Miten se YEL vakuuttaminen nyt meneekään?

Eläkelakien muutoksen takia osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka omistaa yksin yli 30% yhtiön osakkeista, tai yhdessä samassa taloudessa asuvan perheenjäsentensä kanssa yli 50% niistä, vakuutetaan yrittäjänä, eli YEL vakuutuksella.

Aiemmin osakas vakuutettiin TyEL vakuutuksella, jos omistusosuus yksin tai perheenjäsenten kanssa yhdessä oli enintään 50%.

Fifty-fifty omistajat pääsevät siis nyt YEL vakuutuksen piiriin.

Mitä etua YEL:stä sitten on TyEL:iin verrattuna?

Pääasiassa se, että vakuutettu voi itse päättää palkkasumman, jonka mukaan vakuutusmaksu määräytyy (ja niin muuten määräytyy aikanaan maksettava eläkekin). Palkkasumman voi valita 6 896,69€:n ja 156 625,00€:n väliltä (2011) riippumatta siitä, paljonko palkkaa itselleen maksaa.

Voit siis maksaa eläkemaksuja vähemmän kuin todellinen palkka edellyttäisi. Jos taas firmalla rahaa on kuin roskaa, voit maksaa enemmän kuin todellinen palkka edellyttää.

YEL:iin siirryttäessä noudatetaan kahta määräaikaa.

Yrityksessä työskentelevän, vain osinkoa tai voitto-osuutta nostavan yrittäjän, jonka omistusosuus osakeyhtiöstä on ollut enintään 50%, pitää tehdä YEL vakuutus viimeistään 30.6.2011.

Palkkaa saanella TyEL vakuutetulla on aikaa hoitaa vakuutuksensa kuntoon 30.6.2014 mennessä.

YEL vakuutettu vähemmistöomistaja kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. YEL vakuutukseen siirtyminen kannattaa ilmoittaa myös tapaturmavakuutusyhtiöön, ettei YEL vakuutetulta peritä turhaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksua (vaikka maksut oikenevatkin vuosi-ilmoituksella, olisivat rahat turhaan vakuutuksessa kiinni jopa vuoden ajan).

Uusi YEL vakuutettu, sellainen jolla ei ole aikaisemmin ollut YEL vakuutusta, saa vakuutusmaksuunsa aloittavan yrittäjän alennuksen, 25% ensimmäisen 48 kuukauden ajaksi.

Ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksessa

Suurin osa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavista työtapaturmista on päivärahatapauksia. Päivärahalla korvataan vahingoittuneen ansionmenetys sairausloman ajalta.

Päivärahaa maksetaan sellaiselta työkyvyttömyysajalta, joka kestää vähintään kolme päivää ja enintään yhden vuoden tapaturmasta lukien. Vuoden jälkeen korvaus muuttuu tapaturmaeläkkeeksi.

Päivärahaa maksetaan, kun työkyvyttömyysaika (sairausloma) on vähintään kolme peräkkäistä päivää, lukuun ottamatta tapaturmapäivää. Jos kolmen päivän raja täyttyy, maksetaan päiväraha alusta asti, eikä karenssiaikaa ole.

Päiväraha tai tapaturmaeläke perustuvat vahingoittuneen omiin ansioihin. Korvausta maksetaan kuitenkin aina vähintän tapaturmavakuutuslain mukaisen vähimmäisvuosityöansion mukaan (11.540€ vuonna 2011).

Ansionmenetyskorvaukset ovat palkan tavoin saajansa veronalaista tuloa.

Päiväraha myönnetään aina vahingoittuneelle. Jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta, on työnantajalla oikeus saada takaisin maksamaansa palkkaa vastaava osuus. Työnantaja saa hakea korvauksen osalta oikaisua sosiaaliturvamasuun.

Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Tapaturmavakuutuslaki ei ota siihen kantaa.

Jos ansion menetys johtuu sairaanhoidon saamisesta työhönpaluun jälkeen, siitä ei makseta ansionmenetyskorvausta, sillä vahingoittunut ei ole työkyvytön.

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden korvausta maksetaan neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien. Neljä viikkoa on kalenteriaikaa, eli 28 päivää. Päivärahan suuruus perustuu vahingoittuneen edellisten neljän viikon palkkaan silloin, kun työnantaja ei ole maksanut palkkaa ollenkaan tai on masksanut sitä osittain.

Luontoisetuja ei lasketa neljän viikon päivärahassa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin, eli niiden osalta ei makseta korvausta tältä ajalta.

Kun päivärahaa maksetaan 28 päivän jälkeiseltä ajalta, se perustuu vuosityöansioon. Päiväraha on tällöin vuosityöansion 360. osa. Vuosityöansioon perustuvaa korvausta maksetaan vahingoittuneen kaikkien työsuhteiden osalta, myös yrittäjätoiminnan.

Vahingoittuneen vuosityöansio selvitetään aina erikseen, kun työkyvyttömyyttä on vielä 28 päivän jälkeen. Vuosityöansio on yleensä vahingoittuneen vakiintunut ansiotaso, jonka tämä olisi vuoden ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut. Luontoisedut huomioidaan vuosityöansiossa. Sen sijaan sen suuruuteen ei vaikuta se, onko vahingoittunut poissa kaikista töistään vai ei (jos tällä on useampia työsuhteita).

Vaikka tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuisi työkyvyttömyyttä vasta myöhemmin, määräytyy vuosityöansio ja siten myös ansionmenetyskorvaus aina tapaturman sattumisajankohdan tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan mukaan. Korvauksiin maksetaan toki indeksikorotus.

Lähde: Kukkonen, Karmavalo, Työtapaturmakirja, Finva 2006

Laiskanpulskeita kolleja.

Kannattaako vakuutusten kilpailutus?

Taatusti.

Ainakin jo on uskominen toteutuneita kilpailutuksia. Ja miksei olisi.

Kilapailutuksissa vakuutuskokonaisuuksien hinnat ovat laskeneet jopa yli 50%. Tyypillisesti 25% – 30%.

Äkkiseltään voisi luulla, että vakuutuksissa, ja varsinkaan lakisääteisissä vakuutuksissa, ei ole mitään eroa. Käsitys on niin väärä kuin väärä voi olla.

Suurimmat säästöt syntyvät usein juuri lakisääteisten vakuutusten maksuista.

Ja jos ei suomalaisten vakuutusyhtiöiden kesken eroja yllä mainittuja enempää löydykään, kannattaa vilkuilla ulkomaisten yhtiöiden suuntaan.

Kilpailutin asiakkaan vakuutuksia, jotka ovat siinä määrin erikoislaatuisia, että suomalaisista yhtiöistä vain murto-osa suostui edes tarjoamaan.

Ulkomainen vakuutusyhtiö tyrkkäsi tarjouksen, joka oli 75% halvempi kuin suomalaisen kilpakumppaninsa ehdotus. Turvakin paranisi merkittävästi vaihtamalla.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt näyttävät tässä valossa lähinnä laiskanpulskeilta kolleilta, jotka vain odottelevat, että hiiri juoksee suuhun.

Mihinkähän ihmeeseen yllä mainittu suomalainen vakuutusyhtiö hassaa nelinkertaisen vakuutusmaksunsa? Liekö vanha vakuutusalan sanonta, että työajalla saa rakentaa yhden omakotitalon, pitävän paikkansa?

Arvaapas vain aionko suositella asiakkaalle siirtymistä ulkomaiseen vakuutuskantaan?

 

Autovakuutukset ulkomailla.

Taloussanomat 4.4.2011:

 

”Reissaajan kannattaa olla tarkkana vakuutusta valitessaan. Kun valtion raja ylittyy, vakuutus ei ehkä ole enää lainkaan voimassa, tai ainakin omavastuuosuus voi kohota moninkertaiseksi. Aktian varkausvakuutusta ei saa Venäjälle ollenkaan, ja Pohjantähti laskuttaa siitä lisää. Ifillä ja Lähivakuutuksella omavastuuosuus on monessa maassa nelinkertainen vakuutuskirjaan merkitystä.

Yksityishenkilöiden vapaaehtoisia autovakuutuksia eli kaskovakuutuksia vertaili Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine.

Yleensä kaskovakuutukset ovat voimassa koko Euroopassa ja Euroopan ulkopuolisissa Green card -sopimusmaissa.

Green card eli vihreä kortti on kansainvälinen todistus siitä, että lakisääteinen liikennevakuutus on voimassa. Liikennevakuutus korvaa ulkopuolisille aiheutuneita henkilö- ja esinevahinkoja ja myös omassa autossa matkustaneiden henkilövahinkoja. Jos matka suuntautuu Green card -maiden ulkopuolelle, autolle pitää hankkia erillinen liikennevakuutus.

Vakuutuksen kattama alue kuitenkin vaihtelee vakuutusyhtiön mukaan.

Aktian varkausvakuutusta ei saa lainkaan Venäjälle, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Moldovaan. Fenniasta varkausvakuutuksen voi saada Venäjän Euroopan-puoleisiin osiin.

Venäjälle, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Moldovaan vakuutuksen saa erikseen sopimalla Lähivakuutuksesta, Pohjantähdestä ja Pohjolasta.

Ifin, Tapiolan, Trygin ja Turvan varkausvakuutukset ovat voimassa koko Euroopassa ja sen ulkopuolisissa Green card -maissa.

Tyypillisesti laajat vakuutukset ovat voimassa laajemmalla alueella kuin suppeat. Laajat vakuutukset sisältävät yleensä kolari- eli törmäysvakuutuksen. Suppea vakuutus voi sisältää vain hirvi-, palo- ja varkausvakuutuksen.

Kun poistutaan Pohjoismaista, varkausvakuutusten omavastuu kohoaa usein kaksinkertaiseksi. Näin on Fennian, Ifin, Lähivakuutuksen, Pohjantähden, Pohjolan ja Trygin vakuutuksissa.

Kaikkein hurjimmissa maissa omavastuu nousee kolmin- tai nelinkertaiseksi vakuutuskirjaan merkitystä. Maiden joukko vaihtelee hieman vakuutusyhtiöittäin, mutta mukana ovat yleensä Baltian maat ja Puola.

Ifillä, Lähivakuutuksella ja Trygillä omavastuu on 25 prosenttia, Pohjolalla ja Tapiolalla taas 20 prosenttia. Pohjantähdellä ja Turvalla omavastuu jää 15 prosenttiin.”

Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa

YLE uutiset 25.3.2011:

”Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.

Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.

Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.

KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.

Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.

KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.

KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.

Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.

EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.

Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.

Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”

 

Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.

Kasvottomat pelkurit

Asiakkaalle tuli korvauspäätös Fenniasta.

Vakutuus ei ollut korvauskäisttelijän mukaan voimassa, kun vahinko tapahtui.

Ei ollutkaan, mutta olisi pitänyt olla. Se on kuitenkin eri juttu ja siitä ehkä myöhemmin.

Fenniasta oli lähetetty asiakkaalle seuraavanlainen päätös:

 

 

Fennian korvausosastolla työskentelee ilmeisesti vain kasvottomia pelkureita, jotka eivät uskalla laittaa kielteisiin päätöksiin omaa nimeään ja puhelinnumeroaan alle. Omakätisestä allekirjoituksesta puhumattakaan.

Kokolailla moukkamaista toimintaa.

 

Työtapaturmien määrä kasvussa.

Turun Sanomat 14.3.2011:

”Työtapaturmissa kuoli viime vuonna 29 työntekijää.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kertoo, että työtapaturmien määrä on kääntynyt taas kasvuun. Tapaturmien määrä on ennakkotietojen perusteella noussut vuodesta 2009 noin viidellä prosentilla. Vuonna 2009 työtapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa.

Vakuutuslaitokset maksoivat viime vuonna korvauksia reilusta 120 000 työtapaturmasta. Näistä noin joka kuudes turma sattui työmatkalla.

Työtapaturmia sattuu edelleen runsaasti rakennusalalla. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuusjohtaja Mika Tynkkynen kertoo, että ala on jakautumassa jyviin ja akanoihin. Joissakin rakennusalan konserneissa tapaturmataso on toimistotyön tasolla, mutta heikoimmissa yrityksissä riski on monikymmenkertainen hyviin yrityksiin verrattuna.”

Kehitys iskee kaikkia tapaturmavakuutuksen maksajia nilkkaan kohoavina vakuutusmaksuina. Varsinkin sellaisissa vakuutusyhtiöissä, johin on keskittynyt rakennus- ja muuta riskialtista toimintaa.

Ankara vastuu

Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.

Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.

 

Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.

 

Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.

Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.

 

Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.

 

Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.

Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.

Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.

Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.

Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.

Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.

Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.

Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.

Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.

 

Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.

 

Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

Sirpalevakuutus?

Kaleva 2.3.2011:

”Tietokonevakuutus, silmälasivakuutus ja golffarille hole in one -vakuutus. Jos erilaiset riskit pelottavat, on vakuutusyhtiöillä tarjolla kaikenmaailman vakuutuksia turvallisuuden tunnetta tuomaan.

Moni kuluttaja on tyytyväinen ottamaansa täsmävakuutukseen. Esimerkiksi lapsivakuutus kattavalla hoitokuluturvalla voi osoittautua erittäin hyödylliseksi. Jos lapsi sairastaa paljon, on hädän hetkellä helpompi keskittyä lapsen hoitoon kuin penninvenytykseen.

Mielenrauhasta kannattaa toki maksaa, mutta liikaa sitä ei kannata painottaa. Joskus ylimääräinen turva tarkoittaa ainoastaan turhaa rahanmenoa.

Markkinoille on tulvinut sirpalevakuutuksia suojaamaan yksittäisiltä riskeiltä. Näitä vakuutuksia tarjotaan pääasiassa tapaturmien ja sairauksien sekä kodinkoneiden ja elektroniikan varalle. Kaupan on muun muassa luunmurtuma-, tuulilasi- ja syöpävakuutuksia.

”Sirpalevakuutusten ottamista kannattaa harkita. Esimerkiksi joidenkin tavaroiden käyttöturvavakuutukset ovat turhia, ne eivät välttämättä tuo mitään lisäturvaa kuluttajan lakisääteisten oikeuksien päälle”, kertoo lakimies Riitta Kokko-Herrala Kuluttajavirastosta.

TV-kaupan yhteydessä kuluttajalle saatetaan esimerkiksi tarjota vakuutusta, joka antaa töllöttimelle suojan kolmeksi vuodeksi. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalla on kuitenkin oikeus odottaa laitteen kestävän realistisen käyttöikänsä ajan.

Jos laite rikkoontuu heti kahden vuoden takuun päätyttyä, on myyjällä yleensä yhä vastuu laitteen korjaamisesta. Jos laite puolestaan rikkoutuu vahingon vuoksi, niin korvausta voi hakea kotivakuutuksesta.

Myyjät perustelevat sirpalevakuutuksia usein kotivakuutusta pienemmällä omavastuuosuudella.

Kokko-Herrala suosittelee kuitenkin miettimään isoja kokonaisuuksia.

”Laajan kotivakuutuksen voi saada halvemmalla kuin yksittäisen tuotevakuutuksen.”

Tuotevakuutus voi olla hyvä asia, jos yksittäistä tavaraa kohtaa vahinko. Laajemman ongelman iskiessä kattava kotivakuutus on kuitenkin parempi. Esimerkiksi tietokonevakuutus lämmittää vain vähän, jos työpöydälle kaatunut limupullo kastelee tietokoneen lisäksi kameran ja kännykän.”

EU:n määräys: kuolema ei saa syrjiä miehiä

 

Taloussanomat 1.3.2011:

”Euroopan unionin (EU) tuomioistuin määräsi 1.3.2011, että vakuutettavan sukupuoli ei saa olla vakuutusmaksun perusteena.

EU:n tuomioistuimen päätöksen mukaan kansalliset poikkeukset, joiden mukaan sukupuoli vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen, ovat ristiriidassa tasa-arvoa ja syrjintäkieltoa koskevan periaatteen kanssa.

Siirtymäaikaa lakien muuttamiseen on ensi vuoden loppuun saakka.

Muun muassa henki- ja terveydenhoitovakuutusten taikka tapaturmavakuutusten hintaa laskettaessa sukupuoli on yleisesti mukana yhtenä tekijänä.

Tilastollisesti naiset esimerkiksi elävät pitempää ja käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Miehet taas joutuvat naisia useammin tapaturmiin ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia enemmän kuin naiset.”

Uusi Suomi jatkaa (1.3.2011):

”Miesten alhaisempi elinajan odote ei saa olla syy korkeampaan vakuutusmaksuun, sanoo EU-tuomioistuin.

– Vaikea sanoa, mitä tuomareiden päässä on liikkunut, Finanssialan keskusliiton vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta hämmästelee.

Hän kommentoi Uudelle Suomelle tänään annettua EU-tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan vapaaehtoisessa vakuutuksessa sukupuoli ei saa olla hinnoitteluperuste.

Finanssialan keskusliiton ja Euroopan vakuutusalan mukaan päätös on huono, sillä sukupuoli vaikuttaa ihmisen elämään ja sen tuomaan vakuutusriskiin.

– Alan perusperiaate on se, että tuote rakennetaan ja hinnoitellaan riskin mukaan. Riskiarviossa käytetään eri perusteita, kuten ikä, sukupuoli, terveyden tila ja esimerkiksi asuinpaikka, Pekonen-Ranta kertoo.

EU-tuomioistuimen päätös tarkoittaa vakuutusalan mukaan käytännössä sitä, että jotkin vakuutukset ovat jatkossa kalliimpia.

Tällä hetkellä miehet joutuvat maksamaan enemmän esimerkiksi henki- ja tapaturmavakuutuksesta kuin naiset. Peruste on se, että miesten elinajan odote on alempi kuin naisten, ja miehet joutuvat tilastollisesti useammin tapaturmiin.

Naiset puolestaan käyttävät useammin terveyspalveluita ja elävät pidempään. Näin naisten vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset ja sairauskuluvakuutukset ovat hinnakkaampia. Miehille nämä vakuutukset ovat edullisempia.

Nykyisellään riskiarvioissa käytetään esimerkiksi ikää, sukupuolta, harrastuksia ja asuinpaikkaa. Etnisen taustan ottaminen vakuutuksen riskiarvioon on laissa kielletty.

Perusteita valvoo Finanssivalvonta, jolle riskitekijöiden käyttö tulee perustella. Toistaiseksi Suomessa miehellä ja naisella on ollut erilaiset riskit vakuutusten suhteen.

Vuoden 2012 lopussa voimaan astuva laintulkinta tarkoittaa sitä, että hinnat pitää tasata. Vielä ei ole tiedossa, koskeeko muutos myös jo otettuja vakuutuksia.

Vakuutusala pelkää hintojen nousevan. Syy on ketjureaktion:

– Ihmiset jättävät kalliimman vakuutuksen ottamatta, jos he kokevat sen liian kalliiksi. Jäljelle jäävät ne, jotka uskovat tarvitsevansa vakuutuksia ja joilla on korkeampi riski, Pekonen-Ranta selittää.

Vakuutusala ei ole vielä ehtinyt laskea, kuinka paljon vakuutusten hinta mahdollisesti tulisi nousemaan.

– Hinnoittelu tulee jokaisen vakuutusyhtiön laskettavaksi ja päätettäväksi, Pekonen-Ranta sanoo.

EU-tuomioistuin on aiemmin kieltänyt sukupuolitetun hinnoittelun esimerkiksi kampaamoilta. Näin miesten hiusten leikkuusta ei saa pyytää pienempää hintaa kuin naisten hiusten leikkuusta.

Samaa logiikkaa ei kuitenkaan voi soveltaa vakuutusalaan, sanoo Pekonen-Ranta.

– Vakuutusten riskiarviointi ja hinnoittelu on paljon monimutkaisempi asia kuin tavallisten kuluttajatuotteiden, hän sanoo.”