Tagged: vakuutus
Vakuutuslääketiede
TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?
Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.
Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.
Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.
Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.
Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.
Melko epäreilua, vai mitä?
Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.
Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.
Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.
Suurpalot lisääntymässä
Tulipalo on edelleen suurinmmat aineelliset vahingot aikaansaava vahinkotyyppi. Vakuutus korvaa usein osan vahingoista, mutta ei estä itse paloa.
Kaleva kirjoitti pari päivää sitten:
Maatilojen suurpaloja on sattunut tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna.
Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutuskorvauksia on maksettu jo liki 40 palosta, kun määrä viime vuonna oli yhteensä 24.
Myös muiden suurpalojen määrän otaksutaan lisääntyneen viime vuodesta, mutta tarkkoja tietoja kaikkien palovahinkojen määristä ja maksetuista korvauksista ei vielä ole saatavilla.
Kyseessä on suurpalo, kun korvaussumma ylittää 200 000 euroa.
Viime vuonna vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia palovahingoista lähes 180 miljoonaa euroa.
”En ihmettelisi, jos summa tänä vuonna kasvaisi”, vahingontorjunnan ja turvallisuuden johtaja Risto Karhunen ennakoi.
Viime vuoden korvaussummasta noin puolet maksettiin paristasadasta isosta palosta, mikä oli noin kaksi prosenttia palojen kokonaismäärästä.
”Nimenomaan suurpalot pitäisi saada hanskaan”, Karhunen huomauttaa.
Hänestä maatilojen navettojen tulipalojen kasvua selittää osin kylmä talvi. Tiloja lämmitettiin erilaisilla lämmittimillä, joista tuli pääsi irti. Lisäksi samoissa tiloissa käytettiin lämmittimiä työkoneiden lämmittämiseen.
Miksi autovakuutukset ovat nykyään hävyttömän kalliita?
Korjaamotyö on vakuutusyhtiöille usein liian kallista. Määräykset sanelevat myös mitä saa hitsata ja mitä ei. Pienikin kolari voi päätyä lunastukseen.
Vakuutusyhtiöt lunastavat autoja jo pienienkin vaurioiden takia. Mikäli kolhaisu on vaurioittanut jotain runko-osaa, on lunastus edessä lähes poikeuksetta.
Kyseessä ei ole se, että autot olisivat heikompirakenteisia vaan turvallisuusmääräykset. Esimerkiksi runkopaloja ei voi hitsata paloista.
Runko-osat on valmistettu suurlujuusteräksestä, joten pätkän vaihtaminen ja hitsaaminen on kielletty. Jos verrataan 1975-mallista autoa ja 2001-malliseen autoon, niin vanhaa autoa voi hitsata myös runko-osilta, mutta uutta ei.
Lunastuskuntoon romuttuneesta uudehkosta autosta valtaosa voidaan hyödyntää.
Lunastukseen päätyvästä autosta voidaaan myydä tai kierrättää lähes kaikki osat. Suurin osa tekiikan eri komponenteista päätyy hyllyyn jälleen myytäväksi.
Autot puretaan kokonaan ja osista myydään 85 prosenttia. Runko pätyy yleensä prässiin ja kierrätettäväksi.
Kulottamalla uudistaminen
Yrittäjää syytetään kahdesta tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta
Turun Sanomat 27.10 2010 19:35:30
Syyttäjä vaatii uusikaupunkilaiselle yrittäjälle vankeustuomiota kahdesta tuhotyöstä, törkeästä petoksesta ja vakuutuspetoksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan 48-vuotias mies sytytti huhtikuussa 2008 Uudessakaupungin keskustassa tuleen osakeyhtiön omistaman vuokratontilla toimineen Palmukeitaan ravintolan, jonka vahingoista hän teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Rakennuksen vakuutusarvo oli runsaat 305 000 euroa, jota vakuutusyhtiö ei ehtinyt maksaa. Tulipalossa tuhoutui noin 500 neliön suuruinen ravintolasali ja keittiöosa.
Toinen tuhotyö kohdistui heinäkuussa 2009 saman rakennuskokonaisuuden toiseen osaan, joka on 30–40 metriä lähimmästä asutusta rakennuksesta. Tämä osa oli vakuutettu yli 100 000 eurosta. Palo syttyi iltapäivällä ravintolan keittiöstä.
Poliisi epäili paloa tahallaan sytytetyksi ja otti yrittäjän kuulusteluihin. Yrityksellä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja syyttäjän mukaan se oli tuhotöiden motiivina.
Vakuutuspetoksen kanssa käy useimmiten huonosti. Ei kannata yrittää. Vakuutusehtoja voi venyttää vakuutuksenottajan hyväksi rehellisestikin, samoin kuin vakuutusyhtiöt vedättävät itse kotiin päin tulkitessaan epäselviä ehtojaan.
YEL vakuutuksen koukerot
Yrittäjä joutuu pähkäilemään YEL vakuutuksensa kanssa. Kuka haluaa mahdollisimman vähän maksuja, kuka mahdollisimman suuren eläkkeen. Ja kaikesta pitää tietenkin päättää itse.
Useimmat meistä liikkuvat jossain ääripäiden välillä. Lisäksi vapaaehtoiset eläkevakuutusratkaisut sotkevat tilannetta entisestään. Niistä ei kuitenkaan tällä kertaa tämän enempää. Syytä on kuitenkin muistaa, että vapaaehtoiset eläkevakuutukset tehdään usein määräajaksi (esim 5 vuotta), jonka jälkeen eläkeläinen tipahtaa lakisääteisen eläkkeen varaan (jos elää vielä).
YEL vakuutus on pakko tehdä, kun:
- on 18 – 67 vuotias Suomessa asuva yrittäjä
- yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti 4 kuukautta (18 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeen)
- yrittäjätoiminta ei kuulu minkään muun eläkelain, esim. MYEL piiriin
YEL on tehtävä myös:
- ammatinharjoittajan puolison tai perheenjäsenen, joka työskentelee ilman palkkaa tämän yrityksessä
- työsuhteessa olevan, joka toimii sivutoimisena yrittäjänä
- alle 68 vuotiaan eläkeläisen, joka toimii yrittäjänä
YEL vakuutukseen merkittävän palkkasumman voi yrittäjä itse päättää riippumatta siitä paljonko palkkaa todellisuudessa yrityksestään nostaa. Palkkasummaa harkittaessa kannattaa ottaa huomioon muutamia Euromääriä, jotka vaikuttavat muilla sosiaaliturvan alueilla. Kaikki luvut ovat vuoden 2010 lukuja.
YEL työtulon minimimäärä on 6.775,60 €/v
Maksimimäärä on 153.875 €/v
Yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin jos työtulo ylittää 8.520 €/v. Tämä minimi on perusteena sille, että yrittäjä voi saada Kelan peruspäivärahaa tai voi liittyä työttömyyskassaan.
Yrittäjän osa-aikaeläkkeen saamisen edelleytys on, että työtulo on viimeisinä vuosina ennen eläkettä ollut vähintään 13.551,19 €/v
Sairauspäivärahat ja vanhempainetuudet lasketaan YEL työtulon mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna alkavan etuuden määrä lasketaan vuoden 2008 YEL työtulon mukaan. Jos nykyinen YEL työtulo on 20% suurempi kuin vuonna 2008, voi etuuksia hakea korkeamman työtulon mukaan.
Mielipiteitä eläkevakuutuksista on varmaankin yhtä monta kuin on niiden esittäjiäkin. Osan mielestä YEL pitää olla maksimissaan ja vielä reilu vapaaehtoinen päälle. Joku muu suosii YEL:ssä minimiä ja ottaa siihen päälle reilun vapaaehtoisen.
Toisille ei ole varaa maksaa juuri minimiä suurempia maksuja, toiset eivät välitä.
Paras ratkaisu lienee pitää YEL työtulo kohtuullisella tasolla ja jos firmalla rahaa riittää niin sitten voi korotella työtuloaan sen mukaan. Tai harkita vapaaehtoisia ratkaisuja.
Kauppalehti 11.10.10
Yritys ei saa vakuutusta tulvan varalta – jatkossakaan
”Tulvavahinkojen korvaus on kuulunut osittain valtiolle. Valtio on korvannut vesistötulvien aiheuttamia vahinkoja rakennuksia ja irtaimistoa budjettivaroistaan. Korvaustaso on ollut 80 prosenttia, joten vahingon kärsijälle on jäänyt viidenneksen omavastuu.
Tulvavakuutuslaki on muuttumassa. Vuonna 2013 mahdollisesti kaikkien poikkeuksellisten tulvien korvausvastuu siirtyy vakuutusyhtiöille.
Koska yritykset eivät ole aiemminkaan saaneet valtiolta korvauksia tulvavahingoista, niin eivät vakuutusyhtiötkään niitä lähde korvaamaan.”
Myrskyvakuutus korvaa useimmiten vain kovan tuulen aiheuttamat vahingot, ei muita myrskyn ilmiöitä (hyvin voimaksata raekuuroa lukuunottamatta). Tuulen nopeuden on oltava joko vähintään tai yli 21 metriä sekunnissa riippuen vakuutusyhtiöstä.
Joillakin yhtiöillä myrskyvakuutus on nimetty toisin ja saattaa sisältää muitakin ilmiöitä mm. rankkasateen aiheuttamia vahinkoja silloin kun sade on niin kovaa, ettei kunnallinen sadevesiviemäri ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.
Sen lisäksi, että on syytä tarkistaa eri vakuutusyhtiöiden vakuutusten kattavuus eri lajeittain (esim. myrskyvakuutus tai palovakuutus), on syytä katsoa myös kokonaisuutta. Sama turva voi olla sisällytetty eri vakuutuslajeihin yhtitöstä riippuen. Tällaisia ovat esimerkiksi salamasta aiheutuneen ylijänniitteen aiheuttamat vahingot, myrsky/luonnonilmiövahingot tai vaikka villieläimen tunkeutuminen rakennukseen. Eroja löytyy…
Taas If:ssä on ajateltu – uusi autovakuutus
Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät…. Ei, vaan mitä vähemmän ajat, sitä enemmän hyödyt.
If:llä on uusi autovakuutus, If Kilometrietu, jossa ajomäärä vuodessa vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Kun autolla ajetaan vähän, onnettomuusriski pienenee. If Kilometrietu hyödyntää tätä yksinkertaista matematiikkaa hinnoittelussaan.
Ottaessasi vakuutuksen ilmoitat vuotuisen ajomäärän sekä mittarilukeman If:lle. Ajomäärätietojen paikkansapitävyys tarkistetaan muun muassa vahinkotilanteessa ja vakuutuskauden vaihtuessa.
Ajomäärätiedot kannattaa pitää ajan tasalla, sillä omavastuu voi olla vahinkotilanteessa kolminkertainen, jos todellinen ajomäärä eroaa huomattavasti ennakkoon ilmoitetusta.
Esimerkkejä (If:n nettisivulta):
- Espoolaisen perheen työsuhdeautolla ajetaan 9 700 km vuodessa. If Kilometriedulla vakuutusmaksu on noin 25 % edullisempi kuin aiemmin.
- Maansiirtokuorma-autolla ajetaan noin 70 000 km vuodessa. Ottamalla käyttöön If Kilometriedun yrittäjän vakuutusmaksut laskevat noin 10 %.
- Oululaiselle taksiyrittäjälle kertyy vuodessa mittariin noin 90 000 km. Hän hyötyy If Kilometriedusta noin 10 %.
- Varsinaissuomalaisen rakennusfirman pakettiautolla ajetaan vuodessa noin 18 000 km. If Kilometriedulla vakuutusmaksu laskee noin 15 %.
- Turkulaisen firman työntekijöiden käytössä olevilla leasing-autoilla ajetaan keskimäärin 24 000 km vuodessa. Siirtyessään If Kilometrietuun firma säästää vakuutusmaksuissaan noin seitsemän prosenttia.
Katso tarkemmin If:n www sivuilta
Fiksu idea. Jää nähtäväksi miten vakuutuksen hinta suhtautuu muiden yhtiöiden autovakuutusten hintoihin…
Suora oikeus korvaukseen?
Mites sitten suu pannaan, kun joku on aiheuttanut sinulle vahingon, mutta ei toimitakaan vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöönsä? Pitäisikö se toimittaa sinne itse?
Eräissä tapauksissa sen voikin tehdä. Vahinkoa kärsineellä voi joskus olla suora kennevalta vakuutuksenantajaan (vakuutusyhtiö) nähden.
Säännös koskee vain laissa lueteltuja erikoistapauksia. Muuten vahinkoa kärsinyt voi saada korvauksen vastuuvakuutuksesta vain jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutustaan.
Seuraavissa tapauksissa vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä:
- vakuutuksen ottaminen perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen
- vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on ulosottoyrityksissä tai akordiomenettelyn vuoksi todettu maksukyvyttömäksi
- vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava saamastaan vahinkoilmoituksesta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutetulle on varattava tilaisuus esittää omia selvityksiään tapahtuneesta.
Vakuutusyhtiön korvausvastuu määräytyy tässäkin tapauksessa vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vastuuvakuutuksessa on yleensä omavastuu ja vakuutusmäärä ei välttämättä kata koko vahinkoa.
Vahinkoa kärsineen ja vakuutetun keskinäisellä sopimuksella ei ole vaikutusta vakuutusyhitön korvausvelvollisuuteen. Vastaavasti vakuutusyhtiön kanta korvausvaatimukseen ei sido vakuutettua.
Vaikka vahinkoa kärsineellä ei olisikaan suoraa oikeutta korvaukseen, hänellä on aina itsenäinen oikeus muutoksenhakuun saamastaan korvauspäätöksestä. Se ei tosin paljoa lämmitä, jos sitä korvauspäätöstä ei koskaan tule.
Tekninen tyrmäys
Kirjoitin aikanaan miten Aktia halkoo hiuksia korvausasiassa välttyäkseen korvausten maksamiselta.
Tapauksessahan oli kysymys siitä, että Aktia väitti, että juuri sitä toimialaa, jonka perusteella korvausta haettiin ei ole vakuutuskirjalla mainittu. Asiakkaalla oli kuitenkin tarkoituksenaan vakuuttaa koko liiketoimintansa ja vakuutuksen maksuperusteenakin käytettiin koko liiketoimintaa kuvaavaa tunnuslukua.
Vein asian Vakuutuslautakuntaan ja viime viikolla tuli lautakunnan päätös. Se on asiakkaan kannalta myönteinen ja osoittaa hyvin kuinka heikoilla jäillä Aktia pyrki jääräpäisesti liukastelemaan.
Otin voiton teknisellä tyrmäyksellä. Sen verran selkeästi Vakuutuslautakunnan lausunto osoittaa, miten terve maalaisjärki olisi tässäkin tapauksessa johtanut heti oikeaan ratkaisuun turhan toimialakikkailun sijaan.
Vakuutuslautakunta toteaa lausunnossaan, että:
vakuutusyhtiön olisi tullut myöntää oikeusturvaetu lausunnonpyytäjälle.
Siihen, mitä oli sovittu ja mitä vakuutuskirjaan oli todellisuudessa kirjattu lautakunta totesi seuraavaa:
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden asianmukainen täyttäminen edellyttää, että kaikki annetut tiedot ovat keskenään johdonmukaisia. Jos vakuutuksenottajalle on annettu virheellisiä tietoja suullisesti, ei virhe normaalisti korjaannu sen perusteella, että vakuutuksen oikea sisältö on voinut ilmetä vakuutuksenottajalle lähetetystä kirjallisesta aineistosta.
Älä nielaise vakuutusyhtiön (korvaus)päätöksiä purematta. Inhimillisiä virheitä ja selviä kotiinpäin vetämisiä voidaan oikaista ja mikä parasta, saadaan oikaistuiksi. Homma vaatii hivenen vakuutusalan ajattelutavan tuntemusta ja vakuutusehtojen lukutaitoa.
Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan ei edes tarvinnut tuhlata omia resurssejaan asian vatvomiseen. Hän sai rauhassa keskittyä oman liiketoimintansa hoitamiseen. Sillä välin hänen vakuutusmeklarinsa ajoi korvausasian oikeudenmukaiseen päätökseen.
Aina ei ihan kaikkea kannata tehdä itse.
Moraalista uhkapeliä
Jaana Norio-Timonen kirjoittaa kirjassaan Vakuutuksenantajan vastuu vakuutustapahtumasta epäsymmetrisestä informaatiosta ja sen aiheuttamasta moraalisesta uhkapelistä.
Epäsymmetrisellä informaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisella sopijapuolella on enemmän tietoa sopimuksen kohteesta kuin toisella.
Vakuutusyhtiö tuntee laatimansa vakuutusehdot ja sen millä tavalla vakuutuksenottajan sille ilmoittamat tiedot vaikuttavat vakuutettavaan riskiin, vakuutusehtoihin ja -maksuihin. Vakuutuksenottaja puolestaan tuntee vakuutuksen kohteen yleensä parhaiten.
Epäsymmetrinen informaatio voi siis aiheuttaa moraalista uhkapeliä. Tietoisuus vakuutuksen olemassaolosta voi saada vakuutuksenottajan tai muun vakuutuksenottajapuolella olevan vakuutusyhtiön tietämättä suhtautumaan aiempaa huolettomammin vahingon sattumismahdollisuuteen tai syntyvän vahingon suuruuteen. Tällainen henkilö voi jopa aiheuttaa vahingon tahallaan tai ilmoittaa korvattavaksi vahingon, jota ei ainakaan ilmoitetussa laajuudessa ole sattunut.
Henkilö voi esimerkiksi toimia tavalla, joka lisää vahinkoriskiä, vaikkapa siirtämällä vakuutettua omaisuutta paikkaan, jossa sen vahingoittumisen riski on aiempaa suurempi.
Moraalinen uhkapeli voi ilmetä joko vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen mutta ennen vahingon sattumista tai vasta vahingon sattumisen jälkeen. Moraalisen uhkapelin vaaraa ei ole sellaisissa riskeissä, joihin vakuutuksenottaja ei voi vaikuttaa, esimerkiksi myrskyn aiheuttamat vahingot.
Yksittäisessä vakuutussopimussuhteessa moraalinen uhkapeli johtaa siihen, että riski kasvaa siitä, mikä se vakuutussopimusta solmittaessa oli, jolloin sopimustasapaino järkkyy.
Päinvastaisessa tilanteessa, jolloin riski vakuutuksenottajan toimenpiteiden johdosta pienenee, vakuutusyhtiö viis veisaa sopimustasapainon muuttumisesta. Maksettavaa korvausta voidaan sujuvasti pienentää jos vakuutuksenottajalta on epähuomiossa jäänyt jokin seikka mainitsematta vakuutusyhtiölle, mutta vakuutusmaksua ei taatusti pienennetä vaikka riski olisi häipynyt olemattomiin.
Vakuutusyhtiöllä on myös paremmat mahdollisuudet arvioida taloudellisen tilanteensa odotettavissa olevaa kehitystä ja siten vakuutuksen todellista arvoa vakuutuksenottajalle. Vakuutusyhtiöt yrittävät torjua epäsymmetrisen informaation ja moraalisen uhkapelin aiheuttamia ongelmia erilaisin vakuutusehdoin, suojeluohjein ja toimintavelvollisuuksin.
Uskallatko sinä heittäytyä vakuutusyhtiön vietäväksi ja tyytyä pelkästään vikisemään kun korvauksesi joko kokonaan evätään tai sitä pienennetään moraaliseen uhkapeliin vedoten?
Nosta itsesi samalle viivalle vakuutusyhtiösi kanssa ja hanki epäreilu etu kilpailijoihisi nähden. Ota avuksesi vakuutusmeklari. Vakuutusmeklari on vakuutusyhtiöistä riippumaton vakuutusasioiden erikoisasiantuntija.
Vakuutusmajuri 