Tagged: vakutuus

Väärin menee vakuutusyhitön lääkkeet!

Yle Uutiset 15.1.2013

Ilmassa leijuva taloustaantuma ja talouden kiristyminen ovat saaneet yksityishenkilöt tarkastelemaan vakuutuksiaan. Vakuutusturvan supistamisen sijaan asiakkaat jopa hakevat tilanteeseen lisäturvaa vakuutusyhtiöistä.

– Kun epävarmuus lisääntyy, niin halutaan tavallaan jakaa riskiä myös vakuutusyhtiölle, kertoo LähiTapiolan henkilöasiakaspuolen liiketoimintajohtaja Tuomas Räsänen.

– Muun muassa henkilökohtainen talouden vakaus on tällainen riski. Siksi hyvästä ja oikein mitoitetusta vakuutusturvasta huolehtiminen juuri nyt on erityisen tärkeää.

Vakuutusten myynti jatkaa tasaista kasvuaan lamasta huolimatta, kertoivat Vakuutusyhtiö Turva, Pohjoja Vakuutus, LähiTapiola ja If. Säästöjä etsitäänkin karsimisen sijaan muilla keinoilla.

– Se näkyy ehkä siinä, että keskitetään pankki- ja vakuutusasiat ja haetaan keskittämisetujen kautta edullisempia ratkaisuja, Pohjola Vakuutuksen aluejohtaja Rami Mäkinen kertoo.

Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari arvioi, että ensimmäisenä tarkastelun alle joutuu vakuutusturvan laajuus.

– Pohditaan, että riittäisikö minulle se, että otan vaikka itse vähän riskiä enemmän ja kannan isompaa omavastuuta. Silloin maksan vahinkohetkellä hieman enemmän itse siitä sattuneesta vahingosta, mutta se turvaa minulle oikeasti isot menetykset.

Ainoa vakuutuskohde, jonka turvaa on havaittu tarkasteltavan tavallista kriittisemmin, ovat ajoneuvot. Auton omistaja saattaa pohtia, minkä arvoinen auto todellisuudessa on ja sitä myöten kasko-vakuutuksen tarpeellisuutta.

– Eli pohditaan, riittäisikö minulle edullisempi vaihtoehto. Tämä on ehkä se, mitä eniten pohditaan taloudellisessa mielessä, Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari kertoo. Silloin vakuutusturvan hinnanerokin on ihan merkittävä riippuen siitä, minkälaista vakuutusturvaa ostaa.

Väärin menee!

Vakuutuksia nimenomaan ei pidä mennä keskittämään samaan yhtiöön. Yksittäisten vakuutusten hinnat poikkeavat huomattavastikin eri yhtiöiden välillä, vaikka kokonaisuus olisi suurin piirtein saman hintainen.

Lisäksi hinnat hilautuvat pikkuhiljaa ylöspäin eikä asiakasuskollisuus näy korvauksissa. Sen kieltää jo vakuutussopimuslakikin.

Vakuutusturvan laajuudesta tinkiminen on myös hullun hommaa. Säästöt syntyvät kilpailuttamalla, ei sisällöstä tinkimällä. Sisällöstä tinkiminen tulee vasta toisena säästökeinona, kilpailuttamisen jälkeen.

Peli kovenee ja pelurit vähenee, osa 2

Kauppalehti 18.12.2012:

Eläkevakuutusyhtiöt Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola aikovat yhdistyä.

Yhtiöiden tavoitteena on luoda uusi työeläkeyhtiö, joka tuottaa asiakkailleen korkealuokkaisia palveluja työeläketurvan hoitoon sekä kilpailukykyisiä asiakasetuja.

Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallitukset ovat päättäneet solmia aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta.

Yhteisenä tavoitteena on työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantaminen sekä vahvan ja vastuullisen työeläketoimijan perustaminen hoitamaan asiakkaidensa työeläketurvaa ja eläkevarallisuutta haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan nykyiset asiakkaat.

Uuden työeläkeyhtiön tavoitteena on jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä LähiTapiola-ryhmän ja Fennia-ryhmän kanssa toimien tasapuolisesti molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Uuden yhtiön keskeiset menestystekijät ovat korkealuokkainen asiakkaiden tarpeet huomioon ottava palvelu, korkea vakavaraisuus, hyvä kustannustehokkuus sekä osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Uuden työeläkeyhtiön kokonaismaksutulo olisi noin kolme miljardia euroa ja yhteinen eläkevarallisuus noin 17 miljardia euroa. Vakavaraisuus eli toimintapääoma on yhtiöiden nykyisten (30.9.2012) vakavaraisuuksien perusteella laskettuna 23,7 prosenttia, mikä on alalla erittäin kilpailukykyinen. Uuden yhtiön TyEL- ja YEL-vakuutettujen lukumäärä on noin 450 000.

Yhtiöiden tavoitteena on laatia sulautumiseen tähtäävä suunnitelma, jonka yhtiöiden hallintoelimet käsittelevät ensi toukokuun loppuun mennessä. Yhdistyneen yhtiön toiminta käynnistyy aiesopimuksen mukaan vuoden 2014 alusta.

Sillälailla!

Seinäjoki kilpailutti vakuutukset – säästöä melkein puoli miljoonaa

Ilkka, 11.12.2012:

Ilkan uutisen mukaan Seinäjoen kaupunki kilpailutti vakuutuksensa.

Vakuutusturvan hinnassa oli melkoisesti ilmaa.

Kaupunki kilpailutti vakuutuksensa ja kilpailutuksen jälkeen säästöä syntyy noin 400 000 euroa vuodessa.

Vakuutusturva säilyy entisellään.

Vakuutusyhtiö IF voitti vakuutuksista suurimman osan. Vahinkovakuutusten hinnaksi tulee ensimmäisenä vuonna 529 000 euroa.

Kaupunki valmisteli vakuutusten kilpailuttamisen yhdessä Kurikan kaupungin kanssa.

Samoihin säästöprosentteihin päästään helposti myös pienemmissä vakuutuskokonaisuuksissa. Kilpailuttaminen kannattaa lähes aina.

Täysarvovakuutus

Täysarvovakuutus on alunperin otettu käyttöön vakuutusmäärällisiin vakuutuksiin liittyvien arvonmääritysongelmien, lähinnä alivakuutuksen, takia. Vakuuttamisvaiheessa omaisuuden arvoa ei määritellä, vaan maksuperusteena on jokin muu tekijä, kuten rakennuksen pinta-ala tai tilavuus. Myös ajoneuvovakuutukset ovat käytännössä täysarvovakuutuksia.

Omaisuuden arvo arvioidaan vain kun vahinko on sattunut. Täysarvovakuutuksessa(kin) sovelletaan usein tiettyjä enimmäiskorvausmääriä, jotka rajaavat vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta suurissa vahingoissa. Esimerkiksi yksityisvakuutuksissa korut, kokoelmat ja muut arvoesineet.

Täysarvovakuutuksissa korvausperusteet ja -säännökset ovat yleensä samoja kuin vakuutusmäärällisissä vakuutuksissakin. Vahingot arvioidaan jälleenhankinta- (uusi vastaava omaisuus) tai päivän arvon (mitä omaisuudesta olisi saatu myymällä se käteisellä juuri ennen vahinkohetkeä) mukaan.

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen.

Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.

Päivänarvoa määriteltäessä otetaan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden , kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn takia.

Päivänarvon mukaista korvausta käytetään, jos korvattavan omaisuuden tilalle ei hankita uutta vastaavaa omaisuutta tai jos korvattavan omaisuuden päivänarvo on alle 50% jälleenhankinta-arvosta (uuden vastaavan omaisuuden hinnasta).

Päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen erotus korvataan, kun korvattavan omaisuuden tilalle hankitaan uusi omaisuus (jos päivänarvo on vähintään 50% uuden hinnasta).

Vähennykset lasketaan vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen, rikastumiskiellon, takia. Sen nojalla vakuutettu ei saa saada perusteetonta hyötyä vahingon johdosta. Rikastumiskieltoa sovelletaan muiden vahingonkorvaustapausten lisäksi myös vakuutuskorvauksiin.

Käytännössä vakuutusyhtiö voi aika mielivaltaisesti pelata näillä arvoilla, kuten tästä esimerkistä käy ilmi.

Lisäksi tuosta artikkelista käy varsin selvästi ilmi vakuutusyhtiön suhtautuminen muutoksenhakutoimiin. Korvausjohtaja jankuttaa yhtä lausetta eikä suostu kuuntelemaan järkiperusteita: ”Me olemme tehneet päätöksen niiden tietojen pohjalta, jotka meillä oli päätöstä tehtäessä.”

Puuttuu vain muutoksenhakujen eväämiseen käytetty standardilause: ”Saamamme selvityksen perusteella annettua korvauspäätöstä ei ole aihetta muuttaa”.

 

Ajoneuvon liikennekäytöstä poisto sähköisesti

Trafin sivuilla voi tehdä ajoneuvon liikenteestäpoistoilmoituksen sähköisesti.

Ilmoituksen tekeminen edellyttää tunnistautumista, esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tämän jälkeen ajoneuvon voi poistaa liikenteestä.

Palvelussa voit ilmoittaa auton pois liikennekäytöstä, jos poiston yhteydessä ei palauteta rekisterikilpiä. Sähköinen ilmoitus koskee vain autoja. Liikennekäytöstäpoisto tulee voimaan heti tekopäivänä, eikä sitä voi tehdä etukäteen. Ilmoitukseen tarvitset auton rekisteritunnuksen sekä voimassaolevassa rekisteritunnuksen osassa II (ilmoitusosa) olevan tarkistenumeron. Varmista siis, että käytössäsi on viimeisimmän rekisteri-ilmoituksen jälkeen saamasi rekisteröintitodistus. Kaikista ilmoituksista rekisteriin merkitty 1. omistaja saa aina uuden rekisteröintitodistuksen ja tarkistenumeron postitse 7 päivän kuluessa. Niitä tarvitaan seuraavan ilmoituksen tekemiseen.

Palvelussa voit ilmoittaa myös liikennekäytöstä poistetun auton takaisin liikenteeseen, jos siinä on rekisterikilvet kiinnitettyinä.

Tästä pääset suoraan Trafin sivuille tunnistautumislinkkiin.

Sähköiset ilmoitukset maksavat kirjoitushetkellä 4€/ ilmoitus.

 

Toiminta vesivahinkotilanteessa

Talouselämä antaa neuvoja vesivahingonkin varalle:

1. Tuki vuoto, jos voit. Sulje esimerkiksi pesukoneen hana tai ohjaa vesi kaivoon.

2. Ilmoita vahingosta heti huoltopäivystykseen. Huoltoyhtiö ilmoittaa asiasta isännöintiyritykseen. Anna yhteystietosi ja kerro, voiko korjaaja tulla asuntoon tarvittaessa yleisavaimella.

3. Siirrä tavarat sivuun. Näin autat vuodon syyn selvittämisessä. Suojaa pölyarat kalusteet korjausten ajaksi.

4. Anna työrauha apujoukoille. Toisinaan vahinkojen selvittely vaatii purkutöitä, ja ongelmien analysointi vie aikansa.

5. Älä avaa hanoja vesikatkon aikana. Auki jäänyt hana voi aiheuttaa tulvan, kun vesi taas juoksee.

6. Tee kirjallinen ilmoitus huoltoon. Ilmoita kirjallisesti, vaikka olisit jo soittanut huoltopäivystykseen.

7. Ilmoita vuokranantajallesi. Vuokralaisella on oikeus saada alennusta tai vapautus vuokrasta, jos asunnossa ei voi asua tai se ei ole vuokrasopimuksen tai lain edellyttämässä kunnossa. Alennusoikeus alkaa vasta, kun vuokranantaja saa tietää puutteellisesta kunnosta.

8. Ilmoita vakuutusyhtiöösi. Dokumentoi omaisuutesi vahingot esimerkiksi valokuvin.

9. Ennen kuin muutat hotelliin, varmista kotivakuutuksen kattavuus. Kaikissa tapauksissa kotivakuutus ei välttämättä korvaa sijaisasumista.

10. Keittiöremontti samalla vaivalla? Jos haluat uusia samalla esimerkiksi keittiön kalusteet omalla kustannuksellasi, ilmoita siitä kirjallisesti isännöintiyritykseen ja sovi asia kirjallisesti urakoitsijan kanssa.

11. Tee sähkönkorvaushakemus Jos kotisi rakenteita on purettu ja kuivatettu koneellisesti, tee isännöintiyritykselle hakemus huoneistosähkön korvaamisesta.

Amerikkalainen tapa on rantautunut Suomeen

Olen jo pitkään väittänyt, että Suomessa on katsottu liikaa amerikkalaisia televisiosarjoja.

Aamulehti 19.9.2012

Vakuutusyhtiö Lähitapiolasta kerrotaan Ylelle, että amerikkalaistyyppinen oikeustoimilla uhkailu on lisääntynyt Suomessa.

Yle kertoo esimerkin polkupyöräilijästä, joka törmäsi vastaantulijaan. Kätensä loukannut uhri vaati törmääjältä 3 000 euron korvausta tai muuten hän haastaisi tämän käräjille.

Lähitapiolan mukaan vaatimuksiin ei kannata suostua.

– Kannattaa mieluummin ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön ja jättää asia sen hoidettavaksi, sanoo korvauspäällikkö Matti Karimäki Ylelle.

Liikennevakuutus korvaa vain onnettomuuksissa, jossa on moottoriajoneuvo mukana. Polkupyöräonnettomuudesta korvauksia kannattaa hakea kotivakuutuuksesta.

Jos erehtyy sopimaan uhkailijan kanssa, vakuutusyhtiö ei voi auttaa.

 

 

Sähköilmiö omaisuusvakuutuksessa

 Yrityksissä ja kotona on herkkiä elektronisia laitteita, joiden korjaaminen vaikkapa ukkosen jäljiltä maksaa usein enemmän kuin uusi vastaava laite. Lisäksi uhkana on laitteen muistiin tallennettujen tietojen menettäminen.

Sähköisiä häiriöitä voi välittyä elektronisiin laitteisiin sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkoista tai antenniverkosta.

Salamaniskun ei tarvitse osua suoraan rakennukseen. Korkea jännite voi syntyä myös salamaniskusta avojohtoon tai pilvien välisestä salamaniskusta.

Jännitehäiriöitä voi aiheutua myös vahvavirtalaitteiden kytkemisestä ja katkaisemisesta.

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta johtimiin voi muodostua laitteita rikkova ylijännite, joka voi kulkeutua pitkänkin matkan päähän iskupaikasta.

Sähköilmiövahinko voi syntyä myös siten, että sähkölaitoksen jossain laitteessa, sähkönjakeluverkossa tai muuntajassa sattuvan toimintahäiriön vuoksi syntyy yli- tai alijännitettä tai häiriö aiheuttaa oiko- tai maasulun, jolloin verkkoon kytkettynä ollut muu sähkölaite vaurioituu.

Sähköilmiövakuutus sisältyy All Risks, eli täysturvavakuutuksiin. Ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa sitä ei välttämättä ole, ellei nimenomaan ole valittu sähköilmiövakuutusta mukaan turvalaajuuteen.

Sähköilmiövakuutus voi joksus sisältyä palovakuutukseen tai luonnonilmiövakuutukseen.

Muuta kuin täysturvavakuutusta otettaessa on syytä tarkistaa vakuutusehdoista kuuluuko sähköilmiövakuutus kokonaisuuteen. Samoin kannattaa menetellä vertailtaessa eri vakuutusyhtiöiden tuotteita keskenään. Samalta näyttävä kokoniasuus ei välttämättä sisäläkään samoja vakuutusturvia.

Monissa tapauksissa rikkoutunut sähkölaite on osa muuta laitetta. Jos pelkän rikkoutuneen sähkölaitteen (vaikka sähkömoottorin) korjaaminen rikkomatta koko laitekkonaisuutta on mahdotonta, korvataan yleensä koko laitekokonaisus (esimerkiksi kompressori, ohjelmakoneisto tai kiertovesipumppu).

Lähde: Pellikka et al, Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 1998

Potilasvahinko

Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää parhaalla mahdollisellakaan hoidolla. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn.

Jotta kysymyksessä voisi olla potilasvahinko, on seuraavien edellytysten aina täytyttävä:

Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko.
Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa.

Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.
Terveyden- ja sairaanhoitoa on esim. sairaalassa, terveyskeskuksessa ja yksityisellä lääkäriasemalla annettu hoito. Myös sairaankuljetusta, näytteenottoa, kuntoutusta ja fysikaalista hoitoa sekä reseptilääkkeen toimittamista apteekista pidetään lain tarkoittamana terveyden- ja sairaanhoitona. Terveydenhuollon laitosten ulkopuolinen toiminta on lain piirissä, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, koulutettu naprapaatti jne.).

Vahingoittuneen on oltava potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö.
Myös tervettä lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa henkilöä sekä veren- tai kudoksenluovuttajaa pidetään potilasvahinkolain tarkoittamana potilaana.

Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana  eli 1.5.1987 tai sen jälkeen.

Vahinko on tapahtunut Suomen maantieteellisellä alueella.

Kun nämä viisi edellytystä täyttyvät, vahingon korvattavuutta arvioidaan laissa mainittujen eri korvausperusteiden kannalta. Potilasvahinkolaissa on mainittu seitsemän erilaista tilannetta , joiden yhteydessä sattunut henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Potilasvakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Niinpä korvauskäsittelyssä joudutaan aina erottamaan, mitkä kulut ja muut taloudelliset menetykset liittyvät hoidettavaan perussairauteen tai -vammaan ja mitkä potilasvahingon seurauksiin.

1. Hoitovahinko

Hoitovahinko on tyypillisin potilasvakuutuksesta korvattava vahinko. Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitetaan esim. rokottamista ja veren- tai elimenluovutusta. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen.

Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio, kuten hermovaurio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan.

Aina ei esimerkiksi sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona , mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä.

Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa.

Hoitovahinkona voidaan korvata myös lääkkeen virheellisestä määräämisestä tai antamisesta aiheutuneet vahingot.

2. Infektiovahinko

Infektiovahingolla tarkoitetaan erilaisten mikrobien potilaalle aiheuttamia infektioita, jotka ovat saaneet todennäköisesti alkunsa tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä. Infektiovahingon korvaaminen ei hoitovahingosta poiketen vaadi, että infektio olisi voitu välttää toisin toimimalla.

Kaikkia tutkimuksen tai hoidon yhteydessä aiheutuneita infektioita ei kuitenkaan korvata potilasvahinkona, vaikka syy-yhteys voitaisiinkin todeta. Syy-yhteyden lisäksi edellytetään, ettei potilaan tarvitse sietää infektion seurauksia. Siedettävyysarviossa otetaan huomioon infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman laatu, potilaan muu terveydentila sekä infektion aiheuttamat seuraamukset. Potilaan muun terveydentilan osalta merkittäviä seikkoja voivat olla esimerkiksi jokin infektioriskiä kohottava perussairaus, vamma tai lääkitys.

Käytännössä hoidon yhteydessä alkaneet tavanomaiset, pinnalliset, nopeasti paranevat infektiot jäävät aina korvaamatta. Tätä vakavampien infektioiden osalta suhteutetaan toisiinsa infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman vakavuus ja infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus. Mitä vakavampaa sairautta tai vammaa hoidettaessa infektio on saanut alkunsa ja mitä suurempi infektioriski on ollut, sitä vakavampi infektiosta aiheutunut seuraus katsotaan siedettäväksi. Toisaalta kohonneesta riskistä huolimatta infektion aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä.

3. Tapaturmavahinko

Tapaturmavahingoilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteen yhteydessä aiheutuneita tapaturmaisia loukkaantumisia. Myös sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat korvataan tapaturmavahinkoina, ellei kyseessä ole liikennevakuutuslain perusteella korvattava vahinko.

Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, odottamatonta ja ulkoista tapahtumaa, joka sattuu vahingoittuneen tahtomatta ja aiheuttaa henkilövahingon. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Potilasvakuutus kattaa vain toimenpiteisiin välittömästi liittyvät tapaturmariskit, muttei yleisiä elämään tavanomaisesti liittyviä tapaturmariskejä. Esimerkiksi potilaan putoaminen hoitopöydältä voi olla tapaturmana korvattava. Sen sijaan potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma.

Vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista.

4. Laitevahinko

Laitevahinkona korvataan tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta potilaalle aiheutunut henkilövahinko. Kyseisenlaisia laitteita ovat tyypillisesti esimerkiksi hengityskoneet, leikkausinstrumentit, potilasvalvontalaitteet, sairaalavuoteet ja tutkimuspöydät. Laitteen vialla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa laite ei toimi tarkoitetulla tavalla, eikä toimimattomuus tms. johdu terveydenhoitohenkilökunnan menettelystä. Laitteen valmistajan ohjeiden vastaisen käytön aiheuttama vahinko voi olla hoitovahinkona korvattava.

Sen sijaan potilaalle pysyvästi tarkoitetut tuotteet, kuten nivelproteesit tai sydämentahdistimet, eivät ole laitteita, joiden viat oikeuttaisivat korvaukseen potilasvakuutuksesta. Pysyvästi kiinnitettyjen tuotteiden aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta esim. vahingonkorvauslain tai tuotevastuulain perusteella.

5. Huoneiston tai laitteiston vahinko

Potilasvahinkona korvataan hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta potilaalle aiheutunut vahinko. Korvattavuuden edellytyksenä on näissä tapauksissa, että vahinko on luonteeltaan äkillinen.

6. Lääkkeen toimittamisvahinko

Potilasvakuutuksesta korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut reseptilääkkeen toimittamisesta apteekista reseptin tai lääkejakelua koskevien säännösten vastaisesti. Yleisimmin kyse on siitä, että toimitettu lääke on muu kuin reseptissä määrätty taikka lääkkeen vahvuus tai käyttöohje poikkeavat reseptistä.

Lainkohta koskee apteekeista tapahtuvaa reseptilääkkeiden virheellistä luovutusta. Muuten tutkimuksen tai hoidon yhteydessä tapahtuvat lääkkeen antamiset tai määräämiset käsitellään hoitovahinkoja koskevan kohdan mukaisesti. Tällöin vahingon korvaaminen potilasvahinkona edellyttää, että lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe.

Asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei korvata potilasvahinkoina, vaan ne voivat tulla korvattaviksi vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perustella.

7. Kohtuuton vahinko

Potilasvakuutuksesta voidaan korvata potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä aiheutunut kohtuuton vahinko riippumatta siitä, olisiko se voitu välttää toisin toimimalla.

Kohtuuttomuusarviointi tulee kysymykseen vain silloin, kun potilaalle on hoidosta aiheutunut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema. Vaikeana pidetään sairautta tai vammaa, joka vastaa sosiaali- ja terveysministeriön ns. haittaluokituspäätöksen mukaisesti arvioituna vähintään haittaluokkien 7 – 8 mukaista haittaa. Lisäksi edellytetään, että seuraus on kohtuuton, kun otetaan huomioon aiheutuneen vahingon vakavuus, tutkittavan tai hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingon todennäköisyys kyseisessä yksittäistapauksessa.

Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa. Vakava hoidon seurauksena aiheutunut vahinko ei myöskään voi tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi aiheuttaa kuoleman tai vaikean vammautumisen.

Lähde: http://www.potiasvakuutuskeskus.fi

Tavoitteena jatkuva rahastussuhde

Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.

Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:

”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.

Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.

Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.

Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä  läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.

Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.

Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan  useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.

Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.

Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.