Category: Vahingot
Hesarissa mutkat suoraksi
Helsingin Sanomat 28.12.2011
Vähän oiottu mutkia, mutta koko lailla oikein.
Vakuutusyhtiöt arvioivat parhaillaan tapaninpäivän myrskyn aiheuttamia vahinkoja. Korvaukset voivat nousta kymmeniin miljooniin euroihin.
Kotivakuutus korvaa, jos myrsky on aiheuttanut vahinkoja rakennuksille ja irtaimistolle. Samoin piha-alueen vahingot korvataan, jos se sisältyy vakuutukseen, kertoo viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää Finanssialan keskusliitosta.
”Kallistuneiden puiden poisto tontilta korvataan myös, jos ne voivat aiheuttaa lisävahinkoa”, Vuorenpää sanoo.
”Laaja kotivakuutus korvaa pakasteita, jos ne pilaantuvat pitkän sähkökatkon vuoksi. Pakastin pitää kylmää vuorokauden verran, jos sitä ei avata.”
Autoille aiheutuneet vahingot korvataan laajasta autovakuutuksesta. Myrskyvahingot korvaava vakuutus on 60 prosentilla kaikista ajoneuvoista. Samoin veneille aiheutuneet vahingot korvataan laajasta venevakuutuksesta.
Metsien myrskyvahingot korvaa myrskyvakuutus. Sellainen on noin 30 prosentilla yksityisistä metsänomistajista.
Yritysten vakuutuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä. Esimerkiksi kaupan alalla jokaisella yrityksellä on omanlaisensa vakuutus.
Viime vuonna neljä myrskyä aiheutti vahinkoja Suomessa. Niiden tuhoista korvattiin yli 19 000 vahinkoa. Korvaukset olivat yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. Tuhoisin oli heinäkuun lopussa raivonnut Asta-myrsky, jonka tuhoista maksettiin yli 50 miljoonan euron korvaukset.
Joona Vuorenpää muistuttaa, että kaatuneita puita raivattaessa pitää käyttää harkintaa.
”Jos omat taidot eivät ole kovin hyvät, riskejä ei kannata ottaa, koska vaarana on lisävahinkojen syntyminen. Erityisesti jännityksiin jääneiden puiden kaatamisessa voi tulla yllätyksiä. Sähkölinjoille kaatuneita puita ei saa mennä poistamaan, vaan pitää odottaa, että sähköyhtiön korjauspartio tulee paikalle.”
Myrskyvahingot fiksusti, ainakin Fenniassa
Ainakin Fennia oheistaa viimeaikaisten myrskyjen aiheuttamien vahinkojen hoitamisen fiksusti:
1. Toimita vahinkoon liittyviä valokuvia vakuutusyhtiöön, mikäli mahdollista.
2. Rakennusten päälle kaatuneet puut ja niiden lähellä olevat kaatumisvaarassa olevat puut saa raivauttaa pois. (Vakuutus korvaa raivaamisesta aiheutuvat kustannukset.) Kenenkään turvallisuutta ei saa vaarantaa.
3. Asiakkaalla on myös mahdollisuus saada korvausta itse tehdystä myrskyvahingon raivaus- tai korjaustöistä 10e/h, sikäli kun ne kuuluvat vakuutuksen korvauspiiriin ja osaaminen riittää turvalliseen raivaukseen.
4. Jatkovahinkojen estotoimiin liittyy vuotavien kattojen suojaus. Mikäli asiakas ei pysty tätä itse tekemään, hän voi kääntyä rakennusliikkeen tai muun vastaavan ammattilaisen puoleen.
5. Suurten rakennusvahinkojen osalta pitää estää jatkovahingot (muista kuvat). Tämän jälkeen on varattava tekniselle tarkastajalle mahdollisuus tarkastaa vahingot ennen varsinaisen korjauksien aloittamista.
6. Suuremmissa metsävahingoissa kannattaa olla suoraan yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen vahingon määrittämistä varten. (Pienet metsävauriot voidaan korvata valokuvien tai muun vastaavan todistuksen perusteella.)
7. Ajoneuvo-, vene-, ja kuljetusvahingot tarkastaa SVT. Asiakas voi tehdä itse ajanvarauksen lähimmälle tarkastusasemalle, http://www.svt.fi/
Kun ajat ja otat
Turun Sanomat 5.12.2011
Hetken typeryys kännipäissään voi johtaa jopa vuosien velkavankeuteen.
Jos onnettomuuden aiheuttaneella kuljettajalla on ollut alkoholia veressään yli törkeän rattijuopumusrajan (1,2 promillea), vakuutusyhtiö perii kaikki onnettomuudesta maksamansa korvaukset takaisin.
Menettely on sama, jos liikenneonnettomuus on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla.
– Humalassa ajava kuljettaja joutuu siis itse korvaamaan täysimääräisesti omaisuusvahinkojen lisäksi kaikkien kyydissä olleiden ja muidenkin onnettomuudessa vammautuneiden sairaanhoitokulut, kuntoutukset, ansionmenetykset ja eläkkeet, muistuttaa viestintäpäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta.
Jos rattijuoppo kuolee itse, korvaukset peritään hänen kuolinpesältään. Käytännössä perintä tapahtuu ulosoton kautta.
Takaisinperinnän lisäksi törkeässä humalassa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei saa lainkaan korvauksia omista vahingoistaan.
Vakuutusyhtiöillä on oikeus alentaa tapauskohtaisesti myös lievemmässä humalassa ajaneiden kuljettajien omia henkilökorvauksia.
Alentamisharkinnassa otetaan huomioon teon laatu sekä huolimattomuuden ja rattijuopumuksen aste.
Tällöinkin rattijuopon oma henkilökorvaus voidaan ääritapauksessa evätä kokonaan.
Korvausvastuusta luikertelu
Mitä sanoisit, jos olisit tilannut minulta työtehtävän, jonka turaan pahanpäiväisesti ja aiheutan sinulle mittavan vahingon?
Vaatisit tietenkin korvausta.
Mutta minäpä olenkin teettänyt työni itsenäisellä alihankkijalla, enkä ole vastuussa vahingostasi palaneen puupennin puoilikkaan vertaa. En, vaikka et olisi missään vaiheessa saanut mitään tietoa siitä, että teetän itselleni ottamani työt hanttireiskalla.
Reiska ei tietenkään pysty korvaamaan mitään.
Näin kävi asiakkaalle. Hän tilasi isolta talotekniikkayritykseltä lisäpalikan valvontajärjestelmään, joka valvoo ja säätää lähes kaikkea tuotantorakennuksessa.
Reiska nollasi touhutessaan kaikki asetukset ja tuotantoprosessi meni sekaisin. Siitä aiheutui kymmenien tuhansien vahinko.
Talotekniikkayritys ryhtyi heti luikertelemaan ilmeisestä vastuustaan.
Ensin sille ei muka oltu kerrottu, että perusasetuksia oli muutettu. Vaikka olikin. Olivatpahan vielä aiheuttaneet samanlaisen tapahtuman aikaisemminkin.
Seuraavaksi tarina muuttui niin, että työtä ei ollutkaan tehnyt talotekniikkayrityksen työntekijä vaan itsenäinen alihankkija.
Alihankkija työn tekikin. Yhden miehen firma, jonka ainoa tilaaja on juuri kyseinen talotekniikkayritys.
Jos tässä ei täyty Vahingonkorvauslain 3.1§:n mukainen isännänvastuu, niin missä sitten.
Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiössä ja muutoksenhakuelimissä, mutta tuloksetta. Sitä ei voida ratkaista, koska talotekniikkayritys ei toimita minkäänlaisia vastineita selvityspyyntöihin. Siitä ei kerta kaikkiaan saada mitään irti.
Vakuutusyhtiö on tietenkin asiasta pelkästään tyytyväinen, koska sen ei tarvitse antaa rakkaita rahojaan pois.
Vaikka vastuuvakuutus ei korvaakaan sopimukseen perustuvaa vastuuta, sopimussuhteessa myyjä kuitenkin vastaa alihankkijoistaan samalla tavalla kuin omien työntekijöidensä tekemisistä.
Myyjä ei siis voi rajoittaa vastuutaan sillä, että sopimus täytetään alihankkijoiden toimesta eikä myyjän itsensä. Teoriassa.
Käytännössä vetkuttelu näköjään kannattaa.
Jos joudut korvausvaatimuksen kohteeksi, voit rauhassa jättää sen vaille minkäänlaista huomiota. Vakuutuksesi ei korvaa sopimukseen perustuvaa vastuuta ja oikeudenkäyntikulujen pelko todennäköisesti estää korvauksen vaatijaa viemästä asiaa oikeuteen. Muita keinoja ei sitten olekaan.
Älkää ottako muiden vastuita kontollenne!
Helsingin Sanomat 26.11.2011
Huoltoyhtiön toimitusjohtaja oli vastuussa viime talvena Helsingin Hakaniemessä sattuneesta turmasta, jossa iäkäs mies kuoli jäätyään katolta pudonneen jäälohkareen alle.
Näin arvioi Helsingin käräjäoikeus, joka perjantaina määräsi toimitusjohtajalle sakkorangaistuksen kuolemantuottamuksesta.
Taloyhtiö oli sopinut huoltoyhtiön kanssa, että huoltoyhtiö tarkkailee katon lumitilannetta ja tarvittaessa varoittaa kadulla kulkijoita.
Huoltoyhtiö oli kadulta käsin tarkkaillut kattoa turmapäivän aamuna ja jo aiemmin asetellut seinää vasten lankkuja kulkijoita varoittamaan. Taloyhtiön puomeja ja lippusiimoja ei käytetty.
Oikeus ei pitänyt katutasolta katselua ja lankkujen asettelua riittävän huolellisena työnä. Tarkkailua olisi pitänyt tehostaa, koska sää oli lauhtunut pakkasesta nollan tuntumaan.
Huoltoyhtiöiden etujärjestössä Kiinteistöpalvelut ry:ssä tapaus on aiheuttanut kiireitä, koska taloyhtiöt haluavat lisätä huoltoliikkeiden vastuuta kiinteistöjensä turvallisuudesta.
”Ilman korvausta se ei käy. Ympärivuorokautinen lumivalvonta edellyttäisi vartiointia kolmessa vuorossa”, huomauttaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.
Käräjäoikeus määräsi toimitusjohtajalle kuolemantuottamuksesta neljäkymmentä päiväsakkoa, joka tekee 720 euroa.
Sakkoja suurempi summa maksettavaa koituu muun muassa asianomistajien oikeudenkäyntikuluista.
Tuomitun asianajaja pitää selvänä, että päätöksestä valitetaan.
Vastuuvakuutuskaan ei kata sopimukseen perustuvan vastuun aiheuttamaa korvausvelvolvollisuutta.
Turvesuolle ja takaisin
Keskisuomalainen 21.11.2011
Saksalainen vakuutusyhtiö Allianz myy erityisiä avaruusmatkavakuutuksia.
Allianzin mukaan halvimmat vakuutukset avaruusturistille maksavat noin 600 euroa ja kaiken kattavan vakuutuksen saa noin 7 000 eurolla.
Vakuutusalan on pysyttävä muun elämän tahdissa. Maailma muutuu ja matkailu sen mukana, selitti Allianzin johtaja Erick Morazin.
Varmuuden vuoksi esitimme kahdelle suomalaiselle vakuutusyhtiölle kysymyksen siitä, kattavatko heidän yhtiönsä normaalit matkavakuutukset avaruudessa sattuneet vahingot. Molemmista kerrottiin naureskellen, ettei asiasta ainakaan Jyväskylän-konttoriin ole vielä kantautunut ohjeita, mutta todennäköisesti normaalivakuutus ei ihan yllä avaruuteen asti.
Suomalaiset vakuutusyhtiöthän ajavatkin tunnetusti pelkällä peräpeilillä. Ne korvaavat lähinnä matkat turvesuolle ja takaisin. Nekin vain, jos vakuutuslääkäri ei keksi mitään millä korvauksesta voisi kieltäytyä.
Ei se nyt niin vaikeaa ole!
Helsingin Sanomat 21.11.2011
Viime talven ahkera lumenpudottelu saattoi hyvinkin estää kattojen sortumia, mutta samalla se todennäköisesti vahingoitti jopa tuhansia kattoja ympäri pääkaupunkiseutua.
Lumenpudottajien katoille tekemät reiät ja niistä aiheutuneet vuoto- ja kosteusvahingot pääsivät yllättämään myös vakuutusyhtiöt. Yhtiöillä ei ole yhtenäistä linjaa siitä, korvataanko lumenpudotuksesta aiheutuneet vahingot kiinteistövakuutuksen haltijalle.
HS kysyi linjauksia kuudesta suuresta vakuutusyhtiöstä. Niistä puolet maksaa korvauksia kiinteistövakuutuksista.
Taloyhtiöiden kannattaa sen vuoksi viimeistään nyt kerrata tarkasti, mitä vakuutuspapereissa sanotaan.
Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa…
Tulipalossa tyhmyys tiivistyy
Yle Uutiset 8.11.2011
Tuoreen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei tiedä, mitä tehdä, kun kerrostalossa syttyy tulipalo. Lähes joka kolmas lähtisi savuiseen porraskäytävään, vaikka savu ja häkä ovat palojen yleisin tappajakaksikko.
Asia ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselystä.
Viranomaiset korostavat, ettei tulipalotilanteessa tule mennä savuiseen porraskäytävään. Jos palo ei ole omassa kodissa, viisaampaa on soittaa hätänumeroon ja jäädä kerrostaloasuntoon odottamaan apua.
Häkä on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joten sitä on erittäin vaikea havaita.
Kyselystä ilmeni myös, että vain joka toisesta kotitaloudesta löytyy sammutuspeite. Käsisammuttimia on joka viidennessä taloudessa. Pakollinen palovaroitin löytyy sentään yhdeksästä kymmenestä taloudesta.
Heikoimmin tulipaloihin varautuneet ovat nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat. Sammutuspeite ei nimittäin sovi kaikkien sisustukseen.
Kyselyn perusteella sammutuspeite koetaan edulliseksi, hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Kuitenkin vain joka toinen, jolla peitettä ei ole, on ajatellut hankkia sen. Erityisesti nuoria askarruttaa sammutuspeitteen ulkonäkö. Joka kolmas 18 − 35-vuotias sanoo, että sammutuspeite ei sovi sisustukseen, kun muusta väestöstä näin ajattelee joka neljäs.
Suomessa syttyy vuosittain noin 3 500 asuntopaloa eli kymmenisen paloa vuorokaudessa. Tänä vuonna asuntopaloissa on kuollut noin 50 ihmistä.
Paloturvallisuuskyselyyn vastasi runsaat tuhat suomalaista.
Tietoriskit
Tietoriskin kohteina yrityksessä ovat esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteet ja -yhteydet, ohejmistot ja tiedostot, arkistomateriaali ja asiakirjat ja rekisterit.
Tietoa uhkaavat vaarat ovat suurin piirtein samat kuin omaisuusriskien toteutuminen, mutta toteutumismuodot ovat osittain erilaisia.
Tietojenkäsittely turvallisuus on olennainen osa liiketoiminnan turvallisuutta. Yritystoiminnan riippuvuus tietojenkäsittelystä on suuri ja kasvaa koko ajan.
Mm. hajautettu toiminta, verkostoituminen, rationalisointi, elektroninen kaupankäynti, kansainvälinen rahaliikenne, paperiton toiminta ja asiakasyhteyksien hoito perustuvat atk järjestelmiin ja verkkoihin.
Tietoturvallisuuden perusedellytys on, että tietojen ja ohjelmien varmistukset ovat kunnossa. Korvaavia laitteita on aina saatavissa, mutta ohjelmien ja varsinkin tietojen tuhoutuminen tai joutuminen vääriin käsiin vahingoittaa aina yrityksen toimintaa ja mainetta.
Pahimmillaan se voi aiheuttaa koko liiketoiminnan loppumisen.
Turvatoimet tietojärjestelmien suojaamiseksi varmistavat tietojen häiriöttömän käsittelyn. Investoinnit voidaan laskea liiketoimintaan liittyviin ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin.
Turvatoimien lisäksi yrityksen kannattaa varautua tietojenkäsittelyyn kohdistuviin vahinkoihin ja niiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.Turvatoimet ovat harvoin täysin aukottomia.
Voi tapahtua myös vahinkoja, joihin ei osata tai voida varautua.
Omaisuusvakuutukset eivät yleensä korvaa tietokoneessa tai muussa elektroniikkalaitteessa oleville tiedostoille ja ohjelmille aiheutuneita vahinkoja.
Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jonka on aiheuttanut tieto- ja tietoliikennetekniikalle tietoliikenteen häirintä (esim. käytönestohyökkäys), tietomurto (esim. hakkerointi) tai vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (esim. tietokonevirus).
Vastuuvakuutukset korvaavat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ne korvaavat myös henkilätietolain 47 pykälässä tarkoitetun taloudellisen vahingon johonkin tiettyyn pieneen euromäärään saakka. Vakuutuksen korvauspiirillä ei ole vaikutusta lain määräämään vastuuseen aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.
47 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle tämän lain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.
Vahingonkorvauksesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 2 ja 3 §:ssä, 3 luvun 4 ja 6 §:ssä sekä 4, 6 ja 7 luvussa säädetään.
Lähde: Pellikka, et.al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 1998
Vanhentumisajat vastuuvakuutuksen ongelma
Vakuutuksenottajan on vaadittava vakuutusyhtiöltä korvausta vuoden kuluessa siitä kun hän on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta vakuutuksesta. Joka tapauksessa vaatimus on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta.
Vastuuvakuutuksen osalta yllä oleva Vakuutussopimuslain 73§ on jossain määrin tulkinnanvarainen.
Missä vaiheessa vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisuudestaan saada korvausta?
Siinä vaiheessako, kun hän sai tietää vahingosta?
Vai silloin kun oikeus on päättänyt, että vakuutuksenottaja on korvausvelvollinen?
Korvauksen vanheneminen ei tietenkään voi alkaa ennen kuin vakuutuksenottajalla on varma tieto siitä, että hän on lainvoimaisesti korvausvelvollinen.
Kymmenen vuoden vanhentumisaika on erityisen ongelmallinen vastuuvakuutuksissa, jotka korvaavat tapahtumaperiaatteen mukaan. Tällöin vakuutuksesta korvataan vahinko joka on tapahtunut vakuutuksen voimassa ollessa. Sillä ei ole merkitystä, milloin vahinko on aiheutettu, milloin se todetaan tai milloin siitä vaaditaan korvausta.
Yleisimmin vastuuvakuutukset ovat toteamisperusteisia, eli vakuutus korvaa sellaisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassa ollessa. Silloin korvausvaatimuksen vanhemtumisajat ovat selkeämmät. Myös muita korvausperusteita voi vielä olla käytössä.
Vahingonkorvauslaissa taas on omat vanhentumissäännöksensä.
Vahingon aiheuttajalta vahingonkorvausta on vahingonkorvauslain mukaan vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Jos muussa korvausvastuuta koskevassa laissa on erikseen säädetty muu vanhentumisaika, on sitä nodatettava. Jos vahinko on aiheutettu rikoksella, ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pidemmän ajan, saadaan vahingonkorvausta hakea saman ajan kuluessa.
Vanhentumisajan lasketaan alkavan silloin, kun vahinko tapahtuu. Tämä ajankohta voi poiketa suurestikin siitä, milloin vahingon aiheuttanut teko tai laiminlyönti on tapahtunut.
Laiminlyönnin ajankohta määräytyy sen mukaan, milloin tietty velvoite olisi viimeistään pitänyt täyttää.
Teko tai laiminlyönti aiheuttaa usein vahingon heti, mutta yhtä hyvin vahinkoseuraamus voi syntyä vasta myöhemmin. Vahinkoa käsineen kannalta tällä on oleellinen merkitys. Hänhän ei ennen seuraamuksen syntyä ole käsinyt vahinkoa, eikä siten voi vaatia korvaustakaan.
Lähde: Hällström & Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003
Vakuutusmajuri 