Tagged: Riskienhallinta

Tietoriskit

Tietoriskin kohteina yrityksessä ovat esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteet ja -yhteydet, ohejmistot ja tiedostot, arkistomateriaali ja asiakirjat ja rekisterit.

Tietoa uhkaavat vaarat ovat suurin piirtein samat kuin omaisuusriskien toteutuminen, mutta toteutumismuodot ovat osittain erilaisia.

Tietojenkäsittely turvallisuus on olennainen osa liiketoiminnan turvallisuutta. Yritystoiminnan riippuvuus tietojenkäsittelystä on suuri ja kasvaa koko ajan.

Mm. hajautettu toiminta, verkostoituminen, rationalisointi, elektroninen kaupankäynti, kansainvälinen rahaliikenne, paperiton toiminta ja asiakasyhteyksien hoito perustuvat atk järjestelmiin ja verkkoihin.

Tietoturvallisuuden perusedellytys on, että tietojen ja ohjelmien varmistukset ovat kunnossa. Korvaavia laitteita on aina saatavissa, mutta ohjelmien ja varsinkin tietojen tuhoutuminen tai joutuminen vääriin käsiin vahingoittaa aina yrityksen toimintaa ja mainetta.

Pahimmillaan se voi aiheuttaa koko liiketoiminnan loppumisen.

Turvatoimet tietojärjestelmien suojaamiseksi varmistavat tietojen häiriöttömän käsittelyn. Investoinnit voidaan laskea liiketoimintaan liittyviin ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin.

Turvatoimien lisäksi yrityksen kannattaa varautua tietojenkäsittelyyn kohdistuviin vahinkoihin ja niiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.Turvatoimet ovat harvoin täysin aukottomia.

Voi tapahtua myös vahinkoja, joihin ei osata tai voida varautua.

Omaisuusvakuutukset eivät yleensä korvaa tietokoneessa tai muussa elektroniikkalaitteessa oleville tiedostoille ja ohjelmille aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jonka on aiheuttanut tieto- ja tietoliikennetekniikalle tietoliikenteen häirintä (esim. käytönestohyökkäys), tietomurto (esim. hakkerointi) tai vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (esim. tietokonevirus).

Vastuuvakuutukset korvaavat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ne korvaavat myös henkilätietolain 47 pykälässä tarkoitetun taloudellisen vahingon johonkin tiettyyn pieneen euromäärään saakka. Vakuutuksen korvauspiirillä ei ole vaikutusta lain määräämään vastuuseen aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.

47 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle tämän lain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.

Vahingonkorvauksesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 2 ja 3 §:ssä, 3 luvun 4 ja 6 §:ssä sekä 4, 6 ja 7 luvussa säädetään.

Lähde: Pellikka, et.al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 1998

Kaksi kuukautta tulipalokiireitä

Perustin kaksi kuukautta sitten toisen blogin. Sen nimeksi tuli Antaa palaa… (antaapalaa.wordpress.com) Keräsin sinne kahden kuukauden ajan (8.6. – 7.8.2011) uutisia tulipaloista suomessa. Juttuja kertyi 330 kappaletta. Jutut on kopioitu suomalaisen median tulipaloja käsittelevistä artikkeleista. Voi olla, että jotain on päässyt livahtamaan ohi, mutta uskoisin blogin sisältävän kaikki julkaistut palouutiset mainitulta ajanjaksolta.

Salamat sytyttelivät ja tuhopolttojakin oli aika paljon. Monesti palo oli päässyt alkamaan huolimattomuudesta tai unohtamisesta. Aina ne kuitenkin yllättivät palon kohteeksi joutuneet. Muutama ripeä onnistui sammuttamaan palon alun ominpäin.

Tuntuu ainakin jälkikäteen, että useimpien paloutisten lopussa todettiin, että”poliisi tutkii palon syttymissyytä”.

 ”Ei meillä näköjään ennenkään ole palanut!

Tulipalo on aina suurimmat vahingot aiheuttava vahinkotapahtuma, joka voi sattua kohdalle. Sitä varten kannattaa varautua ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja valmistautumalla tositilanteeseen, vaikka paloa ei koskaan sitten tulisikaan. Vakuutus ei koskaan korvaa kaikkia tulipalon aiheuttamia vahinkoja, oli se sitten minkälainen tahansa.

Ei meillä ole ennekään palanut.

Iltalehti, 23.5.2011:

”Lassila-Tikanojan varastohalli paloi Keski-Suomessa Äänekokella.

Pelastuslaitos sai tulipalosta hälytyksen kello 00.08 maanantaina.

Lähellä Äänekosken keskustaa syttynyt palo on saatu sammutettua, mutta jälkiraivaustyöt jatkuvat ainakin iltaan asti.

Läheisille asuinalueille on runsaan savun vuoksi annettu viranomaistiedote, jossa kehotetaan pitämään ilmanvaihtokanavat suljettuina ja ikkunat kiinni. Nyt tuuli puhaltaa palopaikalta Likolahden suuntaan.Pelastuslaitoksen mukaan alueen asukkaat voivat kuitenkin huoletta lähteä kotoaan esimerkiksi töihin.

Silminnäkijöiden mukaan varasto oli ilmiliekeissä

– Täällä on koko Äänekoski heräillä. Meteli on niin hirveä. Noin kahdentoista aikaan kuului kova pamaus ihan kuin pommi olisi räjähtänyt. Sen jälkeen on kuulunut ilotulitusääniä. Koirakin on aivan vauhkona, äänekoskelainen Tiina Hämäläinen kertoi yöllä Iltalehdelle.
Hämäläinen asuu lyhyen matkan päässä palopaikasta. Koko naapurusto on kerääntyi ulos seuraamaan tilanteen etenemistä.

– Tehdas alueelta nousee edelleen oranssimustaa savua, joka sankkenee koko ajan. Pitää varmaan laittaa ikkunat kiinni, Hämäläinen tuumaa yön tunteina.

Palon syttymissyystä ei ollut aamulla tietoa.”

Kuumailmapuhallin on tulityöväline

Tyyskylän kartano Siuntiossa paloi käyttökelvottomaksi. Palon epäillään saaneen alkunsa maalinpoistotyöstä, jota oli tehty kuumailmapuhaltimella.

Korvaako vakuutus?

Ehkä korvaa, ehkä ei.

Jos kiinteistön omistaja suoritti työtä itse, sovelletaan omaisuusvakuutukseen tulitöiden suojeluohjetta. Siinä annetaan vaatimuksia tulityövahinkojen torjumiseksi.

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä.

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Vähäisen palovaaran töitä ovat esimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilman käyttö (enintään 200 ºC) olosuhteissa, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan.

Vähäisen palovaaran töissä työntekijän on toteutettava kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat kuten siisteydestä, järjestyksestä ja alkusammutuskaluston saatavuudesta huolehtiminen.

Vähäisen palovaaran töissä ei edellytetä tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia.

Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.

Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana.

Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana. Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.

Entäs, jos työtä tekikin ulkopuolinen urakoitsija?

Urakoitsijan mahdollinen vastuuvakuutus korvaa muulle kuin työn kohteena olleelle omaisuudelle tuottamuksella tai laiminlyönnillä aiheutetun vahingon.

Eri asia on sitten se, mitä vakuutusyhtiö katsoo työn kohteena olleeksi omaisuudeksi. Kokemuksesta voin todeta, ettei se ainakaan tulkitse työn kohdetta erityisen suppeasti. Tyyskylässä työn kohteena lienee vakuutusyhtiön mielestä koko rakennus.

Toinen asia, joka mietityttää on se, kuinka pitkälle vastuuvakuutuksissa tyypillisesti käytettävät korvausten maksimimäärät, 1.000.000€ tai 500.000€ tässäkin tapauksessa riittävät.

Lain mukainen korvausvastuu ei ole riippuvainen siitä korvaako vakuutus ja kuinka paljon korvaa jos korvaa.

Lähde: Tulityöt suojeluohje 2011, Finanssialan keskusliitto, 2011

Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa

YLE uutiset 25.3.2011:

”Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.

Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.

Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.

KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.

Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.

KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.

KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.

Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.

EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.

Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.

Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”

 

Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.

Ankara vastuu

Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.

Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.

 

Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.

 

Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.

Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.

 

Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.

 

Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.

Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.

Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.

Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.

Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.

Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.

Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.

Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.

Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.

 

Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.

 

Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

Devil is in the details

Vahingot ja onnettomuudet (suuretkin) saavat useimmiten alkunsa pikkujutuista, jotka eivät yksittäisinä tapahtumina heilauta normaalia toimintaa suuntaan taikka toiseen. Sen sijaan peräkkäin tapahtuvat, yleensä, yhteistyö- tai kommunikaatiovirheet voivat aiheuttaa suurvahinkoja ja -onnettomuuksia.

Malcolm Cladwell kertoo kirjassaan Outliers, miten maailman ensimmäinen* vakava ydinonnettomuus sai alkunsa Three Mile Islandilla Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 1979, jossa voimalan toisen reaktorin sydän suli osittain.

Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten piti ja valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta. Tieto venttiilien viasta ei siten välittynyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.

Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti.

Sama pätee käytännössä kaikkiin vahinkoihin.

Esimerkiksi lentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvoin niin kuin elokuvissa. Moottorit eivät räjähtele tai siivet ja peräsimet eivät putoile G-voimien vaikutuksesta. Yleensä kysmys on sinäsä mitättömien pikkujuttujen kumuloitumisesta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi.

Lento-onnettomuuksien tutkinnassa löytyneitä tyypillisiä olosuhteita ovat mm.:

  • Huono sää. Ei tosihuono, mutta sen verran huono, että lentäjän stressitaso on normaalia korkeammalla.
  • Lento on jo reilusti myöhässä ja lentäjät yrittävät pitää kiirettä.
  • 52%:ssa lentäjät ovat olleet valveilla yli 12 tuntia ja väsyneitä ajattelemaan selkeästi.
  • 44%:ssa lentäjät eivät ole aikaisemmin lentäneet yhdessä, eivätkä siten tunne toistensa toimintatapoja.

Onnettomuuden aiheuttajiksi on havaittu yleensä seitsemän peräkkäistä inhimillistä virhettä, joista mikään yksittäisenä tapahtumana ei aiheuttaisi suuria ongelmia.

Mikään näistä seitsemästä virheestä ei yleensä johdu lentäjien amaatitaidon tai -tiedon puutteesta, vaan pikemminkin yhteistyön ja kommunikaation puutteesta tai virheestä.

Toinen pilotti tietää jotain kriittistä, mutta jostain syystä ei kerro siitä toiselle. Toinen tekee jonkin pikku virheen, mutta toinen ei huomaa sitä. Vaikea tilanne pitää ratkaista moniutkaisten vaiheiden kautta, ja jotain unohtuu. Ja niin edelleen.

 

Varmista, että firmassasi on toimiva ja avoin kommunikaatioilmapiiri ja motivoituneet työntekijät ja ennalta sovitut toimintatavat. Siten on ilmeisempää, että säästyt tulevaisuudessa monelta päänsäryltä. Keksit varmasti itse parhaat keinot työntekijäidesi työhyvinvoinnin ja -motivaation ylläpitämiseksi.

 

* Three Mile Islandin onnettomuus on yhä Tsernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavin ydinturma.

 

Lähde: Malcolm Gladwell, Outliers, Penguin Books, 2008

 

Yrityksen henkilöriskit

Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.

Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:

  • omistajat
  • avainhenkilöt
  • muu henkilökunta

Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:

  • kuolema
  • työkyvyttömyys

Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:

  • eläkkeelle siirtyminen
  • irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
  • laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys

Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.

Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.

Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.

Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.

Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.

Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.

Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.

Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.

Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.

Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Henkilöriskit

Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

 

  1. Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
  2. Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin

 

Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.

Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.

Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.

Työtön voi jäädä ilman tuloja.

Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.

Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.

Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.

Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.

Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.

Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.

Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.

Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.

Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.

Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.

 

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Työkyvyttömyyseläke

Olipa kerran suurehko yritys, joka palkkasi teinipojan parilla tonnilla kuukaudeksi kesätöihin. Pojan piti saada työkokemusta ja vähän käyttörahaa, olihan tällä tuore ajokortti ja vähemmän tuore BMW.

Poika päätti kuitenkin humalapäissään lähteä ajamaan autolla. Ajo päättyi männyn kylkeen. Humalainen kuljettaja kuitenkin selvisi hengissä rysäyksestä. Työmiestä hänestä ei kuitenkaan enään tullut. Koskaan. Hänelle kirjoitettiin työkyvyttömyyseläke.

Humalaisen teinipojan työkyvyttömyys maksoi yritykselle yli puoli miljoonaa Euroa. *

Työnantaja vastaa itse omista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneista kustannuksista.

Työeläkevakuutuksen maksusta osa koskee työkyvyttömyyseläkkeitä. Mitä suurempi yritys (mitä suuremmat kokonaispalkat), sitä suurempi osuus työkyvyttömyysosasta tulee itse kustannettavaksi. Perusmaksu on kaikille sama, mutta maksuluokan mukainen maksu voi korottaa tai alentaa TyEL maksua. Maksuluokka määräytyy työnantajan työkyvyttömyyseläkehistorian perusteella.

Pienet työnantajat, joilla kokonaispalkksumma on alle 1.788.000€ maksavat vain perusmaksua. Omat työkyvyttömyyseläkkeet eivät vaikuta maksun suuruuteen.

Jos palkkasumma on välillä 1,788M€ – 28,606 M€, maksaa työnantaja osin perusmaksua ja osin maksuluokan mukaista maksua.

Yli 28,606M€ palkoilla maksu on pelkästään maksuluokan mukainen.

Maksuluokkia on 11. Maksuluokka 4 ei vaikuta maksun suuruuteen. Luokat alle 4 alentavat maksua ja luokat yli 4 korottavat maksua.

Maksuluokkaa määrättäessä verrataan työnantajan omia työkyvyttömyyseläkekustannuksia keskimääräisiin saman ikärakenteen omaavan työnantajan työkyvyttömyyseläkekustannuksiin.

Jos kustannuksia on keskimääräistä enemmän, määräytyy maksuluokka keskimääräistä (luokka 4) korkeammaksi ja jos kustannuksia on keskimääräistä vähemmän, määräytyy luokka sitä pienemmäksi.

Kannattaa olla tarkaana tässäkin asiassa. Voi käydä hyvinkin kalliiksi jos yrittää päästä mahdollisimman halvalla.

Lähde: Asiakaan Etera 4/2004 (Työeläkeyhtiö Eteran asiakaslehti)

* Esimerkki on vanhan asiakaan todellinen tapaus vuosien takaa.