Tagged: vahinko
Ankara vastuu
Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.
Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.
Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.
Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.
Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.
Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.
Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.
Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.
Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.
Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.
Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.
Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.
Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.
Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.
Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.
Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.
Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.
Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003
Devil is in the details
Vahingot ja onnettomuudet (suuretkin) saavat useimmiten alkunsa pikkujutuista, jotka eivät yksittäisinä tapahtumina heilauta normaalia toimintaa suuntaan taikka toiseen. Sen sijaan peräkkäin tapahtuvat, yleensä, yhteistyö- tai kommunikaatiovirheet voivat aiheuttaa suurvahinkoja ja -onnettomuuksia.
Malcolm Cladwell kertoo kirjassaan Outliers, miten maailman ensimmäinen* vakava ydinonnettomuus sai alkunsa Three Mile Islandilla Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 1979, jossa voimalan toisen reaktorin sydän suli osittain.
Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten piti ja valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta. Tieto venttiilien viasta ei siten välittynyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.
Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti.
Sama pätee käytännössä kaikkiin vahinkoihin.
Esimerkiksi lentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvoin niin kuin elokuvissa. Moottorit eivät räjähtele tai siivet ja peräsimet eivät putoile G-voimien vaikutuksesta. Yleensä kysmys on sinäsä mitättömien pikkujuttujen kumuloitumisesta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi.
Lento-onnettomuuksien tutkinnassa löytyneitä tyypillisiä olosuhteita ovat mm.:
- Huono sää. Ei tosihuono, mutta sen verran huono, että lentäjän stressitaso on normaalia korkeammalla.
- Lento on jo reilusti myöhässä ja lentäjät yrittävät pitää kiirettä.
- 52%:ssa lentäjät ovat olleet valveilla yli 12 tuntia ja väsyneitä ajattelemaan selkeästi.
- 44%:ssa lentäjät eivät ole aikaisemmin lentäneet yhdessä, eivätkä siten tunne toistensa toimintatapoja.
Onnettomuuden aiheuttajiksi on havaittu yleensä seitsemän peräkkäistä inhimillistä virhettä, joista mikään yksittäisenä tapahtumana ei aiheuttaisi suuria ongelmia.
Mikään näistä seitsemästä virheestä ei yleensä johdu lentäjien amaatitaidon tai -tiedon puutteesta, vaan pikemminkin yhteistyön ja kommunikaation puutteesta tai virheestä.
Toinen pilotti tietää jotain kriittistä, mutta jostain syystä ei kerro siitä toiselle. Toinen tekee jonkin pikku virheen, mutta toinen ei huomaa sitä. Vaikea tilanne pitää ratkaista moniutkaisten vaiheiden kautta, ja jotain unohtuu. Ja niin edelleen.
Varmista, että firmassasi on toimiva ja avoin kommunikaatioilmapiiri ja motivoituneet työntekijät ja ennalta sovitut toimintatavat. Siten on ilmeisempää, että säästyt tulevaisuudessa monelta päänsäryltä. Keksit varmasti itse parhaat keinot työntekijäidesi työhyvinvoinnin ja -motivaation ylläpitämiseksi.
* Three Mile Islandin onnettomuus on yhä Tsernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavin ydinturma.
Lähde: Malcolm Gladwell, Outliers, Penguin Books, 2008
Vahinkojen tarkastaminen
Vahinkotarkastus on osa vakuutusyhtiön suorittamaa korvauskäsittelyä. Sillä tarkoitetaan vahinkopaikalla, asiakkaan luona tapahtuvaa vahingonselvittelyä.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus vahinkotarkastuksen suorittamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää ja koota vakuutusyhtiölle ilmoitetusta vahinkotapahtumasta teknisiä, taloudellisia ja muita tietoja siten, että vakuutusyhtiö pystyy niiden perusteella ratkaisemaan vahingon korvattavuuden ja korvausmäärän.
Omaisuuvahinkojen tarkastusta suorittaa yleensä vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja. Vakuutusyhtiöt käyttävät vahinkotarkastukseen myös eri alojen asiantuntijoitaja sopimus- tai palveluliikkeitä. He tekevät tarkastuksia yleensä vakuutusyhtiö toimeksiannosta.
On olemassa myös vahinkotarkastukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka suorittavat vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja puolueettomia vahinkotarkastuksia. Näiden yritysten toimeksiantaja on yleensä vahinkoa kärsinyt asiakas.
Ensimmäinen vahinkotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian vahingon havaitsemisen jälkeen. Suurin osa vahingoista vaatiikin vain yhden tarkastuskäynnin.
Vahinkotarkastaja selvittää vahingon syntyyn ja olosuhteisiin vaikuttavat seikat sekä tarkistaa vakuutustietojen oikeellisuuden ja korvauslaajuuden.
Mitä suurempi ja monisäikeisempi vahinko on kyseessä, sitä aktiivisemman roolin se vaatii vahinkotarkastajalta.
Tarkastaja laatii tarkastamastaan vahingosta tarkastuskertomuksen tai -raportin. Tarkastuskertomukseen kirjataan vakuutuksenottajan, vahinkoa kärsineen ja vahinkoa hoitavien henkilöiden tiedot, sekä vahingon tapahtuma-aika, vahinkotapahtuman kuvaus, sekä todetaan sisältyykö vahingoittunut omaisuus vakuutuksen kohteisiin.
Vahingon jälkeisen korjaustyön rakennuttajana tai työsoritusten tilaajana toimii aina omaisuuden omistaja, eli yleensä vakuutuksenottaja. Vahinkotarkastuksen aikana selvitetään rakennuttamiseen ja suunnitteluun tarvittavat resurssit.
Vahinkotarkastus on asiakkaan näkökulmasta vakuutussopimukseen liittyvä palvelutapahtuma. Vahingon kärsinyt saattaa kokea itsensä vahinkopaikalla hyvin avuttomaksi, koska hänellä ei ole kokemusta eikä tietoa vahingon jälkeen suoritettavista toimenpiteistä. Juuri silloin hän konkreettisimmin tarvitsisi vakuutusyhitön palveluita itse vahinkopaikalla.
Lähde: Pellikka, et al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan koulutus ja kustannus oy, 1998 (Kirjan uudempi painos on vuodelta 2005)
Yrityksen henkilöriskit
Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.
Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:
- omistajat
- avainhenkilöt
- muu henkilökunta
Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:
- kuolema
- työkyvyttömyys
Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:
- eläkkeelle siirtyminen
- irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
- laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys
Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.
Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.
Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.
Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.
Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.
Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.
Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.
Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.
Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.
Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Henkilöriskit
Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:
- Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
- Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin
Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.
Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.
Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.
Työtön voi jäädä ilman tuloja.
Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.
Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.
Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.
Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.
Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.
Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.
Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.
Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.
Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.
Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.
Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007
Valtio lopettaa tulvavahinkojen korvaamisen
Yle uutiset:
Hallitus esittää, ettei valtio enää vastedes korvaisi rakennuksille aiheutuvia tulvavahinkoja, vaan omistajan tulisi ottaa vakuutus tulvien varalle. Taustalla ovat arviot ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä tulvavahingoista. Maatalouden tulvavahingot korvattaisiin edelleen nykyisellä tavalla ja yksityisteiden vahinkojen korvaamiseen voitaisiin myöntää avustusta.
Lue koko juttu täältä
Tällä hetkellä vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa tuvan aiheuttamia vahinkoja.
Vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoja Vammalaan?
Yle Tampere, 29.11.2010:
Vammalan aluesairaalaa lähdetään uudistamaan ensi vuonna. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee neliosaista tulevaisuushanketta maanantaina. Ensimmäinen muutos on synnytystoiminnan siirtyminen yliopistosairaalan vastuulle ensi syksynä.
Synnytykset jatkuvat kuitenkin Vammalassa arkisin.
Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja aluesairaalan päivystystoiminta puolestaan aiotaan yhdistää alueelliseksi päivystykseksi.
Vammalan aluesairaalaan suunnitellaan käynnistettäväksi myös vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoa sekä aivoverenkiertohäiriöisten vuodeosastokuntoutusta. Osana hanketta otetaan käyttöön ns.alue-erikoislääkärimalli yliopistosairaalan ja aluesairaalan yhteistyönä.
Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee toiminnan muutosta maanantaina.
No enpä olis taas uskonut
Yle kertoo suurena uustisena päivänselviä asioita:
Luminen talvi lisäsi liikennevahinkoja
Alkuvuoden runsaslumiset kuukaudet kasvattivat tuntuvasti liikennevahinkojen määrää. Vuoden alussa vahinkoja tapahtui kolmannes enemmän kuin viime vuoden talvikuukausina.
Myös koko alkuvuoden aikana liikennevahinkoja on ollut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.
Liikennevakuutuskeskuksen kokoamien tietojen mukaan tammi-syyskuussa vakuutusyhtiöille ilmoitettiin runsaat satatuhatta vahinkoa. Määrä on 13 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2009.
Vapaaehtoisen autovakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoilmoituksia tehtiin vieläkin enemmän. Viime vuoteen verrattuna niiden kasvu oli 15 prosenttia ja kappalemäärä yli 260 000.
Kuolemaanjohtaneissa onnettomuuksissa alkuvuoden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kuolonkolareita oli tammi-syyskuussa 194 ja niissä kuoli 212 ihmistä. Määrä oli 38 vähemmän kuin viime vuonna.
Mielenkiintoista silti. Ei pidä ihmetellä kun seuraavalla kerralla autovakuutusten laskut ovat taas reilusti edellisiä suuremmat.
Vakuutuslääketiede
TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?
Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.
Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.
Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.
Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.
Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.
Melko epäreilua, vai mitä?
Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.
Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.
Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.
Paistaa se aurinko risukasaankin viimein
Aseellisen ryöstön kohteeksi joutunut postivirkailija on voittanut vakuutusyhtiön korvauskiistassa korkeimmassa oikeudessa. Jutussa oli kyse siitä, missä määrin virkailijan vaivoilla oli yhteys rikokseen.
Virkailija joutui ryöstön kohteeksi työpaikallaan vuoden 2000 kesäkuussa. Naamioitunut ryöstäjä piti katkaistua haulikkoa tämän ohimolla. Noin kuukautta myöhemmin postiin toimitettiin vielä pommikirjeeksi merkitty lähetys.
Vakuutusyhtiö maksoi virkailijalle korvausta äkillisen stressireaktion aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella vuoden 2000 elokuun alkupuolelle saakka. Vakuutusyhtiö tulkitsi, että työkyvyttömyys ja hoidontarve johtuivat tämän jälkeen ryöstöstä riippumattomista seikoista.
Vakuutusyhtiö voitti kiistan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. Korkeimman oikeuden mukaan psyykkiset oireet ja masennus liittyivät ryöstöön myös vuosia sen jälkeen.
Vakuutusmajuri 