Tagged: Riskienhallinta

Kiinteistön omistajan korvausvastuu

Kiinteistön omistajan velvollisuutena on huolehtia kiinteistön kunnossapidosta siten, etteivät kiinteistön asukkaat, vuokralaiset tai sivulliset joudu vahingonvaaralle alttiiksi.

Kiinteistön omistajalla on vastuu myös kiinteistöön rajoittuvan katualueen hoidosta.

Vastuu katualueen kunnossapidosta perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, mutta huolelliselle toiminnalle asetettu vaatimustaso on erittäin korkea. Sitä kutsutaan vakiintuneesti korostuneeksi huolenpitovelvoitteeksi.

Vastuussa olevalle on jätetty näyttövelvollisuus siitä, että katualue on hoidettu asianmukaisesti. Vastuu on käytännössä hyvin kireä, ja lähentelee ankaraa vastuuta.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvataan runsaasti liukastumisista johtuvia henkilövahinkoja.

Jos kiinteistön huolto on ulkoistettu huoltoyhtiölle, ei se poista omistajan vastuuta.

Omistaja ja huoltoyhtiö voivat keskinäisessä sopimuksessaan sopia vastuun kustannusten jaosta, mutta eivät vahingonkäsijää sitovasti.

Kiinteistövakuutukset sisältävät yleensä omaisuusvakuutuksen lisäksi myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset sekä hallintoelinten vastuuvakuutuksen.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan kiinteistön omistajana toiselle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot.

Lähde: af Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Finva 2007

Riskien hallinta kuljetusten aikana

Kirjoitin keväällä kuljetusriskien hallinnasta ennen kuljetuksen alkamista. Nyt vuorossa on rikien hallinta kuljetusten aikana.

Kuljetus alkaa, 1. Lastauksesta

Lastau on kuljetuksen turvallisuuden varmistamisessa tärkeä vaihe.

Lastin kiinnitys on rahdin kuljettajan vastuulla, mutta lähettäjän on syytä varmistua siitä, että lasti on asianmukaisesti pakattu kuljetusvälineeseen.

Tavaran sijoitus lastitilaan vaikuttaa turvallisen kuljetustapahtuman onnistumiseen. Välitilat on syytä täyttää, jotta tavara ei pääse liikkumaan.

Painavat tavarat on sijoitettava alimmaiseksi ja kevyemmät päälle, vaaralliset aineet sääntöjen mukaisesti erikseen, samaan paikkaan menevät yhteen ja arvotavarat kauas ovista.

2. Oikeat ja tarpeelliset asiakirjat

Oikeat paperit ovat sujuvan kuljetuksen edellytys.

Erityisesti vaarallisten aineiden kuljetuksissa tulee varmistaa, että sääntöjen mukaiset asiakirjat ovat jatkuvasti saatavilla.

3. Kuljetuskalusto

Kaluston on oltava kuljetukseen sopiva. Esimerkiksi lämpötilan vaihtelulle arka tavara on kuljetettava kalustolla, jonka lastitilan lämpötilaa voidaan jatkuvasti tarkkailla. Ulkopuolisten pääsy lastitilaan on estettävä.

Kaluston on tietenkin oltava kunnossa ja asianmukaisesti katsastettu.

4. Terminaalialueen turvallisuus

Terminaalialue on kuljetusten riskikasauma.

Alueen rajaus, liikennejärjestelyt, vartiointi, paloturvallisuus sekä yleinen siisteys ja järjestys on oltava kunnossa.

Terminaalin henkilöstö on kuljtusturvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Keskeisiä asioita ovat asiantuntemus ja luotettavuus.

Kappaletavaravirrassa on jatkuvasti kiinnostavaa tavaraa, joka on sellaisenaan käyttökelpoista ja rahaksi muutettavaa.

Terminaalialue on rauhoitettava vain siellä työskenteleville ja asioiville henkilöille. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä.

Varkauksille alttiit tavarat on sijoitettava lukittuihin tiloihin tai muuten siten, että niiden varastaminen on vaikeaa.

Tavaran käsittely terminaalissa vaatii suunnittelua. On tärkeää, että osoitemerkinnät ovat selkeitä ja kunnossa. Terminaalihenkilöstön tulee tarkastaa saapuva ja lähtevä tavara ja varmistaa, että kollien merkinnät ja rahtikirjat vastaavat toisiaan.

Tavaraa luovutettaessa tulee varmistua, että hakijalla on oikeat asiakirjat asianmukaisesti täytettynä.

Lähde: Juvonen, et. al., Yrityksen Riskienhallinta, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 2005

Tavoitteena jatkuva rahastussuhde

Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.

Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:

”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.

Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.

Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.

Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä  läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.

Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.

Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan  useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.

Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.

Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.

Valtaosa työmatkojen tapaturmista sattuu naisille

Kouvolan Sanomat 24.5.2012

Työmatkalla tapahtuvista tapaturmista suurin osa sattuu naisille. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 lähes 70 prosenttia uhreista oli naisia.

Syynä on muun muassa se, että naiset kulkevat työmatkojaan enemmän jalan ja useammin kuin miehillä heidän työpaikkansa sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, kuten sairaaloissa ja kouluissa. Palkansaajille sattui noin 20 000 sellaista työmatkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia.

Valtaosa työhön liittyvistä tapaturmista sattuu työpaikalla, ja tällöin uhrina on useimmiten mies. Korvauksiin johtaneita työtapaturmia oli palkansaajilla runsaat 100 000 vuonna 2010.

Työtapaturmien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kasvua selittää se, että taantuma vähensi työntekoa ylipäätään vuonna 2009.

Maatalousyrittäjien työ on yhä selvästi riskialttiimpaa kuin palkansaajien. Heille sattuu suhteessa enemmän työtapaturmia kuin palkansaajille. STT

Ennakoiva vahingontorjunta tavarankujeltuksissa

1. Kuljetusreitin valinta

Reitin valinnassa on otetttava huomioon kuljetettavan tavaran laatu ja vahinkoherkkyys.

Vaarallisten aineiden kuljetuksissa on hyvinkin tarkat viranomaismääräykset, joita on noudatettava.

Määränpäähän on usein mahdollista päästä useita eri reittejä. Parhaan vaihtoehdon valinta vaatii harkintaa.

Maantieteelliset olosuhteet asettavat omia rajoituksiaan ja riskejä tavarankuljetukselle. Kuljetettavan tavaran koko asettaa vaatimuksia kuljetusreitin valinnalle:

Vuoristot, sillat ja vesistöjen ylitykset on selvitettävä etukäteen

Vuodenajoilla on vaikutuksensa reitin valintaan

Myrskyalttius, merien jäätyminen tai loma-ajan ruuhkat Keski-Euroopassa ovat tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon.

Jotkut rajanylityspaikat, satamat ja sisämaan terminaalit voivat olla riskialttiimpia kuin toiset.

Kuljetusketjun osapuolten on seurattava liikenteen ruuhkautumista, laitteiden kapasiteettia ja esimerkiksi raskaan liikenteen rajoittamista eri viikonpäivnä tai kellonaikoina.

2. Kuljetustapa

Kuljetustapaa valittaessa on otettava huomioon ainakin tavaran määrä, kiirellisyys, arvo tai vahinkoalttius sekä vastaanottopisteen mahdolliset erikoismääräykset.

Tutut ja vakiintuneet rahdinkuljettajat eivät yleensä aiheuta ongelmia. Riski kasvaa erityisesti silloin, kun joudutaan järjestelemään kertaluonteisia kuljetuksia kaukomaille.

Kuljetusrikollisuus on voimakkaassa kasvussa ja epärehellinen rahdinkuljettaja voi aiheuttaa mittavia vahinkoja.

3. Tuote ja pakkaus

Tuote ja sen pakkaus on suunniteltava siten, että ne kestävät kuljetusketjun aikana esiintyvät rasitukset.

Sama pakkaus ei useinkaan sovi eri kuljetusmuodoille. Kuljetuksen aikana ilmasto-olosuhteet voivat vaihdella huomattavasti. Tällöin on ryhdyttävä toimenpiteisiin mm. ruostumisen estämiseksi ja kosteustasapainon ylläpitämiseksi.

Elintarvikkeet ja muut herkät tuotteet pitää suojatavieraita hajuja ja makuja vastaa.

4. Pakkausten merkinnät

Pakkausmerkinnät vaikuttavat siihen, miten niitä käsitellään. Käsittelymerkeille on olemassa kansainvälinen standardi.

Osoitetietojen on oltava selkeästi merkittyjä, jotta lasti löytää oikeaan osoitteeseen.

Vaarallisten aineiden merkinnät ovat hyvin yksilöityjä.

Lähettäjän on noudatettava hyvin tarkasti viranomaisten määräyksiä.

Lähde: Juvonen, et. al., Yrityksen Riskienhallinta, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 2005

Tietoriskien hallintajärjestelmä

Riskien hallinnan periaatteita noudattaen yrityksessä pitää olla selvillä erilaisten tietoriskien ja yllättävien tilanteiden estäminen, tilanteen hallinnan ja korjaamisen menettelyt, järjestelyt, keinot ja ratkaisut.

Tietoriskien tunnistamisen yhteydessä selvitetään nykyisin noudatettavat käytännöt ja menettelyt sekä käytettävät suojauskeinot ja järjestelyt.

Tietoriskien analysoinnissa arvioidaan toiminnan haavoittuvuutta ja tilanteen toteutumisen mahdollisuutta.

Toiminnan parantamisessa suunnitellaan kehitettävät uudet tarpeelliset menettelyt ja keinot.

Eri toimiyksiköissä pitää tietää tietoriskien hallinnoimiseksi ja torjumiseksi, mitä riskejä torjutaan, mitkä ovat kriittisimmät riskit ja miten niitä torjutaan.

Ihmisten tietoisuuden ja toimintatapojen sekä eri suojauskeinojen integrointi takaa tiedon suojaamisen vääristymisiltä tai tiedon joutumisen asiattomien haltuun.

Kaikki keinot tähtäävät yhdessä käytettynä siihen, että yritykselle tärkeät toimintayksiköissa käsiteltävät tiedot säilyvät oikeina ja käytettävissä sekä vain niiden käytössä, joille tiedot työtehtävien tekemisessä kuuluvat.

Näin voidaan varmistaa tietoriskien hallinta ja osaltaan taata yrityksen kilpailukyky ja suojata yritykselle tärkeä tieto asiattomilta ja kilpailijoilta.

Erilaisia teknisiä ratkaisuja on tarjolla useita, joista yrityksen tulee osata koota omaan toimintaansa tarkoituksenmukaiset ja yhteensopivat keinot.

Tietoturvallisuuden hallintataso riippuu toimintayksikön valmiuksista ja käytännöistä.

Eri tavoista ja ratkaisuista syntyy yritykselle se taso, jolla toimitaa ja omaisuutta suoljataan ja se suojaustoimien varasto, joka on käytettävissä.

Kaikkia eri suojaustapoja, -ohjeita, -menettelyjä, -keinoja ja -ratkaisuja nimitetään myös kontrolleiksi, keinovarastoksi, kontrollipooliksi.

Tämä kokonaisuus on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, jonka tasoa ja riittävyyttä suhteessa toimintaan voidaan arvioida.

Arvioinnissa tehdään helposti virhe siinä, kun jätetään tunnistamatta todelliset tietoriskit, käytössä olevat kontrollit ja toteutuneet toimintaa häirinneet tilanteen ja kun arvioidaan tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää toiminnasta irrallisena järjestelmänä – joko teknisinä ratkaisuina tai toimintaohjeina.

Koska tietoriskien hallinta vaatii ihmisten johtamista, sovittujen käytäntöjen ja menettelyjen noudattamista, teknisiä ratkaisuja ja muita suojausjärjestelyjä, on tietoturvallisuuden hallintataso aina erilainen eri toimintayksiköissä.

Johdolle on lupa esittää vain totuudenmukaista tietoa. Vain yhteenveto, joka sisältää analysoinnit kriittisten ja tärkeiden toimintayksiköiden tietoriskeistä, niiden vaikutuksesta ja hallinnan tasosta, kuvaa ammattimaista analysointia ja kyvykkyyttä.

Lähde: Tuija Kyrölä, Esimien ja tietoriskien hallinta, WSOY, 2001

Yrityksen turvallisuuden kehittäminen

Liiketoiminnan turvallisuutta voidaan taata mm.

  • ydintoiminnan varmistamisella
  • tilojen suojaamisella
  • toimintaedellytysten varmistamisella
  • työntekijöiden riskitietoisuuden ja valmiuksien kehittämisellä
  • liikesuhteissa käyttäytymisen ohjeilla
  • varajärjestelyjen ennakkosuunnittelulla

Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää ydintoiminnan, kuten tuotannon ja tuotekehityksen varmistamista. Eismerkiksi tehtaassa koneiden kunnossapitoa, työvaiheiden ohjaamista, henkilöstön osaamisen ylläpitoa, jne.

Edellä oleva tarkoittaa yleensä elintärkeiden järjestelmien, tietojan ja yhteyksien toiminnan hallintaa ja henkilöstön osaamisen ylläpitoa.

Kiinteistössä, kuten toimistossa, asiakas- ja muissa työtiloissa, tulee sallia liikkuminen ainoastaan ennalta tunnistetuille henkilöille.

Työvälineiden ja muun omaisuuden tulee säilyä ehjänä ja käyttökuntoisena.

Toimintaedellytykset, kuten sähkön- ja vedensaati tulee varmistaa.

Kiinteistöä ja ympäristöä uhkaaviin vaaroihin, kuten tulipaloihin tulee varautua.

Henkilöstön riskitietoisuus ja toimintakyky takaavat yllättävissäkin tilanteissa oikean toiminnan. Siksi on tärkeää, että rekrytoinnissa arvioidaan henkilöiden luotettavuus ja lojaalisuus ja että valmiukisista huolehditaan säännöllisesti kouluttamalla ja tiedottamalla työpaikalla, liikesuhteissa ja vapaa-ajalla noudattettavista käytännöistä ja toimintaohjeista.

On myös tärkeää seurata työkykyä ja huolehtia fyysisestä suojauksesta noudattamalla turvallisuusmääräyksiä.

Matkustamiseen ja ulkomaankomennuksiin liittyvät riskit ja turvalliset käytännöt tulee selvittää henkilöstölle.

Henkilöstön riskitietoisuuden taso ja kehittyminen voidaan koota yrityksen osaamistietokantaan.

Ulkopuoliset, kuten kilpailijat ja liikekumppanit ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnan tiedoista ja osaavista ihmisistä. Liikesuhteissa toimittaessa on noudatettava yrityksen johdon määrittelemää suojaustasoa.

On tärkeää sopia yhteisistä käytännöistä, liittää ne sopimuksiin sekä sopia väärinkäyttötapauksille vahingonkorvaus tai sakko.

Varajärjestelyjen suunnittelulla varaudutaan kriittisten ja tärkeiden toimintojen jatkamiseen yllättävissä tilanteissa. Toimenpiteet kuvataan tärkeiden toimintojen toipumissuunnitemissa.

Vastuulliesn koordinoijan on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde eri yritysten asiantuntijoihin ja viranomaisiin. Riskien hallintatehtävissä on huolehdittava mys varahenkilöjärjestelyistä esimerkiksi sillä, että vastuullisen tulee dokumentoida toimintansa ja jakaa tietoa ainakin esimiehelleen.

Riskienhallinnan koordinoijan on tärkeää suunnata painopistettä henkilöstön aiheuttamien tahattomien tai tahallisten tilanteiden, jopa rikosten, estämiseen eikä ainoastaan ulkoisten uhkien torjuntaan.

Jokainen julkisuuteen tullut sisäinen rikosepäily mustaa yrityksen mainetta,

Riskien hallinnan ohjaaminen vain ulkoisten uhkien torjuntaan mahdollistaa sisäisten virheiden jatkumisen.

Erityisesti yrityksen omistajien ja sijoittajien tulee kiinnittää huomio riskien hallintatyön painopisteiden analysointiin.

 Lähde: Tuija Kyrölä, Esimies ja tietoriskien hallinta, WSOY 2001

Kaatuileminen käy kalliiksi

Ilmatieteenlaitos, 11.1.2012:

Talviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustannukset.

Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutuksesta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, erilaisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset. Kokonaisuudesta arviolta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosittain sairaanhoitokuluista sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksistä.

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liukastumis-, kaatumis- ja putoamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla. Tästä valtaosa on talviaikaisia liukastumisia.

Tuoreet kustannustiedot liukastumisista ja kaatumisista osoittavat, että kaatumiset ovat suomalainen kansantauti.

”Yleensä hyvin pieni osa tapaturmista aiheuttaa suuren osan korvauksista. Valtaosa tapaturmista on lieviä ja kustannusvaikutuksiltaan melko pieniä”, kertoi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Sysi-Ahon mukaan korvaussuorituksia voidaan maksaa vielä hyvinkin pitkän ajan kuluttua tapaturman sattumisesta.

Tarpeettomia kärsimyksiä ja kustannuksia vähennettävä ponnekkaasti Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.

Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita.

Kaatumisten takia hakeutuu ensiapuun jopa 80 000 suomalaista vuosittain. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

”Tarvitsemme yhteiskunnassa monipuolisia keinoja liukastumisten ja kaatumisten torjunnassa. Jalankulkusään seuraaminen, kelinmukaiset jalkineet liukuesteineen, tasapainokyvyn ylläpito sekä ulkoalueiden talvikunnossapito ovat parhaat jokamiehen lääkkeet liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi”, korosti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden valintaan ja käyttää liukuesteitä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lisäksi tietoa saa myös YLE:n teksti-tv:n sivulta 408 ja YLEn maakuntaradioista.Tiedotteessa kerrotaan maakunnittain liukkauden syy ja ajankohta.

Helsingissä järjestetyssä Pysy pystyssä -seminaarissa käsiteltiin talvijalankulun turvallisuuden viimeisimpiä tutkimustuloksia, hankkeita liukastumisten ehkäisemiseksi sekä erityisesti kustannuksia tuoreimpien tilastotietojen valossa.

Älkää ottako muiden vastuita kontollenne!

Helsingin Sanomat 26.11.2011

Huoltoyhtiön toimitusjohtaja oli vastuussa viime talvena Helsingin Hakaniemessä sattuneesta turmasta, jossa iäkäs mies kuoli jäätyään katolta pudonneen jäälohkareen alle.

Näin arvioi Helsingin käräjäoikeus, joka perjantaina määräsi toimitusjohtajalle sakkorangaistuksen kuolemantuottamuksesta.

Taloyhtiö oli sopinut huoltoyhtiön kanssa, että huoltoyhtiö tarkkailee katon lumitilannetta ja tarvittaessa varoittaa kadulla kulkijoita.

Huoltoyhtiö oli kadulta käsin tarkkaillut kattoa turmapäivän aamuna ja jo aiemmin asetellut seinää vasten lankkuja kulkijoita varoittamaan. Taloyhtiön puomeja ja lippusiimoja ei käytetty.

Oikeus ei pitänyt katutasolta katselua ja lankkujen asettelua riittävän huolellisena työnä. Tarkkailua olisi pitänyt tehostaa, koska sää oli lauhtunut pakkasesta nollan tuntumaan.

Huoltoyhtiöiden etujärjestössä Kiinteistöpalvelut ry:ssä tapaus on aiheuttanut kiireitä, koska taloyhtiöt haluavat lisätä huoltoliikkeiden vastuuta kiinteistöjensä turvallisuudesta.

”Ilman korvausta se ei käy. Ympärivuorokautinen lumivalvonta edellyttäisi vartiointia kolmessa vuorossa”, huomauttaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Käräjäoikeus määräsi toimitusjohtajalle kuolemantuottamuksesta neljäkymmentä päiväsakkoa, joka tekee 720 euroa.

Sakkoja suurempi summa maksettavaa koituu muun muassa asianomistajien oikeudenkäyntikuluista.

Tuomitun asianajaja pitää selvänä, että päätöksestä valitetaan.

Vastuuvakuutuskaan ei kata sopimukseen perustuvan vastuun aiheuttamaa korvausvelvolvollisuutta.

Tulipalossa tyhmyys tiivistyy

Yle Uutiset 8.11.2011

Tuoreen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei tiedä, mitä tehdä, kun kerrostalossa syttyy tulipalo. Lähes joka kolmas lähtisi savuiseen porraskäytävään, vaikka savu ja häkä ovat palojen yleisin tappajakaksikko.

Asia ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselystä.

Viranomaiset korostavat, ettei tulipalotilanteessa tule mennä savuiseen porraskäytävään. Jos palo ei ole omassa kodissa, viisaampaa on soittaa hätänumeroon ja jäädä kerrostaloasuntoon odottamaan apua.

Häkä on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joten sitä on erittäin vaikea havaita.

Kyselystä ilmeni myös, että vain joka toisesta kotitaloudesta löytyy sammutuspeite. Käsisammuttimia on joka viidennessä taloudessa. Pakollinen palovaroitin löytyy sentään yhdeksästä kymmenestä taloudesta.

Heikoimmin tulipaloihin varautuneet ovat nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat. Sammutuspeite ei nimittäin sovi kaikkien sisustukseen.

Kyselyn perusteella sammutuspeite koetaan edulliseksi, hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Kuitenkin vain joka toinen, jolla peitettä ei ole, on ajatellut hankkia sen. Erityisesti nuoria askarruttaa sammutuspeitteen ulkonäkö. Joka kolmas 18 − 35-vuotias sanoo, että sammutuspeite ei sovi sisustukseen, kun muusta väestöstä näin ajattelee joka neljäs.

Suomessa syttyy vuosittain noin 3 500 asuntopaloa eli kymmenisen paloa vuorokaudessa. Tänä vuonna asuntopaloissa on kuollut noin 50 ihmistä.

Paloturvallisuuskyselyyn vastasi runsaat tuhat suomalaista.