Category: vakuutus
Matkavakuutus on reissumiehen paras kaveri
Sairaalahoitoa vaativa korkea kuume, paha vatsatauti tai liikenneonnettomuus saattavat sekoittaa lomalaisen matkabudjetin. Joka vuosi usean suomalaisen matka päättyy sairastumiseen, onnettomuuteen tai pahimmillaan jopa kuolemantapaukseen. Paha vatsatauti tai bakteeritulehdus voi pilata loman, mutta reissussa sairastuminen voi käydä myös erittäin kalliiksi.
Vakuutusyhtiö Ifin teettämän tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaalahoito Yhdysvalloissa maksaa 1200–3000 euroa yöltä ja ambulanssikuljetus lentokoneella Aasiasta Suomeen helposti 80 000 euroa.
– Ilman vakuutusta matkustaminen on aivan liian yleistä, etenkin nuorten kohdalla. Seuraukset voivat käydä kalliiksi, kertoo ulkoministeriön ulkoasiainsihteeri Seppo Taurèn.
Ulkoministeriö suosittelee matkavakuutuksen ottamista jokaiselle matkalle. Vakavissa sairastumisissa tai onnettomuuksissa Suomen suurlähetystö auttaa esimerkiksi tulkin hankinnassa, viranomaisten kanssa asioimisessa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä omaisiin, mutta kaikki kustannukset jäävät aina matkustajan vastuulle.
Ulkoministeriö korostaa, että hätätapaukset voivat olla vaikeita niin henkisesti kuin taloudellisestikin, jos vakuutusta ei ole. Sairastunut matkaaja tai hänen sukulaisensa saattavat joutua ottamaan suuria lainoja maksaakseen kalliit hoitokulut tai kattaakseen kyydityksen takaisin Suomeen.
EU-maissa matkustaessa sairaalahoitoa saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaan. Kortti ei kuitenkaan käy yksityisissä sairaaloissa. Mahataudin hoito yksityisessä sairaalassa Espanjassa voi maksaa yli tuhat euroa, ja flunssan takia vastaanotolla käyntikin pari sataa.
– Sairaanhoitokortti ei myöskään korvaa kotiuttamisesta aiheutuvia kuluja, Taurèn korostaa.
Tarkista sopimuksesi
Vakuutusyhtiöt tarjoavat useita erilaisia matkavakuutuksia ja asiakkaan on yleensä helppo räätälöidä itselleen sopiva paketti. Vakuutuksen sisältö kannattaa lukea tarkkaan, jotta tietää, mitä se kattaa: onko sairaalahoidossa aikarajaa tai sisältääkö vakuutus omavastuuta.
– Useilla suomalaisilla on turvanaan ammattijärjestön jäsenilleen ottama matkavakuutus, huomauttaa Katja Kainulainen If-vakuutusyhtiöstä.
– Myös luottokortit sisältävät usein matkavakuutuksen, mutta sen kattavuus kannattaa tarkistaa ennen matkaa. Usein se on riittämätön.
Saatavilla on joko määräaikainen tai jatkuva matkavakuutus. Usein matkustavalle jatkuva vakuutus on hyvä vaihtoehto. Vakuutus saattaa kattaa myös kotimaan matkoja. Tällöin kannattaa vakuutusehdoista tarkistaa, minkä kilometrimäärän jälkeen kotoa poistuttaessa vakuutus astuu voimaan.
Yleisimpiä tapauksia lomamatkalla ovat vatsataudit, flunssat, korvatulehdukset ja pienet onnettomuudet. Matkakohteesta riippuen vaarana voi kuitenkin olla vakavampikin tauti kuten malaria. Viime vuonna Suomen edustustojen tietoon tuli myös 311 kuolemantapausta.
Tarkkana suosikkilomakohteissa
Suomalaiset tekevät noin 6,5 miljoonaa lomamatkaa vuosittain. Suosituimmat kohteet ovat Välimeren maat sekä Thaimaa.
– Kuuman ilmaston ja auringon aiheuttamat tilanteet, esimerkiksi nestehukka tai ihon palaminen, saattavat vaatia lääkärin hoitoa. Samoin pienet loukkaantumiset ja vatsataudit voivat vaatia tarkistuksen, kertoo Suomen Thaimaan konsuli Pirjo Leino .
Suomen Thaimaan suurlähetystö muistuttaa, että vaikka varsinaisesti pakollisia rokotuksia Thaimaahan ei ole, jäykkäkouristus- ja poliorokotusten on syytä olla voimassa. Lisäksi Thaimaassa on hepatiitin, keltakuumeen, lavantaudin ja malarian tartuntavaara.
Thaimaassa yleisten ja yksityisten sairaaloiden taso vaihtelee paljon. Suurista kaupungeista löytyy tasokasta hoitoa, kun taas maaseudulla tarjonta on vaatimatonta.
– Turistikohteiden hotelleilla on yleensä lääkäri, jonka puoleen kääntymällä saa nopeasti apua. Heillä on myös hyvät tiedot paikallisista sairaaloista, Leino neuvoo.
Tavanomainen varovaisuus ja terve maalaisjärki ovat suurlähetystön neuvot matkan varalle. Ja ehdottomasti matkavakuutus.
If aikoo kiristää ehtojaan
Kosketusnäytölliset älypuhelimet rikkoutuvat siinä määrin, että vakuutusyhtiö If aikoo rajata matkapuhelimien ikävähennystä. Nykyään ikävähennys alkaa käyttöönottovuotta seuraavan vuoden jälkeen.
Siten esimerkiksi vuonna 2009 hankitusta älypuhelimesta on maksettava vakuutuksen omavastuun lisäksi 30 prosenttia uutta vastaavan puhelimen hinnasta, jos laite rikkoutuu kuluvana kalenterivuonna. Vuonna 2010 hankitusta älypuhelimesta tarvitsee maksaa vain omavastuun osuus.
– Laitteiden kehitys ja kiertonopeus ovat muuttuneet niin, että harkitsemme vakavasti korvausmenoista johtuvien muutosten tekemistä yleisiin vakuutusehtoihin, sanoo vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Vaitomaan mukaan kiristys voisi tarkoittaa sitä, että ikävähennys astuu voimaan jo käyttöönottovuotta seuraavana vuonna. Siten vuoden 2009 hankitusta puhelimesta olisi maksettava omavastuun lisäksi 60 prosenttia uutta vastaavan puhelimen hinnasta, jos laite rikkoutuu kuluvana kalenterivuonna. Siten ikävähennys syö uuden laitteen hankinta-arvon jo neljässä vuodessa viiden vuoden asemesta.
Kotivakuutusehdoissa muutos astuisi voimaan yksilöllisesti asiakkaan vakuutuskauden vaihtuessa.
Siten koko yksityisasiakkaiden vakuutuskannan päivittyminen uusiin ehtoihin vie kokonaisen vuoden siitä hetkestä, kun vakuutusyhtiö päättää muuttaa kotivakuutuksen ehtojaan.
Vakuutusyhtiö If laskee rikkoutuneiden tietokoneiden ja älypuhelinten määrän kasvavan 30 prosentin vuosivauhtia.
Vakuutusyhtiöt korvaavat rikkoutuneen kosketusnäytöllisen puhelimen tilalle uuden vastaavan. Siten esimerkiksi iPhone 3:n omistajat saavat nykyään rikkoutuneen puhelimen tilalle suoraan iPhone 4:n.
– Jolla on ollut käytössään Apple, haluaa varmastikin Applen korvaavana tuotteena. Siten joudumme etsimään vastaavan tuotteen saman merkin piiristä, sanoo vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Siten iPhone 3:n omistajat saavat päivitettyä puhelimensa neloseen vakuutuksen omavastuun hinnalla, jos rikkoutuminen on ollut vahinko.
Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoissa käyttämä ikävähennys leikkaa vanhan laitteen uudeksi korvaamisen välistä erotusta.
Ikävähennys astuu voimaan laitteen käyttöönottovuotta seuraavan vuoden jälkeen. Siten vuonna 2009 hankitusta puhelimesta on maksettava omavastuun lisäksi 30 prosenttia uutta vastaavan hinnasta, jotta saa päivitettyä iPhonen uuteen.
Ensi vuonna rikkoutuneesta laitteesta ja vuonna 2009 hankitusta laitteesta on maksettava omavastuun lisäksi 60 prosenttia uutta vastaavan laitteen hinnasta.
Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa muistaa, että muutamia vuosia sitten teknologia muuttui perinteisistä kuvaputkitelevisioista litteisiin televisioihin.
Tuolloin kuvaputkitelevision tilalle korvattiin litteä vastine, mutta kuvaputkitelevisiot olivat keskimäärin niin vanhoja, että ikävähennykset toimivat tarkoituksenmukaisesti.
Vakuutusala kyllästyi vesivahinkoihin
Kauppalehti 25.8.2011
Jatkuvasti kasvavat vesivahingot pakottavat vakuutusyhtiöt ottamaan käyttöön järeät aseet. Jatkossa korvaustaso romahtaa, jos taloyhtiö ei korjaa putkistojaan ajoissa.
Vakuutusyhtiöt ovat kiristämässä korvauskäytäntöjään vesivahingoissa. Muutokseen ovat syynä korvausmäärät, jotka ovat jatkaneet 20 vuotta kasvuaan.
Nyt vuotovahinkokorvauksia maksetaan jo lähes yhtä paljon kuin korvauksia palovahingoista.
Vakuutusyhtiöiden tuskastumista lisää se, että säädökset vuotovahinkojen torjumisesta ovat olleet voimassa jo vuosikausia. Ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvat säädökset ovat kuitenkin jääneet kuolleeksi kirjaimeksi.
Finanssialan Keskusliiton vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen ei syytä taloyhtiöitä suoranaisesta laiskuudesta, mutta ihmettelee kuitenkin kehityksen hidasta etenemistä. Vuotovahdit ja esimerkiksi laitteet, jotka varoittavat aiheetta pyörivästä vesimittarista ovat olleet markkinoilla vuosikausia.
Niillä vesivahinkojen määrät putoaisivat merkittävästi.
Pekurinen myös vertaa tilannetta murroista maksettaviin korvauksiin. Niiden määrät ovat pudonneet rajusti.
– Murroissa syynä on moderni turvatekniikka. Aluksi se otettiin käyttöön pankeissa, sitten yritykset alkoivat investoida esimerkiksi kulunvalvontaan ja nyt turvakamerat yleistyvät kotitalouksissa. Näillä konsteilla murtojen määrä on romahtanut.
– Myös palopuolella palovaroittimet ovat pelastaneet monia ihmishenkiä ja säästäneet samalla valtavan määrä omaisuutta. Miksi sama ei onnistu vuotovahingoissa?
Pekurisen mukaan yleinen on jo nyt sellainen käytäntö, jossa vakuutusyhtiö epää korvauksen, jos saman taloyhtiön eri rapuissa paljastuu vuotovahinko muutaman kuukauden välein.
– Muu ei enää auta. Vakuutus ei ole mikään huoltosopimus.
– Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse enää äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta. Taloyhtiöt pannaan nyt ruotuun.
Pekurisen mielestä on myös väärin, että asiansa kunnolla hoitaneet taloyhtiöt joutuvat pulittamaan vakuutusmaksuissa huithapeleiden leväperäisyydet.
Vesivahingot muuttavat myös vakuutusyhtiöiden tapaa suhtautua putkiremontteihin. Tiettävästi ainakin Tapiola vaatii jatkossa, että putket jätetään remontissa näkyville tai peitetään vain sen verran, että vuodot on helppo havaita ja korjata.
Seinien sisään upotettavia putkia Tapiola ei jatkossa hyvällä katso.
Kaksi kuukautta tulipalokiireitä
Perustin kaksi kuukautta sitten toisen blogin. Sen nimeksi tuli Antaa palaa… (antaapalaa.wordpress.com) Keräsin sinne kahden kuukauden ajan (8.6. – 7.8.2011) uutisia tulipaloista suomessa. Juttuja kertyi 330 kappaletta. Jutut on kopioitu suomalaisen median tulipaloja käsittelevistä artikkeleista. Voi olla, että jotain on päässyt livahtamaan ohi, mutta uskoisin blogin sisältävän kaikki julkaistut palouutiset mainitulta ajanjaksolta.
Salamat sytyttelivät ja tuhopolttojakin oli aika paljon. Monesti palo oli päässyt alkamaan huolimattomuudesta tai unohtamisesta. Aina ne kuitenkin yllättivät palon kohteeksi joutuneet. Muutama ripeä onnistui sammuttamaan palon alun ominpäin.
Tuntuu ainakin jälkikäteen, että useimpien paloutisten lopussa todettiin, että”poliisi tutkii palon syttymissyytä”.
”Ei meillä näköjään ennenkään ole palanut!
Tulipalo on aina suurimmat vahingot aiheuttava vahinkotapahtuma, joka voi sattua kohdalle. Sitä varten kannattaa varautua ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja valmistautumalla tositilanteeseen, vaikka paloa ei koskaan sitten tulisikaan. Vakuutus ei koskaan korvaa kaikkia tulipalon aiheuttamia vahinkoja, oli se sitten minkälainen tahansa.
Ryhdy saivartelijaksi
Teija Aarnio (HS 30.7.) ja Kari Karhu (HS 31.7) ihmettelivät Helsingin Sanomien mielipidesivulla vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikkaa.
Se saattaa tuntua tavallisen vakutuksenottajan kannalta kohtuuttomalta. Ja sitä se pitkälti onkin, varsinkin jos asiakas ei ole tottunut saivartelemaan sanamuodoilla kuten vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiöiden pääasiallinen tehtävä näyttää olevan tuloksen tekeminen. Helpoiten se onnistuu korvauskäytäntöjä kiristämällä. Samalla toteutuu vakuutusyhtiön toinenkin tarkoitus: turvallisuudentunteen myyminen asiakkaalle. Olo tuntuu turvalliselta juuri niin kauan kuin vakuutusyhtiölle ei ilmoita mitään evättävää.
Yksittäisen esineen kohdalla korvauksen lähtökohtana käytetään kyseessä olevan esineen jälleenhankintahintaa (uusi vastaava omaisuus), ellei esinettä voida korjata. Ja koska vakuutussopimuslaissa on pykälä nimeltä rikastumiskeilto (kukaan ei saa hyötyä häntä kohdanneen vahingon johdosta), vakuutusyhtiö vähentää korvausprosessin helpottamiseksi esineen jälleenhankintahinnasta tietyt kaavamaiset ikävähennykset, jotka riippuvat omaisuuden laadusta (esimerkiksi elektroniikan osalta vähennys on suurempi kuin vaikkapa huonekalujen). Tunnearvoa tai käyttöarvoa ei lasketa. Korvauksenhakija ei siis voi saada vuosia vanhan omaisuuden tilalle uutta vastaavaa, ellei myös itse laita rahaa likoon.
Yleensä arvoesineet ja kokoelmat on ilmoitettava vakuutusyhtiölle ja vakuutettava erikseen. On siis sovittava erikseen vakuutusyhtiön kanssa millä ehdoilla ne vakuutetaan, jos vakuutusyhtiö ylipäätään suostuu vakuuttamaan asiakkaan arvoesineinä pitämiä tavaroita.
Hyvin harvoin asiakas saa vakuutusksestaan sellaisen korvauksen, kuin on odottanut, ellei ole syvällisesti perehtynyt vakuuttamisen periaatteisiin ja juridiseen saivarteluun. Onneksi kaltoin kohdellulle vakuutuksenottajallekin löytyy asiantuntija-apua, kunhan hän sitä osaa vaikkapa netistä etsiä.
Kuka kolhi autoa?
Turun Sanomat 25.7.2011
Kun ovi kolahtaa viereen parkkeeratun auton kylkeen tai ruutuun kurvatessa tuntemattoman takakulma saa runtua, on monen mielestä helpompaa paeta paikalta kuin jäädä vastaamaan teoistaan.
Hyvät tavat ovat karisseet autoilijoilta, sillä enää vain harvoin lommon tekijä jättää vahinkoa kärsineelle omat yhteystietonsa.
Jos kauppareissun aikana auton oveen on ilmestynyt lommo, alkaa monella syke nousta – ja syystä. Tiedossa on vähintään parin sadan euron hintainen korjauskeikka, mikäli ylimääräisestä lovesta haluaa päästä eroon. Syyllistä ei yleensä näy enää mailla halmeilla, ja tapaus jää arvoitukseksi. Vakuutusyhtiön papereihin jää merkintä: ”Tekijä: tuntematon”. Silloin korjauskustannukset tai vakuutusten omavastuuosuudet jäävät kolhitun auton omistajan maksettaviksi.
Korvauspäällikkö Sami Salonen vakuutusyhtiö Ifiltä kertoo, että lommojen yleistymiseen on reagoitu heillä niin, että laajimpaan kaskovakuutukseen kuuluu nykyisin erityinen pysäköintiturva.
– Pysäköintiturvasta korvataan tuntemattoman moottoriajoneuvon törmäyksestä pysäköityyn autoon aiheutunut vahinko ilman bonusmenetyksiä, Salonen sanoo.
Kaskovakuutusten törmäysturvien omavastuuosuudet ovat yhtiöstä ja vakuutuksesta riippuen noin 0–400 euron välillä ollen tavallisimmillaan noin 150 euron tienoilla. Myös vakuutusyhtiöiden erilaiset bonusjärjestelmät vaikuttavat auton omistajalle itselleen maksettavaksi jäävään summaan.
– Pysäköintiturva on kasvattanut pikku hiljaa suosiotaan, sillä itsekseen ilmestyvät kolhut tuntuvat lisääneen. Asenteiden muutoksen lisäksi syynä lienee lisääntynyt autoilu ja markettien suosion kasvu, Salonen arvelee.
Kotipihoilla, kyläkauppojen raitilla ja pihateillä kolhaisut ovat harvinaisempia. Naapurille myös mennään helpommin tunnustamaan tapahtunut vahinko kuin ventovieraalle.
Pysäköintihalleissa saadaan silloin tällöin selvitettyä tapauksia vartioinnin ja valvontakameroiden avulla.
Joskus myös auton omistaja tai muu silminnäkijä ehtii napata paikalta pakenevan auton rekisterinumeron talteen. Silloin auton omistajan saa helposti selville ja korvausvastuuta voidaan selvitellä poliisin sekä lommon aiheuttajan liikennevakuutuksen kautta.
Kiistatilanteita, joissa aiheuttajaosapuolesta ei päästä yksimielisyyteen, voidaan selvitellä esimerkiksi jälkiä vertailemalla. Törmäys- ja pysäköintiturvan piiriin kuuluvia vahinkoja ilmoitetaan useita päivittäin, eli tapauksia kertyy tuhansia vuosittain.
Aina syyllinen ei itsekään huomaa aiheuttamaansa vahinkoa. Tekijänä voi myös olla pieni lapsi, joka ei ymmärrä tapahtunutta ja jonka tekosia aikuinen ei huomaa.
Korvauspäällikkö Sami Reinikka Pohjola Vakuutuksesta arvioi, että koko Suomen tasolla tällaisia pienehköjä kolhuja tulee kymmeniä päivässä. Vakuutusyhtiöt eivät erikseen tilastoi tapauksia, joissa toinen osapuoli on tuntematon.
– Perusperiaatteena on, että väistämissäännöt pätevät myös parkkipaikkatilanteissa. Eli oikealta tulevaa on väistettävä. Tilanteita ja korvausvastuita myös tulkitaan sen mukaan, Reinikka muistuttaa.
Hän uskoo, että parkkeeraamista vaikeuttavat nykyautojen kokoon nähden pienet pysäköintiruudut. Vuodenajoilla sen sijaan ei ole suurta merkitystä kolhaisujen yleisyyteen.
Automaa-liikkeen Turun huollon päällikön Mika Kempin näkemyksen mukaan paikalta poistumiset ovat selkeästi lisääntyneet ja niiden seuraukset ovat varsin tuttu ilmiö autoliikkeiden korikorjaamossa työskenteleville.
– Naarmuja saaneiden autojen omistajat kertovat, usein etteivät itsekään tiedä vaurioiden aiheuttajaa tai tekotapaa, Kemppi kertoo.
Myös korikorjaamon työnjohtaja Kari Toivola Autokeskuksen Raision liikkeestä arvioi, että kolhun tekijän ilmoittautuminen on nykyään harvinaisempaa kuin ennen.
– Ehkä pelko vastapuolen reaktioista saa jotkut pakenemaan paikalta, Toivola arvelee.
Tavallisimpia vaurioita ovat hänen mukaansa lommot ovissa tai puskurin kulmissa. Lommot ovissa syntyvät ovien avaamisista toisen auton kylkeen ja puskurivauriot peruutusten yhteydessä ja parkkipaikalta poistuessa.
Harvinaisempia syitä ovat vaikkapa kalteville alustoille pysäköimiset varmistumatta siitä, että auto ei voi lähteä itsestään liikkeelle.
Vanhoja autoja ei aina edes haluta korjauttaa, mutta uusien autojen omistajat ovat menopeleistään tarkempia. Aivan pienien vaurioiden kohdalla jää asiakkaan aprikoitavaksi kannattaako käyttää vakuutusta omavastuuosuuksineen vai pulittaa korjauskustannukset omasta pussista.
Esimerkiksi 300–400 euroa kustantavissa ovien maalauksissa vakuutuksen käyttö alkaa olla selkeästi kannattavaa.
Kysyn vaan, että kannatiko saivarrella?
Helsinkiläinen mies ajoi ojaan arvokkaalla henkilöautollaan. Miehen mukaan hän väisti peuraa.
Vauhtia autolla oli suistumishetkellä nelisenkymmentä kilometriä tunnissa. Audi S3 törmäsi lopulta puuhun.
Mies yritti peruuttaa takaisin tielle. Peruutusvaihde ei kuitenkaan toiminut. Sitten öljynpaineen varoitusvalo syttyi, minkä jälkeen mies sammutti moottorin. Auto hinattiin pois paikalta.
Vakuutusyhtiö maksoi osan auton korjauksesta. Hajonnutta peruutusvaihdetta Pohjola ei kuitenkaan suostunut maksamaan. Vakuutusyhtiön mukaan vika ei johdu ulosajosta vaan tavanomaisesta käytöstä. Autolla oli ajettu jo yli satatuhatta kilometriä.
Auton omistaja haastoi vakuutusyhtiön oikeuteen. Hän katsoi vaihteiston toimineen moitteettomasti ennen onnettomuutta ja vaati Pohjolaa maksamaan vaihteensiirtimen haarukan katkeamisesta johtuneen korjaamolaskun, jonka jonka loppusumma oli 1 929 euroa.
Osapuolet valmistautuivat oikeudenkäyntiin huolella. Audin omistaja kutsui todistajaksi muun muassa Veho Olarin työnjohtaja ja VV-Auto Groupin huoltopäälliköt. Pohjola kutsui vastatodistajiksi kaksi autovahinkotarkastajaa, joista toinen oli mukana vaihteiston avaamisen yhteydessä, sekä Tavarantarkastusyhdistyksen autotekniikan asiantuntijan.
Vehon ja VV-auton päälliköt kertoivat käräjäoikeudelle, että vaihteiston siirtohaarukan katkeaminen on harvinainen vika, ja todennäköisesti ulkoisen voiman aiheuttama. Periaatteessa kyseisen auton vaihteiston osat on tehty hyvin kulutusta kestäviksi. Niiden tulisi normaalisti kestää ainakin 200 000 kilometrin käyttö.
Merkitystä ei todistajien mukaan ole myöskään sillä, että kyseissä nelivetoautossa on peräti 225 hevosvoimaa. Valmistaja on mitoittanut vaihteiston kestämään tavallista suurempia rasituksia.
Vakuutusyhtiön asiantuntijat puhuivat toista. He katsoivat, että vaihteisto oli mahdollisesti viallinen jo ennen törmäystä. Samoin he epäilivät, että jo kahdeksanvuotiaan auton osat ovat saattaneet käytössä väsyä eli metalli heiketä.
Vahinkotarkastajat esittivät myös epäilyksen, että autolla on ajettu tavanomaista rasittavammalla tavalla.
Oikeus totesi todistelun olevan ristiriitaista. Oikeuden mukaan haarukan hajoamisella ja ulosajolla on kuitenkin ilmiselvä ajallinen yhteys. Siksi käräjäoikeus katsoi kanteen toteennäytetyksi.
Merkitystä asiassa oli myös sillä, ettei vakuutusyhtiö kyennyt esittämään, että samantyyppisiä vaihteistoja olisi aiemmin hajonnut luontaisen kulumisen tai metallin väsymisen kautta.
Vakuutusyhtiön tulee maksaa Audin omistajalle 1 929 euroa korkoineen sekä korvata miehen yli 10 000 euron nousevat oikeudenkäyntikulut.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Osapuolilla on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen.
Älä milloinkaan tyydy vakuutusyhtiön kyykyttävään korvausratkaisuun. Useimmiten oikeudenmukainen korvaus on mahdollista saada.
Ukkonen, siitä suomalaiset tykkää…
Iltasanomat 11.6.2011
Moni suomalainen on laiska suojaamaan omaisuuttaan ukkosen varalta. Esimerkiksi viime kesänä salamat paukkuivat tiheään, ja se näkyi myös omaisuusvahinkotilastoissa.
Pelastusopiston asiantuntijat ovat arvioineet, että viime vuonna ukkoset toivat noin 5,7 miljoonan euron edestä omaisuusvahinkoja.
Tämä on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin tavanomaisina vuosina.
– Ukkonen rikkoo tavanomaisesti herkkiä laitteita, kuten kodin elektroniikkaa, mutta pahimmillaan salama voi sytyttää talonkin, kertoo henkilöasiakkaiden korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa vakuutusyhtiö Ifistä.
Pelastusopiston erikoistutkija kertoo nykypäivän online-ilmiöstä. Kodinelektroniikkaa ei enää kytketä pois vaan laitteita pidetään jatkuvasti herätevirralla.
– Enää ei ole niin, että tietokone avataan kerran päivässä, vaan se on aina päällä. Statustahan pitää päivittää monta kertaa päivässä. Erityisesti nuoret ajattelevat, ettei ukkonen minun kohdalleni osu, sanoo erikoistutkija Kari Junttila.
Viime vuonna ukkoset ja salamat sytyttivät Suomessa ennätysmäärän maasto- ja rakennuspaloja. Pelastusopiston mukaan maastopalojen määrä oli jopa 3–6 kertaa suurempi kuin edellisinä vuosina ja rakennuspalojen määrä yli kolminkertainen.
Ukkosmyrskyt ja salamat tuovat eniten harmia erityisesti omakotitaloille ja haja-asutusalueille, mutta kaupungissakin kannattaa olla tarkkana.
– Jos esimerkiksi tietokone hajoaa ukkosesta, kotivakuutus korvaa sen. Mutta vakuutus ei korvaa menetettyjä tiedostoja tai ansion menetystä. Vain konkreettiset välittömät vahingot korvataan ja tiedostot on rajattu pois kotivakuutuksen piiristä, Vaitomaa kertoo.
Vaikka tulevan kesän ukkospuuskia on hankala ennustaa etukäteen, kannattaa maalaisjärkeä kuitenkin käyttää.
– Jos oikeasti haluaa suojata ukkoselta, laitteet pitää ottaa irti myös seinästä siitä huolimatta, että konttaamista ja kurottamistahan se taas tietää. Ei virran päältä ottaminen riitä, Vaitomaa muistuttaa.
Suhteellisesti eniten vahinkoja sattuu maatalous- ja metsätalousyrityksille.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosia voidaan ennustaa luotettavasti muutamia päiviä eteenpäin.
– Meillä on käytössä kolmiportainen varoitusjärjestelmä. Esimerkiksi ukkospuuskista annetaan varoitukset seuraavalle vuorokaudelle tai ennakkovaroitus pisimmillään kaksi vuorokautta etukäteen, sanoo meteorologi Pauli Jokinen.
Suomessako vakuutukset kalliita?
Brittläinen teinipoika on saanut erikoisen tarjouksen autovakuutuksesta, sillä vakuutuksen hinta oli vuodessa 115 kertaa auton arvon verran. Vakuutettavana oli 750 euron arvoinen yksilitrainen Opel Corsa.
Berkshiressä asuva 18-vuotias Joe Chute etsi autolleen parasta vakuutustarjousta vakuutusyhtiöiden verkkosivuilta. First Central -vakuutusyhtiön nuorukaiselle antama tarjous oli 86.000 euroa vuodessa.
– Jos minulla olisi varaa maksaa tuollaisia summia, ei minun tarvitsisi edes ajaa autolla. Voisin palkata kuljettajan tai kulkea taksilla. Vakuutusyhtiöt rankaisevat minua ikäni ja asuinpaikkani vuoksi, Joe Chute kertoi The Sun -lehdelle.
Syynä uskomattomaan tarjoukseen pidetään sitä, että nuorukaisen kotikaupungissa on ennätysmäisen paljon vakuuttamattomia autoja. Vakuutusyhtiö kommentoi lehdelle, että poika ei sopinut heidän määrittelemäänsä asiakasprofiiliin. Lopulta Chute löysi toisesta vakuutusyhtiöstä itselleen autovakuutuksen, joka maksaa alle 3.000 euroa vuodessa.
Suomessa riittää sentään vajaa tonni vuodessa, jos on vähänkään bonuksia.
Fiksu vakuuttaa reissunsa
Kolari, malaria tai varkaus voi tehdä lomamatkasta mutkaisen. Matkavakuutus kannattaa ottaa harkiten, mikäli haluaa välttyä asioiden setvimiseltä jälkikäteen.Ennen matkaa kannattaa katsoa kartalta, minne päin maailmaa on reissaamassa. Matkakohteen sijainti nimittäin vaikuttaa siihen, minkälaisen matkavakuutuksen matkalle tarvitsee.
Jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Vakuutus ja rahoitusneuvonnasta (Fine) kertoo, että EU-alueella voi matkustaa ilman matkavakuutustakin, vaikkei hän sitä suosittele.
– Mutta eurooppalainen sairaanhoitokortti pitää ehdottomasti hankkia.
Kortin saa Kelan toimistosta. Korttia vastaan matkailija saa kohdemaassa saman hoidon kuin maan muutkin asukkaat. Yleisen sairaanhoidon taso voi kuitenkin vaihdella eri maissa.
Kelasta kerrotaan, että sairaanhoitokortilla ei kuitenkaan saa korvausta menetetyistä matkapäivistä tai matkojen, oleskelun, saattajan tai lääkkeiden kustannuksista.
Jos matkakohteessa vuokraa auton ilman matkavakuutusta, jättäytyy paikallisen liikennevakuutuksen varaan. Suomessa liikennevakuutus korvaa myös ajoneuvon kuljettajan vahingot. Monissa maissa liikennevakuutus ei ole näin kattava, vaan se on vain vastuuvakuutus, joka korvaa kolarin ulkopuolisten, ei kuljettajan, vahingot.
Eli jos hurauttaa reissussa kotterolla tienpientareelle ja katkaisee jalkansa, paikallinen liikennevakuutus ei välttämättä korvaa mitään kuluja.
Euroopan ulkopuolelle suuntautuville matkoille pitääkin Haapasaaren mukaan ehdottomasti ottaa matkavakuutus. Hänellä on ohje ostajalle.
– Vakuutuksen tulee sisältää hoitokulukorvaus. Se korvaa hoidon kulut ilman euromääräistä ylärajaa, jos matkaajalle sattuu tapaturma, tai hän sairastuu reissussa.
Hoitokulukorvauksilla on aikarajoituksia. Sairauden kulut korvataan yleensä noin kolmelta kuukaudelta, tapaturman kulut kolmen vuoden ajalta.
Matkailijaa vaanivat kaukomaissa trooppiset hyttystaudit. Rokotteet ja malarialääkitys maksavat, joten joku saattaa pihistellä ja jättää suositellut lääkkeet tai piikit ottamatta.
– Vakuutus ei vaadi rokotteiden ottamista, mutta on hyvä muistaa, että hyttysten aiheuttamat taudit korvataan sairautena. Se tarkoittaa sitä, että vakuutuksen aikaraja voi tulla vastaan, vaikka taudin hoito kestäisi huomattavasti kauemmin, Haapasaari sanoo.
Korvauksiin vaikuttaa myös se, lähteekö omatoimilomalle vai valmismatkalle. Valmismatka on yleensä pakettina ostettu etelänloma lentoineen ja hotelleineen. Omatoiminen matkaaja taas hoitaa järjestelyt itse.
Haapasaari kertoo, että valmismatkoja ja omia matkoja koskevat usein samat korvausmääräykset. Pakettireissun ostanut saa kuitenkin yleensä kaikki maksut takaisin, jos matka jostain syystä peruuntuu.
– Valmismatkoja koskevat yleiset seuramatkasäännöt. Niiden mukaan matkatoimisto palauttaa suurimman osan etukäteen maksetuista maksuista ja vakuutusyhtiö korvaa loput, eli toimistokulut.
Jos omatoimimatkan joutuu perumaan esimerkiksi sairastumisen vuoksi, vakuutus korvaa reissusta yleensä vain jonkin prosentti- tai euromäärän, ei siis matkan koko hintaa.
Matkatoimisto, lentoyhtiö tai hotelli ei tällaisten matkojen osalta myöskään ole velvollinen palauttamaan kuin pienen osan etukäteen maksetuista maksuista.
Omatoimimatkailija saa myös syyttää itseään, jos itse varattu hotelli osoittautuu murjuksi. Vakuutus ei korvaa huonoa majoitusta tai muita palveluja.
Matkatavaravakuutus on matkavakuutuksen osa. Se korvaa varkaudet, muttei tavaroiden kadottamista. Normaalien luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.
– Jos jättää kameran rantapyyhkeelle ja aalto tulee ja vie sen, niin rahoja ei tule takaisin, Haapasaari havainnollistaa.
Toinen yleinen kommellus on se, että esimerkiksi rasvapurkki aukeaa matkalaukussa ja tuhrii muut tavarat. Valitettavasti vakuutus ei korvaa tätäkään sattumusta.
Matkatavarat saattavat myös kadota lennoilla. Jos tavaroita ei löydy koskaan, niiden arvo korvataan. Ensin vastuu siirtyy lentoyhtiölle, loput kulut korvataan vakuutuksesta.
Jos tavarat myöhästyvät lomakohteesta, vakuutus korvaa välttämättömät hankinnat, kuten hammasharjan ja alusvaatteet, tavaroiden odotusajalta.
Entä jos on menossa surffimatkalle Australiaan ja lainelauta löytää perille vasta monta päivää myöhemmin. Voiko odotellessa ostaa vakuutuksen piikkiin uuden menopelin aallokkoon?
– Surffilauta ei ole välttämätön hankinta, joten vakuutus ei korvaa ostoa, Haapasaari toppuuttelee.
Vakuutusmajuri 