Tagged: vakutuus

Tee niin tai näin, aina vähennetään korvauksista

MTV3, 1.5.2012

Huonosti hoidettu nuohous voi johtaa ongelmiin vakuutusrahojen saamisessa. Tee se itse -miehet ja naiset saattavat jäädä ilman vakuutusrahoja tai ainakin menettää niistä osan.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että ei ole niin väliksi, kuka hormeihin kurkistaa. Vakuutusyhtiöt kuitenkin tarkastavat korvauksia myöntäessään, kuka ja milloin piiput on nuohonnut.

– Edellytämme, että nuohouksen on tehnyt henkilö, jolla on nuohoojan pätevyys. Ongelmia voi tulla, jos palo liittyy nuohoukseen ja nuohous on tehty omin käsin tai se on jätetty kokonaan tekemättä. Miten sitten osoitetaan, että nuohous on tehty tai että se on tehty oikein, kun siitä ei ole mitään dokumenttia, kysyy vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.

Samaa periaatetta noudattavat myös vakuutusyhtiöt Pohjola ja Tapiola – nuohous on asianmukainen, kunhan sen on tehnyt ammattitutkinnon suorittanut nuohooja.

Vielä monimutkaisemman asiasta tekee kuluttajan kannalta se, että Nuohousalan keskusliitolla, vakuutusyhtiöillä ja Finanssialan keskusliitolla on toisistaan eroavia näkemyksiä siitä, keneltä nuohouspalveluja on luvallista ostaa.

Suomesta löytyy 22 pelastusaluetta, jotka saavat itsenäisesti päättää, kuinka järjestävät nuohouksensa. Yleisin tapa on niin kutsuttu piirinuohousjärjestelmä, jossa kukin alue kilpailuttaa nuohouksen ja antaa sen yhden palveluntarjoajan järjestettäväksi.

Nuohousalan keskusliitto lähtee siitä, että muiden kuin piirinuohoojien eli niin sanottujen ”villien nuohoojien” käyttäminen sotii pelastuslakia vastaan – vaikka villiltä nuohoojalta löytyisivätkin nuohoojan paperit.

– Vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Voiko jokin yksittäinen yhtiö kävellä lain ohi? Jos kiinteistön omistaja on velvoitettu huolehtimaan kiinteistön nuohouksesta, kuuluu häneltä evätä korvaus ellei hän siitä asianmukaisesti huolehdi, sanoo Nuohousalan keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta.

Virrannan mukaan piirinuohousta on helppo valvoa, koska silloin tiedetään varmasti, kuka nuohouksen tekee ja samalla varmistetaan, että syrjäisetkin paikat tulevat nuohottua.

Toisaalta piirinuohousjärjestelmää on kritisoitu siitä, että piirinuohoojilla on kädet liian täynnä työtä eivätkä he ehdi huolehtia kaikista velvollisuuksistaan. Virranta myöntää, että tämä voi olla mahdollista joissakin osissa maata.

Myös Seppo Pekurinen Finanssialan keskusliitosta ihmettelee vakuutusyhtiöiden käytäntöjä myöntää vakuutusrahoja, vaikka nuohousta ei olisi suorittanut virallinen piirinuohooja. Hänen mukaansa pelastuslaki edellyttää nimenomaan piirinuohoojien käyttämistä.

– Itse olen aiemmin ollut neljässä vakuutusyhtiössä töissä ja silloin vakuutukset tehtiin lain pohjalta. Totta kai lähden siitä, että lakia pitää noudattaa, Pekurinen sanoo.

Sairaslomalla töihin?

Yle Turku, 16.4.2012

Legendaarinen käsitys työpaikan vakuutusten raukeamisesta siinä tapauksessa, jos tulee kesken sairausloman töihin, on täysin puppua. Työnantaja saattaa myös haluta työntekijän tekevän muita hommia välttääkseen sairauslomat.

Sairauslomatodistusta kirjoittava lääkäri voi nykyään mainita, että töihin saa mennä aiemminkin, mikäli kunto omasta mielestä sen sallii. Sairaustodistukseen präntätyt lomapäivät eivät siis ole kirjoitettu kiveen. Töihin saa mennä kesken loman, jos se työnantajalle suinkin sopii.

Pitkissä, yli viikon tai kahden mittaisissa lomissa tarvitaan uusi sairaustodistus Kelaa varten kumoamaan alkuperäinen todistus. Myös työnantajan luotettava selvitys töihin paluusta kelpaa.

– Tämä on täysin hallinnollinen asia, sillä Kela korvaa osan työnantajan palkan menetyksestä työntekijän sairauspoissaolon aikana, kertoo aluejohtaja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteestä.

Lääkäri suosittaa, työnantaja päättää

Lääkäri kirjoittaa työntekijälle sairaustodistuksen, mutta työnantaja päättää, hyväksyykö sen vai ei. Kiistatilanteissa työnantaja voi haluta toisen lääkärin lausunnon loman tarpeesta.

– Työnantaja päättää, maksaako hän sairausloman ajalta palkkaa. Tietysti on hyvin poikkeuksellinen tilanne, jos työnantaja ei hyväksy lääkärin suositusta. Tuskin asia jää siihen, miettii Jyrki Liesivuori.

Työnantajalla on myös oikeus esittää työntekijälle sairausloman ajaksi korvaavia työtehtäviä. Silloin työntekijä tekee vain sellaisia työtehtäviä, joita jaksaa hyvin tehdä.

– Osasairausloma on yksi vaihtoehto pitemmille sairauspoissaoloille. Työntekijän työkyky huononee usein pitkien poissaolojen takia. Jotkut työnantajat käyttävät jo tätä uutta ja tervetullutta vaihtoehtoa hyväkseen, miettii Liesivuori.

Töissä on aina vakuutettuna

Perinteinen ”tapaturmavakuutus ei ole voimassa, kun olet sairauslomalla töissä” -väite ei pidä paikkaansa.

– Työnantajan vakuutukset ovat voimassa aina kun työntekijä on töissä, joko sairaana tai terveenä, vahvistaa Jyrki Liesivuori.

Työnantajalle ei ole kaiken kattavaa oikeutta tietää sairaustodistukseen kirjoitettua sairauspoissaolon syytä.

– Tämä on monimutkainen juttu, sillä toisaalta työnantajalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, mikäli ei hyväksy poissaolon syytä. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat saattavat olla sellaisia, ettei niitä haluta kertoa edes työnantajalle ja työntekijä haluaa käydä muualla kuin työterveyslääkärillään, pohtii Liesivuori.

Liikennevakuutusyhtiön vaihto helpottuu

Aamulehti 7.4.2012:

Ajoneuvon omistajan ei kohta tarvitse tehdä erillistä rekisteri-ilmoitusta, kun liikennevakuutustiedot muuttuvat.

Tämä helpottaa vakuutusyhtiöiden kilpailuttamista.

Kesäkuun 2. päivästä lähtien ilmoitusvelvollisuus siirtyy vakuutusyhtiölle, jonka tulee tehdä ilmoitus Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sähköisessä palvelussa.

Tieto muutoksista välittyy suoraan ajoneuvoliikennerekisteriin.

Tavoitteena on näin kehittää ajoneuvon rekisteröintiin liittyviä sähköisiä palveluita ja helpottaa ajoneuvon rekisteröintiä.

Ja taas on keksitty tekosyitä urakalla

Turun Sanomat 3.4.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vahinko-Tapiola riitelevät A-sairaalan syksyisen palon vakuutuskorvauksista.

Vahinko-Tapiola suunnittelee pienentävänsä korvaussummaa palomääräysten rikkomisen takia.

Sairaanhoitopiiri hakee ainakin 16 miljoonan euron korvauksia palon vahingoista. – A-sairaalasta palokatkopuutteet ovat näkemyksemme mukaan selvä rakennusmääräys- ja vakuutussopimusrikko. Katkojen avulla palon näin suuri leviäminen olisi todennäköisesti vältetty, riskipäällikkö Sampo Martiskainen Vahinko-Tapiolasta kertoo.

Tukes ja Onnettomuustutkintakeskus suomivat palo-osastoinnin puutteita jo syksyllä. Sairaanhoitopiiri on täysin eri linjoilla, sillä piirin mukaan palokatkoista on tehty julkisuudessa hätäisiä johtopäätöksiä.

Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan A-sairaalassa oli rakennusluvan mukaiset rakennelmat, jotka palo- ja rakennustarkastajat olivat tarkastaneet.

Rakennusmääräysten mukaan läpiviennit eivät saa oleellisesti heikentää paloturvallisuutta, Meidän näkemyksemme mukaan turvallisuus ei heikentynyt, sillä räjähdysmäinen palo oli poikkeuksellinen.

Vakuutusyhtiöllä on tietenkin motiivinaan päästä pois maksajan roolista, kun kyseessä on tällainen suurkorvaus, Pesonen toteaa.

Martiskainen kertoo, että Tapiola pyrkii vielä selvittämään, rikottiinko suojeluohjetta tahallisesti. Turun Sanomien uutisessa (10.9.) haastateltiin nimetöntä rakennusmiestä, joka paljasti, että kaapelien läpivientien puutteista oli kerrottu useaan otteeseen työpäällikölle.

– Vakuutusyhtiöllä on tietenkin asiassa näytön taakka. Me puolustamme oikeuksiamme ja sitä laajaa vakuutusturvaa, jonka olemme Tapiolasta hankkineet, Pesonen toteaa.

 Jos sopuratkaisuun ei päädytä, sairaanhoitopiiri vie asian muutoksenhakulautakuntaan ja tarvittaessa käräjäoikeuteen.

Vakuutusyhtiön normaalia mielivaltaa

Yle Lahti, 19.3.2012:

Kolmen vuoden takaisen parkkipaikkakolarin korvauskiista ratkesi Kouvolan hovioikeudessa.

Tätä ennen kiistaa oli käsitelty vakuutusyhtiö Tapiolassa, Liikennevahinkolautakunnassa sekä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Jutussa osapuolina olivat autoineen mies ja nainen.

Tapaus oli ollut rikosperusteisesti myös syyttäjän tutkittavana. Syyttäjän mukaan syyllinen liikennevahinkoon oli nainen, mutta syyttäjä jätti asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella.

Kolari oli sattunut 23.1.2009 Lahdessa Prisma-tavaratalon pysäköintipaikalla, jossa nainen oli törmännyt risteysalueella autonsa etuosalla miehen auton takarenkaaseen.

Vakuutusyhtiö Tapiola oli päätynyt tulkitsemaan miehen syylliseksi, ja korvasi tämän liikennevakuutuksesta vahingon. Mies hävisi juttunsa myös Liikennevahinkolautakunnassa ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa nostamansa korvauskanteen.

Hovi käänsi käänsi jutun Kouvolan hovioikeus kuuli liikennevahinkoasiassa useaa todistajaa ja päätyi kumoamaan käräjäoikeuden tuomion. Samalla hovioikeus totesi, ettei liikennevahinkoa olisi tullut korvata miehen Tapiolan liikennevakuutuksesta.

Tapiola joutuu hovioikeuden määräyksestä muuttamaan oman päätöksensä, hovioikeuden päätöstä vastaavaksi, ja korvaamaan miehelle yhteensä 5500 euroa oikeuskuluja. Asian käsittely kesti kolme vuotta. Kouvolan hovioikeus antoi asiassa ratkaisun 19. maaliskuuta.

Loppu hyvin kuitenkin, mutta kuka jaksaa joka asiassa vääntää? 

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät

Turun Sanomat 7.2.2012:

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät.

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä.

Yhdistymisprosessiin sisältyvät muun muassa keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille. Vielä tämän vuoden aikana päätetään Lähivakuutus-Tapiolan uudesta nimestä ja visuaalisesta ilmeestä.

Keskinäisen finanssiryhmän pääjohtajaksi on valittu Lähivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Erkki Moisander. Toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki. Moisanderin mukaan keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että pankki- ja vakuutusasiointi viedään mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita.

Yhdistyminen edellyttää hyväksymisen Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Vahinko-Tapiolan yhtiökokouksissa keväällä 2012 sekä tarvittavat viranomaisluvat Finanssivalvonnalta ja Kilpailuvirastolta.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä muodostetaan vahinkovakuutustoimintaa harjoittava Lähivakuutus-Tapiola keskinäinen yhtiö. Lisäksi perustetaan 19 keskinäistä alueellista vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.

Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Moisander aloittaa toimikautensa pääjohtajana 1. tammikuuta 2013, jolloin yhdistymisessä syntyvä Lähivakuutus-Tapiola-finanssiryhmä aloittaa toimintansa.

Vakuutuskannan luovutukset alueellisille yhtiöille on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vakuutuspetos?

MTV3, 18.1.2012:

Huijattiinko vakuutusyhtiö Tapiolalta korvauksia tekemättömistä ja ylihintaisista remonteista?

Tämän selvittely alkoi tänään Espoon käräjäoikeudessa.

Syytteessä on myös kaksi Tapiolan omaa vahinkotarkastajaa.

Syyttäjä vaatii kahdeksalle miehelle ehdotonta vankeutta tässä remonttilaskutukseen liittyvässä petos- ja lahjusvyyhdessä. Syyttäjän mukaan rakennusyritykset laskuttivat vakuutusyhtiö Tapiolalta ylisuuria ja osin perusteettomia remonttilaskuja. Rikoksista epäillyt kaksi Tapiolan vahinkotarkastajaa ohjasivat syytteen mukaan remontteja syytteessä oleville yrityksille. Lisäksi epäiltynä on muun muassa kuusi rakennusyritysten edustajaa.

Vastaajat ovat kiistäneet syytteet pääosin. Ylilaskutusta ei heidän mukaansa ole tapahtunut, vaan kaikki työt on tehty. Kyse on noin puolesta miljoonasta eurosta. Juttua puidaan käräjäoikeudessa pitkälti kevääseen.

Osataan sitä vakuutusyhtiössäkin, vaikka ne aina muita syyttelevät…

Vakuutuksen myöntäminen

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vallitsee sopimusvapaus.

Vakuutusyhtiö voi hyvän vakuutustavan ja vakuutussopimuslain pohjalta itse laatimiensa myöntösääntöjen pohjalta hyväksyä tai hylätä vakuutushakemuksen. Sopimuspakkoa ei ole edes tavanomaisten kuluttajavakuutusten osalta.

Uudessa, 1.11. 2010 voimaan tulleessa vakuutussopimuslaissa vakuutusyhtiö velvoitetaan ilmoittamaan hylkäysperuste, jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai häneen verrattavalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle.

Hylkäysperusteen tulee olla lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Sen on ilmettävä vakuutusyhtiön etukäteen laatimista vastuunvalintaperiaatteista.

Hylkäyksen peruste on ilmoitettava kirjallisesti.

Vaikka pääsääntönä on sopimusvapaus, laista löytyy eräitä myöntömenettelyä sääteleviä kohtia.

Henkilövakuutuksen osalta on säädetty, että vakuutushakemusta ei saa hylätä sillä perusteella, että henkilön terveys on huonontunut tai vakuutustapahtuma (esim. tapaturma tai sairastuminen) on sattunut sen jälkeen kun kirjallinen hakemus on annettu tai lähetetty vakuutuyhtiölle.

Lain mukaan vakuutusyhtiö vastaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeisistä vakuutustapahtumista, jos on ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt hakemuksen.

Hyväksyttäviä epäysperusteita ovat esimerkiksi riskin arviointiin vaikuttavat seikat sekä muut objekstiisesti arvioitavat seikat, kuten hakijan aikaisempi maksukäyttäytyminen.

Vakuutusyhtiön on riitatapauksessa pystyttävä selvittämään, että yhtiön noudattamien myöntösääntöjen perusteella vakuutusta ei olisi myönnetty.

Vakuutusyhtiön edustajalle annettu tai lähetetty vakuutushakemus katsotaan annetuksi vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei siis voi vaatia hakemuksen lähettämistä tai antamista suoraan yhtiölle.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva, 2010

Kuka maksaa kun myrsky vei sähköt ja katon?

MTV3, 4.1.2011

Tapaninpäivän myrsky on aiheuttanut suomalaisille useita tuhansia vahinkoja. Tähän mennessä vakuutusyhtiöihin on tullut noin 18 000 vahinkoilmoitusta. Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä on hankala antaa yleispäteviä suuntaviivoja. Korvauspäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja riippuvaisia asiakkaan valitsemista vakuutusehdoista ja vakuutusturvasta.

MTV3 Uutiset tiedusteli muutamilta suurimmilta vakuutusyhtiöiltä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat kuitenkin jokseenkin yleispäteviä. Jos myrskytuuli riepottelee talonkattoa ja irrottaa kattopeltejä tai muita rakenteita, voi asukas olla kohtalaisen rauhallisin mielin. – Tämäntyyppiset vahingot ovat korvattavissa luonnonilmiöturvista riippumatta siitä, millainen kyseinen turva on. Syy on se, että viimeaikaiset myrskyt ovat useimmilla alueilla ylittäneet myrskykriteerin 20 m/sekunnissa. Tällöin suppeammatkin turvat korvaavat edellämainitun kaltaisia vahinkoja, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksityisvahinkoyksikön päällikkö Mika Laapotti.

Joissain vakuutuksissa korvaamiseen riittää vahinkopaikalla vallinnut voimakas tuuli, joka on aiheuttanut vahingon.

Jos myrsky kaataa naapuritontilla kasvaneen puun oman talon päälle ja aiheuttaa vahinkoa, naapurin vastuuvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa vahinkoja. – Vastuuvakuutuksen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että naapuri, jonka tontilta puu katuu, olisi menetellyt jollain tapaa tuottamuksellisesti eli esimerkiksi laiminlyönyt puun kaatamisen ajallaan, vaikka olisi tiennyt sen lahoksi. Varsin usein tämäntyyppistä tuottamusta ei ole osoitettavissa, vaan kärsijän on yritettävä hyödyntää omaa vakuutustaan tai sitten hän joutuu maksamaan vahingot itse, sanoo Laapotti.

Sähköt poikki – vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon? Jos myrsky katkaisee sähköt kodista ja asuminen omassa kodissa keskeytyy, kuka maksaa asumisen keskeytymiskulut? Yleensä vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon vain vuotovahingon tai palovahingon yhteydessä. Myrskyvahingon takia syntyy harvemmin sellaista tilannetta, että kotona ei voisi asua. Ifin vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo Ifillä linjatun, että jos itsestä riippumaton sähkökatkos aiheuttaa kohtuutonta haittaa, maksetaan asumisen keskeytymisestä korvausta. Jos sähköttömyyden seurauksena asunnon lämpötila laskee huomattavan alas, ruuanlaitto ei ole mahdollista (sähköhella) ja veden tai ainakin lämpimän veden saanti estyy, voidaan muualla asumisesta syntyviä kuluja korvata. Kohtuuton haitta tarkoittaa tässä tapauksessa terveys- tai muita riskejä, joita hankalat asumisolot voivat tietää esimerkiksi perheille, joissa on hyvin pieniä lapsia. Tällaisissa tapauksissa korvauksista pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. – Se, että mennään hotelliin ja lähetetään lasku vakuutusyhtiölle jälkikäteen, ei toimi. Hotellievakolle pitää aina olla selvästi perusteltu ja vakavahko syy.Se, että sähköt ovat poikki ja on epämukavaa, ei missään tapauksessa riitä hotelliasumisen korvaamiseen, sanoo Kemppinen. Aggregaattikaupoille – kuka maksaa?

Aggregaatin ostamisesta tai vuokraamisesta on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä korvausta jälkikäteen, jos aggregaatin käytöllä on pystytty estämään esimerkiksi rakennuksen putkiston jäätyminen tai muu laaja-alainen jäätymisvahinko. – Jos esimerkiksi putkiston jäätymisen ehkäisemiseksi vuokrataan laitteita, korvataan kulut vakuutuksesta. Jos ainoa mahdollisuus on aggregaatin ostaminen, voidaan korvata osa sen hankintakulusta. Hankintakulut korvataan vain osittain siksi, että laitteet jäävät asiakkaalle. Aggregaatin polttoainekustannukset tulisi joka tapauksessa korvata, mutta se vaatii myös sen, että on ollut kovat pakkaset, sanoo Kemppinen. – Mutta se, että halutaan sähköä vain mukavuuden takia, ei täytä korvaamisen vaatimusta.

Korvataanko sulaneet pakasteet? Pakasteet säilyvät pitkäänkin käyttökelpoisina, jos pakastimet vain malttaa pitää kiinni sähkökatkoksen aikana. Aggregaatin vuokraaminen on kuitenkin perusteltua, jos pakasteiden sulaminen saadaan aggregaatin avulla estettyä. – Tällaisessa tilanteessa olemme maksaneet aggregaatin vuokrakuluja, sanoo Kemppinen. Jos asiakas ostaa aggregaatin, voidaan joskus harvoin korvata hankintakuluja osittain. Kuluttajaviraston mukaan tietyissä tilanteissa voi hakea myös sähköyhtiöiltä korvauksia sulaneista pakasteista. Toisaalta voi käydä myös niin, että sähköyhtiöt pitävät Tapaninpäivän kaltaista myrskyä force majeure -esteenä. Sähköyhtiöt eivät toisin sanoen näe, että heille syntyisi korvausvelvollisuutta.

Metsävakuutusten ehdoissa on eroja

Maaseudun tulevaisuus 28.12.2011:

Aiempia vuosia useammalla on nyt metsävakuutus, sillä yhä useampi on vakuuttanut tilansa.

Jos myrsky on kaatanut metsää, metsävakuutuksesta voi saada osan vahingosta korvattua.  Menettelytavat ja vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Kesän 2010 myrskyjen jälkeen metsävakuutuksia otettiin paljon, kattavuus on noussut kolmasosasta 45 prosenttiin.

Vakuutusyhtiöihin on jo tullut satoja yhdeydenottoja metsätuhojen tiimoilta. Puhenlinpalveluissa on ruuhkaa, joten vahinkoilmoitus kannattaa tehdä verkossa.

Tapiolasta kerrotaan, että nyt suuria täystuhoja ei juuri ole, mutta pienempiä vahinkoja on lukumääräisesti paljon.

Metsävahingon ilmoittamisella ja myrskypuun korjuulla ei ole tulenpalavaa kiirettä. Talvella puu säilyy laadukkaana eikä hyönteistuhojen vaaraakaan ole.

Metsävakuutuksista vain osa kattaa myrskytuhot. Ensimmäinen askel ennen yhteydenottoa vakuutusyhtiöön on tuhon toteaminen. Pieniä, alle 15 kuutiometrin tuhoja ei korvata. Raja alkaa olla ylittynyt, jos 20–30 tukkipuuta on kaatunut.

On syytä myös tarkistaa, että tilalla todella on myrskytuhot kattava vakuutus voimassa. Tarkka menettelytapa vaihtelee yhtiöittäin. Alle on koottu tärkeimmät tiedot neljästä vakuutusyhtiöstä.

Tapiola

Alle 100 kuutiometrin vahingossa riittää asiakkaan oma arvio vahinkopuuston määrästä.

100–300 kuution varttuneen puuston vahingoissa ei tarvita metsävahinkoarviota, mittaustodistus riittää.

Yli 300 kuution vahingosta, tai jos se on osunut nuoreen kasvatusmetsään, on tehtävä vahinkoarvio.

Tapiola pyytää arvion tarvittaessa. Nyt poikkeustilanteessa puunkorjuun voi aloittaa välittömästi ennen arviota.

Vahinko voidaan korvata hakkuukoneen mittalistan perusteella tai vahinkoarvio pyytää jälkikäteen.

Myrskytuhopuut korjataan omalle mittalistalle, jotta vahinkojen myöhempi arvioiminen on helpompaa.

Nuoremmat 02-03 -kehitysluokan vahinkokuviot kannattaa hakata erikseen omalle listalleen, jotta odotusarvolisän laskeminen helpottuu.

Enimmäiskorvausmäärät 15 tai 26 euroa kiintokuutiota kohti.

Mahdollinen odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä enimmäiskorvauksen lisäksi.

Vahinkoarviota voi tarkentaa jälkikäteen, jos sille on tarvetta.

OP Pohjola

Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoita kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus.

Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio.

Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty Pohjolaan.

Enimmäiskorvaukset ovat 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

IF

Korvaus riippuu vahingoitetun puun määrästä ja puulajista.

Enimmäiskorvaus 11, 15 tai 20 euroa kuutiolta.

Vahinkoarvion tekee metsänhoitoyhdistys. Myös korjuukoneen tietoihin perustuva mittaustodistus käy.

Korvattavan tuhon alaraja 15 kuutiota, taimikossa 0,5 hehtaaria.

Lähivakuutus

Ensin kannattaa tehdä vahinkoilmoitus puhelimitse, toimistossa tai netissä.

Metsänomistaja voi tilata vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä tai muulta arvioita työkseen tekevältä, riippumattomalta metsäammattilaiselta.

Enimmäiskorvaus on 14, 22 tai 30 euroa kuutiolta.

Lopullinen korvaus selviää, kun tuhopuut saadaan myytyä. Jos vahingon arvo ylittää enimmäiskorvauksen selvästi, korvaus voidaan maksaa heti.