Loppuuko hommat ennen aikojaan?

Talossanomat kirjoitti 14.10. Pöyryn tulosvaroituksesta ja väitii, että se on vakava varoitus koko suomen teollisuuden tilasta.

Saavatkohan teollisuusyrityksille palveluja tarjoavat yritykset, kuten vaikka vakuutusmeklarit, jäädä kohta lehdellä soittelemaan kun Suomessa ei ole enää mitään vakuutettavaa? Kun sekä toiminta että omaisuus siirtyvät ns. kehittyville markkinoille ei juuri muutakaan vakuutettavaa silloin suomeen jää. Kaikenkarvaisten konsulttien muutaman läppärin vakuuttaminen kun ei oikein lyö ketään leiville.

Pöyry antoi aamulla koko vuotta koskevan tulosvaroituksen ja ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia konsernitoimintoja Suomessa.

Yhtiö perustelee tehostamisohjelmaansa markkinaympäristön selvällä muuttumisella. Pöyry työllistää Suomessa noin 2 500 ihmistä.

Pöyry kertoi myös aikovansa siirtää liiketoimintansa painopistettä alueille, joilla sillä on mahdollisuus kehittää kestävä kilpailuasema ja joissa markkinanäkymien odotetaan säilyvän hyvinä.

– Pöyryn ilmoittamat perustelut ovat erittäin huolestuttavia. Ne ovat vakava signaali koko Suomen teollisuuden heikentyvästä tilasta, TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo liiton tiedotteessa.

Pöyry perusteli strategiamuutostaan muun muassa sillä, että useat yhtiön teollisuusasiakkaista ovat sulkeneet kapasiteettiaan Suomessa ja ovat siirtämässä toimintojaan kehittyville markkinoille. Myös investointiaktiviteetti on vähentynyt.

– Nyt on kyse siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. On mahdollista, että syntyy itseään voimistava kierre alaspäin, Vallittu toteaa.

Hän pelkää, että teollisuus lähtee Suomesta ja Pöyryn tapaiset tukitoiminnot vähenevät, mikä heikentää teollisuusyritysten toimintaedellytyksiä.

Vallittu haluaa herättää keskustelua siitä, onko talouden elvyttämisestä ollut riittävästi hyötyä teollisuudelle. Hän ihmettelee myös, miksi yritykset ulosliputtavat, vaikka Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa menestynyt hyvin.

Vallittun mukaan jatkossa on tehtävä kaikki, jotta Suomessa vielä oleva teollisuus säilyisi elinvoimaisena.

– Jos teollisuus häviää viime vuosien tahdissa, niin seuraukset ovat vakavat koko yhteiskunnalle, Vallittu sanoo.

Yrittäjän eläkelain piiriin 30% omistusosuudella

Yrittäjän eläkelain piiriin kuuluvan yrittäjän määritelmä on laajenemassa vuoden 2011 alusta. Lakiesityksen mukaan osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas on yrittäjä ja hänen eläketurvansa pitää vakuuttaa YEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Vaikka omistusosuus olisi alle 30 prosenttia, yrittäjän kuuluu vakuuttaa eläketurvansa yrittäjän eläkelain mukaan, kuten nykyisinkin, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia.

Hallitus on antanut työeläkelakien yrittäjämääritelmän muutosta koskevan lakiesityksen 17.9.2010 (HE 135/2010). Hallituksen esitys perustuu yrittäjien sosiaaliturvaa kehittämistä selvittäneen työryhmän ehdotuksiin.  Lainmuutos tuo YEL-vakuutukseen yrittäjiä, jotka ovat jääneet työeläketurvan ulkopuolella tai vakuutettu työntekijän eläkelain piirissä.

Muutos koskee uutta yrittäjää jo ensi vuonna

Kun uusi yrittäjä aloittaa yrittäjätoimintansa 1.1.2011 ja sen jälkeen hänen eläketurvansa vakuutetaan uuden YEL:n mukaisesti jo heti. Vakuutuksen järjestämisaika on kuusi kuukautta.

Nykylaissa on varsinkin osakeyhtiöiden osakkaiden kannalta ollut puutteita. Esimerkiksi jos kahdella yrittäjällä on yhtä suuret osuudet, heidät on pitänyt vakuuttaa työntekijän eläkelain, TyEL:n, mukaan. Käytännössä he ovat yrittäjäasemassa. Omistajat eivät aina nosta palkkaa, vaan osinkoa tai voitto-osuuksia, joista eläketurvaa ei kerry. Tällaisen yrittäjän täytyy vakuuttaa itsensä jo kesäkuun 2011 loppuun mennessä, jos hänen omistusosuutensa yksin on yli 30 prosenttia.

Siirrolle TyEL:sta YEL:iin pitkä siirtymäaika

Muutos koskee myös nyt TyEL:ssä itsensä vakuuttanutta uudet omistusrajat täyttävää osaomistajaa. Nykylain mukaan osakeyhtiön osakas on vakuutettu TyEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia. Vakuuttamisen vaihtamiselle TyEL:stä YEL:iin on aikaa vuoden 2014 kesäkuun loppuun asti.

Lisää yrittäjiä YEL:iin

Laajennus tuo YEL-vakuutukseen arviolta noin 8 000 uutta vakuutettua ja noin 10 000 yrittäjän vakuuttaminen tulee siirtymään TyEL:sta yrittäjän eläkelain piiriin. Eläketurvaan muutos ei vaikuta, sillä yrittäjillä ja työntekijöillä on periaatteessa samanlainen työeläketurva. Yrittäjä voi kuitenkin itse vaikuttaa eläketurvansa suuruuteen. Riittävä eläketurva edellyttää, että vakuutuksen perusteena oleva työtulo vastaa yrittäjän työpanosta.

Tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014 ratkaistaan, tulevatko myös sen työntekijää koskevat säännökset vastaamaan nyt ehdotettua työeläkelakien muutosta. Näin ollen osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas vakuutetaan tapaturman varalta vielä työntekijänä, jos hänen omistusosuutensa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on enintään 50 prosenttia.

 

Lähde: http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/ilmarinen/06_mediapalvelu/02_uutiset_tiedotteet/01_uutiset_2010/2010_09_24.jsp

Relax, we’ll help you.

… mainostaa If englanninkielisillä nettisivuillaan.

Kyllä on taas mainosmies ollut nukkumatin maassa ihan liian kauan.

Avusta ei ole tietoakaan, kun pitäisi vakuuttaa vähän hankalampi tapaus. Asiakas aikoo toimittaa ulkomailta suoraan toiseen ulkomaahan suuren toimituksen, joka pitäsis vakuuttaa matkan ajaksi. Muttakun se nyt vaan ei Suomesta käsin käy.

If lätkäisi eteen Ranskalaisen sivukonttorinsa yhteystiedot:

If P&C Insurance

Address
4 rue Cambon, 2e étage
F-75001 Paris

Tel  +33 1 42 86 00 64

Fax +33 1 42 86 09 76

 

Ninettä kyseleepi vaan sieltä!

Jumalauta! Firmalla on oma sivukonttori maassa, eikä yhtä pientä kuljetusvakuutusta saada tehtyä suomesta käsin.

Kuka tahansa asiakaspalveluun panostanut yritys olisi jo tuossa vaiheessa määrännyt sivukonttorin kirjoittamaan halutun vakuutuksen eikä kukaan ei olisi edes huomannut, että homma pitikin hoitaa ns. paikallisella tasolla. Tässä tapauksessa olisi jopa kaksi eri mahdollisuutta hoitaa homma: Admitted policy ja Non-admitted policy.

Mutta täällä suloisessa suomemme maassa sitä ei tehdä, kun ”se ei kuulu meidän hommiin” ja ohjekirjassa sanotaan ettei saa.

Kauppalehti 11.10.10

Yritys ei saa vakuutusta tulvan varalta – jatkossakaan

”Tulvavahinkojen korvaus on kuulunut osittain valtiolle. Valtio on korvannut vesistötulvien aiheuttamia vahinkoja rakennuksia ja irtaimistoa budjettivaroistaan. Korvaustaso on ollut 80 prosenttia, joten vahingon kärsijälle on jäänyt viidenneksen omavastuu.

Tulvavakuutuslaki on muuttumassa. Vuonna 2013 mahdollisesti kaikkien poikkeuksellisten tulvien korvausvastuu siirtyy vakuutusyhtiöille.

Koska yritykset eivät ole aiemminkaan saaneet valtiolta korvauksia tulvavahingoista, niin eivät vakuutusyhtiötkään niitä lähde korvaamaan.”

Myrskyvakuutus korvaa useimmiten vain kovan tuulen aiheuttamat vahingot, ei muita myrskyn ilmiöitä (hyvin voimaksata raekuuroa lukuunottamatta). Tuulen nopeuden on oltava joko vähintään tai yli 21 metriä sekunnissa riippuen vakuutusyhtiöstä.

Joillakin yhtiöillä myrskyvakuutus on nimetty toisin ja saattaa sisältää muitakin ilmiöitä mm. rankkasateen aiheuttamia vahinkoja silloin kun sade on niin kovaa, ettei kunnallinen sadevesiviemäri ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.

Sen lisäksi, että on syytä tarkistaa eri vakuutusyhtiöiden vakuutusten kattavuus eri lajeittain (esim. myrskyvakuutus tai palovakuutus), on syytä katsoa myös kokonaisuutta. Sama turva voi olla sisällytetty eri vakuutuslajeihin yhtitöstä riippuen. Tällaisia ovat esimerkiksi salamasta aiheutuneen ylijänniitteen aiheuttamat vahingot, myrsky/luonnonilmiövahingot tai vaikka villieläimen tunkeutuminen rakennukseen. Eroja löytyy…

Muusikoiden vakuutukset

Yle X oli tutkinut muusikoiden vakuutuskäyttäytymistä ja todennut, että omaisuus on tärkeämpää kuin soittajat. Yllätys, yllätys, näinhän se Suomessa menee ihan millä tahansa alalla.

Lisäksi ”tutkijat” olivat läheteneet purkamaan vakuutusongelmaa amerikkalaistyylisten ”korvat vakuutettu miljoonasta” (Dumbo) ratkaisujen pohjalta. Muusikoiden liitto tai vakuutusyhtiö (Fennian Pekka Mäkinen) eivät pitäneet ruumiinosavakuutuksia tyypillisinä suomessa.

Rap artisti Super Janne puolestaan olisi hyvinkin kiinnostunut vakuuttamaan äänensä.

Kysymys kuuluukin, mitä todellisuudessa halutaan vakuuttaa?

Suomestakin löytyy jokaisesta vakuutusyhtiöryhmästä koko joukko erilaisia työkyvyttömyys- ja henkilökeskeytysvakuutuksia, joilla artisti voi helposti vakuuttaa itsensä mahdollisen työkyvyttömyytensä varalta.

On olemassa ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutus, pysyvän työkyvyttömyyden vakuutus, erilaisia sairauskuluvakuutuksia päivärahalla ja ilman. On olemassa henkilökeskeytysvakuutuksia niin tapaturman kuin sairaudenkin varalta. Ihan tavalliseen perus vapaa-ajan tapaturmavakuutukseen kuuluu tyypillisesti esimerkiksi pysyvän haitan korvaus, jonka korvaussummaksi saa lähes mitä haluaa.

Ongelmana lienee kuitenkin lähinnä se, että mainitut vakuutukset ovat yleensä varsin hinnakkaita.

Sellaista vakuutusta Suomessa ei saa, joka maksaisi artistille heti miljoona Euroa puhtaana käteen jos kurkku on vähän karhea aamulla. Ehkä ei sittenkään edes Jenkeistäkään. Ainakaan halvalla.

 

Suomeen taas Euroopan tiukin laki

Yle, 7.10.10: ”Kokoomus saattaa jäädä hallituksessa yksin kerjäämiskiellon kanssa. Hallituspuolueista vihreät ja RKP vastustavat ehdotettua ankaraa kerjäyskieltoa, ja myös keskusta arvostelee esitystä. Oikeusministeriön mukaan esityksen läpimeno voisi kiristää Suomen lainsäädännön yhdeksi Euroopan tiukimmista. ” Koko uutinen täällä

Ei olisi ensimmäinen kerta. Lähes kerjäläisiä vastaavana mörkönä on viimeksi pidetty vakuutusmeklareita.

Vuonna 2005 säädetty vakuutusedustuslaki on myös Euroopan tiukin omalla alueellaan. Vakuutusyhtiöiden etujen ajaja, Vakuutusyhtiöiden keskusliitto, on vienyt lainsäätäjää kuin pässiä narussa.

Missään muualla maailmassa ei ole kielletty esimerkiksi vakuutusmeklarin palkkioiden kierrättämistä vakuutusmaksun mukana lailla. Paitsi tietysti Suomessa.

Normaali tilanne maailmalla on se, että asiakas saa päättää kulkeeko meklarin palkkio vakutuusmaksun mukana vai maksaako tämä sen itse suoraan meklarilleen. Itse kannatan kyllä nykyistä käytäntöä, mutta esimerkiksi henkivakuutusten osalta se on hävittänyt meklarien palvelun lähes kokonaan. Jälkimmäisessä tapauksessahan vakuutusmaksua taas alennetaan vakuutusyhtiön säästämän vakuutusten hoitoon menevän kustannuksen verran. Lopputulos molemmissa tapauksissa on kokolailla sama. Taloudellisesti. Merkittävin ero syntyy siitä, kummalla puolella pöytää vakuuttamisen asiantuntija istuu, asiakkaan vai vakuutusyhtiön.

Mainittu palkkioasia ei ole edes ainoa piirre Suomen vakuutusedustuslaissa, joka tekee siitä Euroopan, ellei koko maailman tiukimman.

Saas nähdä millä alueella Suomessa säädetään seuraavaksi EU:n tiukin laki. Suomalaisen virkamiehen orjamentaliteettihän tulkitsee jo nyt kaikkia mahdollisia EU säädöksiä tiukimman mukaan. Muualla osataan sentään edes vähän ajatella ja soveltaa asioita paikallisesta näkökulmasta katsoen.

Taas If:ssä on ajateltu – uusi autovakuutus

Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät…. Ei, vaan mitä vähemmän ajat, sitä enemmän hyödyt.

If:llä on uusi autovakuutus, If Kilometrietu, jossa ajomäärä vuodessa vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Kun autolla ajetaan vähän, onnettomuusriski pienenee. If Kilometrietu hyödyntää tätä yksinkertaista matematiikkaa hinnoittelussaan.

Ottaessasi vakuutuksen ilmoitat vuotuisen ajomäärän sekä mittarilukeman If:lle. 
Ajomäärätietojen paikkansapitävyys tarkistetaan muun muassa vahinkotilanteessa ja vakuutuskauden vaihtuessa.

Ajomäärätiedot kannattaa pitää ajan tasalla, sillä omavastuu voi olla vahinkotilanteessa kolminkertainen, jos todellinen ajomäärä eroaa huomattavasti ennakkoon ilmoitetusta.

 

Esimerkkejä (If:n nettisivulta):

  • Espoolaisen perheen työsuhdeautolla ajetaan 9 700 km vuodessa. If Kilometriedulla vakuutusmaksu on noin 25 % edullisempi kuin aiemmin.
  • Maansiirtokuorma-autolla ajetaan noin 70 000 km vuodessa. Ottamalla käyttöön If Kilometriedun yrittäjän vakuutusmaksut laskevat noin 10 %.
  • Oululaiselle taksiyrittäjälle kertyy vuodessa mittariin noin 90 000 km. Hän hyötyy If Kilometriedusta noin 10 %.
  • Varsinaissuomalaisen rakennusfirman pakettiautolla ajetaan vuodessa noin 18 000 km. If Kilometriedulla vakuutusmaksu laskee noin 15 %.
  • Turkulaisen firman työntekijöiden käytössä olevilla leasing-autoilla ajetaan keskimäärin 24 000 km vuodessa. Siirtyessään If Kilometrietuun firma säästää vakuutusmaksuissaan noin seitsemän prosenttia.

 

Katso tarkemmin If:n www sivuilta

Fiksu idea. Jää nähtäväksi miten vakuutuksen hinta suhtautuu muiden yhtiöiden autovakuutusten hintoihin…


Viikon mietelause (tai pari)

”Parhaita työrobotteja ovat hyvin opetetut, joilta on saatu kitkeyttyä kaikki väärät ajatukset pois ja jotka sokeasti uskovat ”ohjekirjaan” kuin paavi isoon kirjaan. Valitettavasti ja toisaalta onneksi se on opetuksen tarkoituskin. Tuottaa robotteja jotka noudattavat ”ohjelmaansa” kuuliaisesti.”

(Lainattu suoraan eräältä keskustelufoorumilta, jonka sisältö ei sinänsä koske yllä mainittua asiaa.)

Muutoksenhaku vakuutusyhtiön korvaus- päätökseen tapaturma-asiassa

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta löytyy täältä: www.tapaturmalautakunta.fi

”Vakuutuslaitoksen päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta  tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on kuitenkin toimitettava sille vakuutuslaitokselle, jonka päätökseen  muutosta haetaan. Vakuutuslaitoksella on tällöin mahdollisuus oikaista päätöstään vaatimuksen mukaisesti. Jos vakuutuslaitos ei hyväksy kaikkia valituskirjelmässä esitettyjä vaatimuksia, se toimittaa valituskirjelmän, valitusasiaa koskevat asiakirjat ja vastineensa muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi.

Valituskirjelmästä tulee ilmetä, että se on tarkoitettu valitukseksi vakuutuslaitoksen määrättyyn, yksilöityyn päätökseen. Valituskirjelmään on myös merkittävä,  miltä osin päätökseen haetaan muutosta, eli muutoksenhakijan vaatimukset ja niiden perustelut.

Valitus on muutoksenhakijan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakija ei itse allekirjoita valitusta, on mukaan liitettävä hänen allekirjoittamansa valtakirja. Myös muutoksenhakijan tai valituskirjelmän muun laatijan yhteystiedot on syytä merkitä kirjelmään.

Valituskirjelmän mukana voidaan toimittaa sellaista uutta selvitystä, jonka muutoksenhakija  katsoo saattavan vaikuttaa asian ratkaisuun. Sellaisia asiakirjoja, jotka on jo vakuutuslaitoksen käytössä, ei tarvitse liittää valituksen, koska vakuutuslaitos toimittaa muutoksenhakulautakunnalle viran puolesta kaiken asiaan liittyvän aineiston.

Vakuutuslaitos liittää antamaansa päätökseen  valitusosoituksen, jossa on tarkemmat ohjeet valitusmenettelystä.”