakuutustapahtuman sattumisesta.

Se, että tiedät mahdollisuudestasi saada korvausta edellyttää yleensä tietoa vakuutustapahtumasta (vahinko), vakuutuksen olemassaolosta ja vakuutuksen myöntäneestä yhtiöstä. Korvauksen hakemisen määräaika ei pitene sillä, että korvauksen hakijalta menee aikaa edellä mainittujen seikkojen selvittämiseen.

Korvausvaatimusta ei kuitenkaan tarvitse vanhentumisajan katkaisemiseksi tehdä yksilöidysti, vaan riittää kun vahinkoilmoitus on toimitettu vakuutusyhtiöön määräajassa. Yksityiskohdat voidaan selvittää myöhemminkin.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa tapaturmailmoitus on lain mukaan tehtävä viipymättä.

Käytännössä ilmoitus tehdään usein vasta, kun vahingoittunut on palannut lyhyen sairasloman jälkeen työhön. Pidempiaikaisissa tapauksissa, yleensä ammattitaudeissa, ei kuitenkaan saa jäädä odottamaan paranemista, vaan ilmoitus on tehtävä heti. Myös sairaanhoitokulujen maksusitoumustilanteet edellyttävät pikaista ilmoittamista.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessakin korvausasian vanhentuminen voi tulla lain mukaan kyseeseen, kun ilmoitus on tullut vakuutusyhtiöön yli vuoden kuluttua tapaturmasta.

Korvaus voidaan evätä viivästymisajalta, jos asian vireille tulo on kohtuuttomasti viivästynyt työntekijästä johtuvasta syystä. Korvausta ei kuitenkaan evätä vireille tuloa edeltävän vuoden ajalta. Käytännössä tapaturmavakuutuksen korvausasia ei vanhene.

Tapaturmavakuutuksen korvausasia ei myöskään vanhene sen jälkeen kun se on kerran tullut vireille. Kuluja voi hakea niin kauan kuin niitä syntyy.

Kuljetusvakuutuksen korvausasian vanhentumisajat ovat lyhyemmät. Lisäksi vastaanottajan on tehtävä kirjallinen huomautus rahdinkuljettajalle syntyneestä vahingosta tavaraa luovutettaessa. Jos vahinkoa ei ole heti huomattu, huomautus on tehtävä mahdollisimman pian. Eri kuljetusmuodoilla on erilaiset aikarajat huomautuksen tekemiseen. Ne vaihtelevat kolmesta päivästä kahteen viikkoon, kun kyse on piilevistä vahingoista.

Vakuutusyhtiölle on tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus kuuden (6) kuukauden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä tai sen todennäköisestä päättymisestä. Jos kuljetuksen päättymispäivää ei voida selvittää, lasketaan vanhentumisaika vahinkopäivästä tai todennäköisestä vahinkopäivästä. Mikäli ilmoitusta ei tehdä määräajassa oikeus korvaukseen menetetään kokonaan.

Yksilöity, rahamääräinen vaatimus on lisäksi tehtävä viimeistään 11 kuukauden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä (+ samat lisämääreet kuin yllä).

Jos vakuutusyhtiö menettää mahdollisuutensa korvauksen takaisinhakuun vahingon aiheuttajalta tai hyvitykseen yhteisessä haverissa korvaushakemuksen viivästymisen takia, menettää korvauksen hakija oikeutensa korvaukseen vastaavalta osin.

Yksilöity rahamääräinen vaatimus on kuitenkin aina esitettävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä (+samat lisämääreet kuin yllä), muuten oikeus korvaukseen menetetään kokonaan.

 

Korvaushakemusten ja muutoksenhaun määrä- ja vanhentumisajat kannattaa tarkistaa vakuutuskohtaisesti joko sopimusta tehtäessä tai viimeistään heti vahingon satuttua. Aina ei kuitenkaan ole niin kiire, ettei itse vahinkoa ehdittäisi ensin hoitaa. Soita ensin palokunta ja sitten vasta vakuutusyhtiöön.

Terveellä maalaisjärjellä selviää alkutoimista melko hyvin. Maksaja selviää joka tapauksessa vasta myöhemmin. Vakuutusyhtiötä ei nimittäin sido etukäteen anettu lupaus korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suortustavasta, jos ne poikkeavat vakuutussopimuksen mukaisesta vastuusta.

Suojeluohjeet

Vakuutuksesta maksettavaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan jos vahingon kärsinyt tai häneen samastettava ei ole noudattanut suojeluohjeita. Suojeluohjeet olet saanut aikanaan vakuutusehtojen mukana tai liitteenä. Vaan oletko koskaan edes vilkaissut niitä?

Suojeluohjeissa on tavallisimpia toimenpiteitä, joita noudattamalla pyritään estämään vahinkoja tai pienentämään niiden laajuutta. Suojeluohje sisältää ohjeen tai määräyksen laitteesta tai menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä.

Harkittaessa korvauksen alentamista suojeluohjeiden noudattamatta jättämisen takia on tarkasteltava seuraavia asioita:

 

Onko suojeluohje sellainen, että vakuutettu on voinut sen perusteella tietää, miten hänen on meneteltävä säilyttääkseen oikeutensa vähentämättömään korvaukseen? Soveltuuko suojeluohje kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan?

Onko laiminlyönti tai menettely johtanut vahinkoon? Onko se suurentanut vahinkoa?

 

Jos suojeluohje on selkeä ja laiminlyönnin ja vahingon välillä on syy-yhteys, pohditaan seuraavaksi minkä asteinen huolimattomuus on kysymyksessä. Huolimattomuuden asteet ovat tahallisuus, törkeä huolimattomuus, tavallinen huolimattomuus ja vähäinen huolimattomuus.

 

  • Tahallisella teolla tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettu vahinko evätään lähes poikkeuksetta.
  • Tavallinen huolimattomuus suojeluohjeen noudattamisessa johtaa yleensä korvauksen alentamiseen.
  • Vähäinen huolimattomuus suojeluohjeen noudattamisessa ei vaikuta korvauksen määrään mitenkään.

 

 Tekona törkeä huolimattomuus lähestyy tahallista tekoa. Törkeä huolimattomuus suojeluohjeen noudattamisessa on lähes sama asia kuin itse vahingon aiheuttaminen törkeällä huolimattomuudella.

Suojeluohjeitakin on eri tyyppisiä. Mitä yksiselitteisempi ja täsmällisempi suojeluohje on, sitä tarkemmin vakuutetun on sitä noudatettava. Vastaavasti, mitä yleisempi ohje, sitä vähemmän toimia voidaan vakuutetulta edellyttää.

Jos suojeluohje ei anna yksityiskohtaisia ohjeita, vakuutetun voida edellyttää ryhtyvän normaalitoiminnasta poikkeaviin toimenpiteisiin.

Jos vakuutettu ei ole suojeluohjeen yleisluontoisuuden tai tulkinnanvaraisuuden takia voinut tietää mitä hänen olisi pitänyt tehdä vahingon estääkseen, on hänen huolimattomuutensa vähäistä.

Vakuutusyhtiö ei voi rajoittaa vakuutuksen korvauspiiriä suojeluohjeilla. Sitä varten on olemassa rajoitusehdot. Jos taas suojeluohjeen tyyppistä määräystä käytettäisiin rajoitusehtona, voisi vakuutusyhtiö olosuhteista riippumatta evätä vahingon, eikä huolimattomuuden asteella suhteessa olosuhteisiin näin olisi merkitystä.

 

Rajoitusehto on vakuutusehtoihin sisältyvä määräys, jolla vakuutuksenottajalle kerrotaan millaisia vahinkoja vakuutuksesta ei koskaan korvata. Rajoitusehto on suojeluohjeeseen verrattuna joustamaton määräys, jonka rajoituksiin eivät olosuhteet tai vakuutetun toiminta vaikuta. Suojeluohjetta käytettäessä taas voidaan olosuhteille antaa tilanteesta ja ohjeen laadusta riippuen suurikin merkitys.

Kannattaa lukea ajatuksella myös se pienellä präntätty teksti toiselta puolelta paperia. Sieltä voivat hyvinkin löytyä ne eri vakuutuksia erottavat olennaiset tekijät.