Tagged: vakuuttamien

Korvauksia vahingossa

Vakuutusyhtiö ottaa rahasi ja pitää ne. Tai jos käy oikein hyvä tuuri, saat korvauksia vahingossa.

Vakuutusyhtiön toimintaa ohjaa vakuutusyhtiölaki ja vakuutussopimuslaki. Näiden lisäksi sitä ohjaa myös hyvä vakutuustapa, johon viitataan mm. vakutuussopimuslain perusteluissa, lautakuntien ja tuomioistuinten päätöksissä jne. Mikä sitten on hyvä vakutuustapa?

Sekö, että otetaan asiakkaan rahat ja venkuroidaan milloin milläkin verukkeella korvaukset nollille?

No ei, vaikka siltä voi joskus tuntuakin.

Hyvällä vakutuustavalla ymmärretään sellaisia vakuutusyhtiön käyttämiä menettelytapoja, jotka kunnioittavat sopijaosapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä johtavat oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Hyvää vakuutustapaa ei ole määritelty erikseen missään sädöksissä tai ohjeissa. Se on hyvin epämääräinen käsite, joka sallii ohjeiden ja määräysten sisällön tulkinnan eri ajankohtien olosuhteiden mukaan.

Käsite kuvaa sitä, että vakuutusalan toiminnan on oltava paitsi lain mukaista myös eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista.

Hyvää vakuutustapaa tulkittaessa on pääpaino sanalla hyvä, ei sanalla tapa. Kyse ei siis ole siitä miten yleensä toimitaan, vaan siitä miten pitäisi toimia. Tavan hyvyyttä arvioidaan aina asiakkaiden näkökulmasta.

Hyvän vakutuustavan mukaista ei ole se, että kaikki mitä ei olisi erikseen kielletty, olisi välttämättä sallittua.

Vakuutusyhtiö ei saa myöskään markkinoinnissaan antaa totuuden vastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ei saa käyttää sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä. Vakuutukset, joissa turva on vähäinen tai olematon, ovat hyvän vakuutustavan vastaisia.

Hyvässä vakutuustavassa on kyse vakutuusyhtiöiden ja niiden ulkopuolisen maailman välisestä suhteesta. Vakutuusalan moraalin ja etiikan tulisi olla selkeämpää ja varmempaa kuin muun liiketoiminnan moraalin (Eikö sitten minkä tahansa liiketoiminnan ole oltava rehellistä ja moraalisesti kestävää?). Vakuutus ei ole mitä tahansa liiketoimintaa, vaan perusturvan ja elämisen edellytysten takaamista vahingon kohdanneelle.

Hyvän vakutuustavan noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Valvontaviranomainen on hyvään vakuutustapaan vedoten antanut ohjeita mm. korvauspäätöksen perustelemisesta ja muutoksenhakutoimenpiteistä. Myös kuluttajasuoja-asiat kuuluvat hyvään vakutuustapaan, vaikka niitä pääasiassa valvookin kuluttaja-asiamies.

Hyvä vakuutustapa liittyy laeissakin määriteltyihin asioihin:

 

1. Vakuutussalaisuus

Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että heitä koskevia tietoja ei ilmaista muille kuin heille itselleen. Jos soitat vakuutusyhtiöön ja kysyt onko Hannu Vanhatalolla vakutuuksia kyseisessä yhtiössä, niin vastaukseksi sinun pitäisi saada, että ”ei kommentoida”. Vaitiolovelvollisuudesta lisää myöhemmin.

2. Rikastumiskiellosta kirjoitin aiemmin

3. Sopijapuolen tunnistaminen

Yritys tunnistetaan kaupparekisteritietojen perusteella, yksityinen henkilö esim. henkilötunnuksen avulla. Yrityksen asiaoita hoitavalla on lisäksi oltava oikeus hoitaa vakuutusasiota (nimenkirkoitusoikeus).

4. Sopimusvapaus

Vakutuusyhtiöllä ei ole sopimuspakkoa vapaaehtoisten vakuutusten osalta (lakisääteinen vakuutus on myönnettävä sitä hakevalle). Vapaaehtoisenkaan vakuutuksen myöntämättä jättäminen ei saa olla mielivaltaista.

5. Vakuutusintressi

Jos olet vakuuttamassa esim. omaisuutta, joka ei ole sinun omistaamaasi tai hallussasi, saataa herätä kysymys miksi vakuuttaisit kyseisen kohteen. On hyvän vakuutustavan mukaista olla myönträmättä vakuutusta jos vakuutusintressi puuttuu.

5. Vakutuusmaksut ja -ehdot

Vakutuuksesta perittävät maksut on oltava vakuutettavan riskin mukaisia. Vakuuttamisen kustannukset on suunnattava oikeudenmukaisesti eri riskiryhmien kesken. Tulonsiirtoja riskiryhmien välillä ei saa tapahtua. Ei edes eri vakutuuslajien välillä. (Onko vakuutusyhtiöiden niin mielellään antamat ns. kokonaistarjoukset hyvän vakutuustavan vastaisia?)

6. Kieli

Vakuutuksesta annettavat tiedot on annettava vakuutuklsen hakijalle hänen äidinkilellään. Suomessa suomeksi tai ruotisksi. Tämä ohje koskee yksityishenkilöitä ja elinkeinonharjoittajia. Yrityksille tiedot voidaan sopia annettavaksi myös muulla kiellellä.

7. Korvaustoiminta

Vakutuusyhtiöiden keskusliitto on antanut ohjeita korvaustoiminnan periaatteista sen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Periaatteisiin kuuluu mm. se, että jos useammalla vakuutusyhtiöllä on epäselvyyttä siitä kuka maksaa korvaukset, riita ei saa näkyä asiakkaalle, vaan tämän on saatava korvauksensa kuin epäselvyyttä ei olisikaan.

 

Hyvä vakuutustapa edellyttää vakutuusyhtiöiltä rehellistä ja ymmärrettävää toimintaa (teoriassa). Sellaista, että tavallinen asiakaskin ymmärtää mistä on kysymys. Kuinkahan hyvin hyvän vakutuustavan henki käytännössä toteutuu? Epäilen, että ei kovinkaan hyvin

Coitus Int(kö?)

Omaisuusvakuutus on useimmiten yrityksen (varsinkin valmistavan yrityksen) toimminnan jatkuvuuden kannalta olleellinen turva. Yrityksen tulevaisuuden kannalta toiminnan jatkuvuus saattaa olla vieläkin tärkeämpää suojata.

Yrityksen omaisuuteen, esim. tuotantokoneisiin tai tuotantorakennukseen kohdistunut vahinko keskeyttää usein toiminnan joko osittain tai kokonaan. Joskuns pitkäksikin aikaa. Vahingon kohdanneen omaisuuden korjaaminen tai uusiminen vievät aikaa.

Jos toiminta keskeytyy, pienenevät yrityksen tulot ja kannattavuus heikkenee. Jos keskeytys jatkuu pitkään, voi edessä olla vakavia rahoitusongelmia tai jopa konkurssi. Kuluthan on kuitenkin maksetava, esim. vuokrat, palkat, sosiaalikulut, jne. Lainoja on lyhennettävä suunnitelman mukaisesti ja omistajat vaativat kohtuullisia (?) osinkoja.

Usein omaisuutta kohdanneen vahingon seurauksena syntyy ylimääräisiä kuluja, joita ei ole budjetoitu, kun toimintaa yritetään pitää pystyssä poikkeusjärjestelyin.

Jos olet vakuuttanut yrityksesi toiminnan keskeytyksen varalta, turvaa keskeytysvakuutus toimintasi jatkuvuuden. Vakuutus korvaa saamatta jääneen myyntikatteen siltä ajalta kun omaisuusvahingon jälkiä korjataan.

Myyntikate (nyk. Keskeytysvakuutskate) on se rahamäärä, jolla yritys on budjetoinut maksavansa tulevan tilikauden kiinteät kulut. Määrä sisältää myös odotetun nettovoiton. Vakuutettava määrä on liikevaihto miinus muuttuvat kulut.

Muuttuvia kuluja ovat kirjanpidossa muuttuviksi kuluiksi merkityt kulut. Tavallisesti tällaisia ovat raaka-aineen hankintakulut, lopputuotteen valmistamiseen liittyvät suoranaiset työkulut ja myytävien tavaroiden hankintakulut. Kaikki muut ovat yleensä kiinteitä kuluja.

Keskytysvakuutuskate on vakuutuksen kohteena siksi, että toiminnan keskeytymisestä aiheutuu yleensä liikevaihdon pienenemistä. Samalla kuitenkin yrityksen muuttuvat kulut pienenvät samassa suhteessa, koska urakoita ei ole, sähköä ei kulu, puhelimia ei käytetä, jne.

Kiinteät kulut on maksettava joka tapauksessa vaikka operatiivista toimintaa ei olisikaan. Keskeytysvakuutuskate sisältää ne kirjanpidon erät, joilla kiinteät kulut maksetaan. Kiinteitä kuluja ovat mm. toimihenkilöiden palkat, vuokrat, leasingmaksut, markkinointikulut, jne.

Vaikka yritys lomauttaisi ne henkilöt, joille ei vahingon johdosta ole tarjota töitä, tulee ainakin osa muuttuvista palkoista maksettavaksi. Myös nämä palkat voidaan kattaa keskeytysvakuutuksella. Jos sinulla on palveluksessasi sellaisia henkilöitä, joita et halua menettää, korvaa keskeytysvakuutus heille maksamasi palkat. Kun palkat kirjataan kiinteisiin kustannuksiin, kuuluvat ne ”automaattisesti” keskeytysvakutuuskatteeseen.

Vakavan vahingon aiheuttama toiminnan keskeytys voi olla hyvinkin pitkä, pahimmassa tapuksessa jopa. 1,5 – 2 vuotta. Varsinaisen vahingon kojaamiseen tarvittavan ajan lisäksi aikaa kuluu myös siihen, että toiminta muutenkin normalisoituu. Keskeytysvakuutuksessa puhutaan vastuuajasta, jonka pituus on se aika, jona yritys arvelee normalisoivansa toimintansa entiselleen.

Vastuuaikaa arvioitaessa on otettava huomioon mm. vahinkopaikan raivaaniseen, korjaussuunnitelmien tekemiseen, lupien hankintaan, työn suorittajien etsimiseen, ja vastaaviin toimenpiteisiin kuluva aika. Vastuuajan pituuteen vaikuttaa myös tarvittavien koneiden toimitus- ja asennusajat sekä koekäytöt, jne. Vakuutettu keskytysvakuutuskate ja valittu vastuuaika eivät riipu toisistaan, vaan kumpikin pitää harkita omana asianaan.

 

Keskeytysvakuutus korvaa normaalisti

  • myyntikatteen menetyksen
  • työpalkat
  • ylimääräiset kulut

 

Vakuutuksesta korvataan siis liikevaihdon pienenemisen johdosta tapahtuva myyntikatteen menetys, muuttuviin kuluihin merkityt palkat (sosiaalikuluineen) sekä kulut, joilla on estetty liikevaihdon pienenemistä.

Keskeytysvakuutuksesta ei korvata säästyneitä kuluja. Vakuutus ei myöskään korvaa kuluja, joista saat korvauksen omaisuusvakuutuksen perusteella. Keskeytysvakuutus ei korvaa sellaisen vahingon aiheuttamia keskeytyskuluja, joita ei korvata omaisuusvakuutuksesta.

Jos vahingon johdosta syntyy myyntikatteen lisäystä vakuutuksenottajan toisessa liiketoiminnassa, tämä lisäys vähennetään keskeytysvakutuuskorvauksesta. Jos taas toiminta lopetetaan kokonaan vahingon johdosta, korvauksena maksetaan menetetyn liikevoiton ja maksettujen kulujen summa ajalta, jona liiketoiminta olisi saatu uudelleen käynnistettyä.

Keskeytysvakuutuksella voidaan vakuuttaa myös henkilöriskeistä aiheutuneita menetyksiä. Useimmiten vakuutetaan kriittisessä tehtävässä olevan henkilön (avainhenkilö) työpanos tapaturman varalta, jolloin vakuutus korvaa eismerkiksi sijaisen palkkakustannukset. Jotkut vakuutusyhtiöt korvaavat henkilöriskien aiheuttamaa keskeytyskorvausta myös sairauden kyseessä ollessa.

Kaikille tuttu on myös kotivakuutuksiin useimmiten sisältyvä asumisen keskeytyminen, josta korvataan mm. vuokrakuluja evakkoretken aikana. Heti ei kuitenkaan kannata tehdä kovin suurta ravintolalaskua hotellin ravintolassa, sillä siitä ei korvata mitään. Jouduthan syömään kotioloissakin omaan piikkiisi.

Päivänarvo

Omaisuusvakuutuksissa omaisuuden arvo (vakuutusarvo) voidaan määrittää ja vakuuttaa monella tavalla. Näitä ovat:

 

Jälleenhankinta-arvo

Käypä arvo

Päivänarvo

 

Nyt selvitän mitä päivänarvo tarkoittaa.

Päivänarvolla tarkoitetaan sitä hintaa, jolla vastaava omaisuus voidaan hankkia vakingoittuneen tai tuhotuneen omaisuuden tilalle. Päivänarvo on arvo, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta (uuden vastaavan omaisuuden arvo) vähennetään määrä, jonka omaisuus on arvossaan menettänyt:

 

iän

käytön

käyttökelpoisuuden alenemisen tai

muun syyn vuoksi

 

Yleensä esineiden arvo ajan myötä alenee. Jos näin ei käy, on yleensä kyseessä arvoesineet. Myös esineen käyttö alentaa sen arvoa. Käytöllä tarkoitetaan esineen käyttöä tarkoitukseensa. Käyttökelpoisuuden alenemisesta puhutaan silloin, kun omaisuus on tullut kokonaan tai osittain alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi. Suomeksi sanottuna vanhanaikaiseksi. Silti omaisuutta voidaan ehkä käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Muu syy voi olla esimerkiksi asuintalon jättäminen kylmilleen, vaikkapa pelkästään kesäkäyttöä varten.

Päivänarvon arviointiperusteen ovat monimutkaisia. Tarkan arvion tekeminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Usein vakuutusyhtiöt käyttävät erilaisia kaavamaisia ikävähennyksiä helpottamaan päivänarvon määrittelyä.

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä voi olla jälleenhankinta-arvo tai päivänarvo. Jälleenhankinta.arvo on tavallisin, päivänarvon käytöstä pitää aina sopia erikseen. Mitä sitten vakuuttaisit päivän arvosta?

Vakuuttaisin kohteen, joka on uutena kallis, mutta käyttökelpoisia esineitä saa markkinoilta käytettynä halvalla. Esimerkiksi työstökone maksaa uutena 1 M€, mutta käytetyn saa 200.000€:lla. Normaalitilanteessa sinun pitäisi vakuuttaa laite miljoonasta (jälleenhankinta.arvo), mutta korvattaessa vakuutusyhtiö tekisi yllä mainittuja vähennyksiä, etkä kuitenkaan saisi kohteesta sen tuohoutuessa kuin murto-osan.

Jos taas vakuutat ostohinnalla ilman, että sovit maininnasta päivänarvon käytöstä, olet alivakuuttanut omaisuutesi. Saisit osavahingosta yllä olevilla luvuilla 20% vahingon määrästä, ja sekin omavastuulla vähennettynä.

Kun vakuutat kohteen ostohinnalla päivänarvona, on molemmilla osapuolilla tiedossa, että vakuutettu esine ei vastaa arvoltaan uutta vastaavaa. Päivänarvojakin on syytä tarkistaa aika ajoin, sen mukaan kuin käytettyjen esineiden myyntihinnat muuttuvat.

Päivänarvo ei kuitenkaan ole suoraan sama asia kuin käypä arvo, eli arvo jolla esine voidaan ostaa tai mitä siitä saataisiin vapaahtoisella kaupalla myytäessä.

Kuka tämän nyt korvaa

Vakuutusmeklarin työssä näkee selvästi, että Suomessa on nähty jo ihan liikaa amerikkalaisia TV sarjoja. Jokaiseen vahinkoon pitää heti löytyä joku muu maksamaan. Ja mielellään itse vahingon lisäksi ronskit korvaukset myös aiheutuneesta mielipahasta. Sori vaan, mutta Suomen vahingonkorvausoikeus ei toimi niin.

Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahinko voitaisiin sälyttää toisen kannettavaksi, siihen täytyy olla vastuuperuste, toisen virhe, huolimattomuus tai laiminlyönti, eli moitittava menettely. Käntäen: Toiselle aiheutettu vahinko on syyllisen korvattava.

Vahingon aiheuttamisella tarkoitetaan syy-yhteyttä, joka sitoo teon tai laiminlyönnin siihen seuraukseen, joka ilmenee vahinkona. Vahingonkorvausoikeudellisin perustein korvattavan vahingon pitää olla teon tai laiminlyönnin välttämätön seuraus, jonka edellytetään olevan niin läheisessä yhteydessä tekoon tai laiminlyöntiin, että vahinko olisi jäänyt syntymättä, ellei tekoa tai laiminlyöntiä olisi tapahtunut.

Vahingon määrä on se ulkoisen seikan eli vahinkotapahtuman aiheuttama muutos, jota on pidettävä vahingonkärsineen kannalta epäedullisena. Korvauksena on suoritettava niin suuri määrä, että korvauksen johdosta vahingonkärsinyt pääsee samaan asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkotapahtuma olisi sattunut. Lain mukaan korvaus ei saa olla niin suuri, että vahingonkärsinyt hyötyisi vahinkotapahtumasta perusteettomasti.

 

Tässä pätee sama periaate kuin vaikkapa autovahingossa: Jos törmään autosi takakulmaan, et voi sen johdosta maalauttaa koko autoa minun piikkiini.

 

Vastuuvakuutuksen ehtohjen tarkastaminen vakuutuksenottajan tai vakutuustodistuksen pyytäjän toimesta on sikäli kokolailla turhaa, että joka ainoassa suomessa myönnettävässä vastuvakuutuksessa on käytännössä samat ehdot: Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan toiselle aiheuttaman henkilö- ja esinevahingon, josta tämä on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Rajoitusehdotkin ovat pitkälti samasta vakuutusyhtiöiden keskusliiton malliehdosta kopioitu. Näin ollen vakuutuksen hintaa voidaan vastuuvakuutuksen kyseessä ollessa pitää yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista.

Toki muitakin huomioitavia seikkoja on, mm. vakuutuksen korvausperuste: Korvaako se vahingon, joka on a) aiheutettu, b) havaittu vai c) ilmoitettu vakuutusyhtiölle vakutuuskauden aikana. Näistä myöhemmissä kirjoituksissa lisää.

Älä silti myönnä suoralta kädeltä syyllistyneesi lainimlyöntiin tai huolimattomuuteen. Tutki vahingon ja väitetyn tuottamuksen välinen syy-yhteys tarkoin. Vahingon todellinen aiheuttaja saattaa löytyä ihan muualta kuin sinun toiminnastasi. Vakuutusyhtiösikin velvollisuus on vastuuvakuutuksen perusteella ottaa kantaa siihen oletko korvausvastuussa vai et.

Monissa tapauksissa vakutuusyhtiökään ei korvaa kaikkia vaatimuksia, joita korvauksen vaatija keksii ehdottaa. Monesti olet puun ja kuoren välissä, kun asiakas ei usko selityksiäsi, vaan uhkailee asian viemisellä eteenpäin, jos et maksa niitä kuluja, mitä vakuutusyhtiö ei maksanut. Usein tuo vaatija on myös itseäsi isompi organisaatio, joka uskoo vasta ulkopuolista auktoriteettia siitä, että vaaditut korvaukset ovat lain vastaisia.

Hanki sinäkin ammattiapua hyvissäajoin, niin et jää alakynteen kun isommat alkavat uhkailemaan.

 

Rikastumiskielto puree Keilaniemessäkin

Vakuutussopimuslain 57§ 2 momentissa säädetään, että vakuutuksenantajalla (vakuutusyhtiö) ei ole velvollisuutta korvata ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei lain mukaan saa hyötyä perusteettomasti vahinkotapauksen johdosta. Vakuutuksen tarkoitus on korvata todellinen menetys, joka vahinkotapahtumasta aiheutuu.

 

57 §
Ylivakuutus

Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi.

Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaamaan ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

 

 

Rikastumiskielto on vahingonkorvausoikeudellinen periaate, jota sovelletaan myös vahinkovakuutuksessa. Rikastumiskiellosta voidaan poiketa vain tilanteessa, jossa vakuutusmäärä on olennaisesti perustunut vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.

 

Rikastumiskieltoa sovelletaan myös aslivakuutustlanteessa: Vakuutus korvaa vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Paitsi, jos vakuutusmäärä perustuu vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.

  

58 §
Alivakuutus

Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.

 

Pidä huolta, että omaisuusvakuutuksesi vakuutusmäärät ovat oikeita. Muussa tapauksessa menetät rahaa ennemmin tai myöhemmin (ja paljon tai vähän kerrallaan)

 

Pyytämättä ja yllättäen

Vakuutusehdoissasi (omaisuusvakuutus) lukee, että vakuutuksesi korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon. Myös erikseen nimettyjen ilmiöiden (esim. palo, murto, vuoto) kohdalla pätee sama periaate tapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvattavuudesta.

Äkillinen tapahtuma on jotain, joka tapahtuu äkkiä, nopeasti, yllättäen, yhdellä kertaa, ilman ennakko-oireita, jne. Tapahtuma siis alkaa ja päättyy saman tien, eikä siihen kulu pitkää aikaa.

Ennalta arvaaton tapahtuma on odottamaton tai aavistamaton. Jos yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että jostakin toiminnasta ei aiheudu vahinkoa, mutta vahinko kuitenkin tapahtuu, on tätä pidettävä odottamattomana. Asiantuntemuksen puute ei tee vahingosta arvaamatonta, jos ammattimies olisi voinut vahingon ennakoida.

Arvioitaessa vahingon syntyä voidaan ajatella seuraavia asioita:

Minkä syyilmiön johdosta vahinko syntyi?

  • mikä tapahtuma käynnisti vahinkoon johtaneen tilanteen?

Oliko syyilmiön vaikutus lyhytaikaista ja äkillistä?

  • kauanko ilmiön vaikutus kesti 

Oliko vahinkoa edeltänyt tilanne sellainen, että syyilmiön ilmaantuminen olisi ollut ennakkoon odotettavissa tai arvattavissa?

Olisiko tapahtuma voitu estää toimimalla toisin?

  • olisiko vahinko jäänyt huolellisesti toimimalla syntymättä?

 

 

Keskeistä on nimenomaan se, että vahingon aiheuttanut tapahtuma on oltava äkillinen ja ennalta arvaamaton. Se, että vahinko itsessään, sen huomaaminen, on äkillinen ja ennalta arvaamaton on eri asia, eikä välttämättä vakuutuksesta korvattavissa.

 

Esimerkki:

Ruostesakka tukki lattialämmityksen vesikierron ja lämmön jakelu katkesi. Ruostetta kertyi, koska lattilämmitys oli toteutettu muoviputkella. Muoviputki päästää lävitseen veden joukkoon happea, joka aiheuttaa pattereiden ja verkoston teräsosien syöpymistä ja sakan kertymistä.

Vahinko ei ole äkillinen, vaan vähitellen tapahtunut. Äkillisyyttä arvoidaan vahinkotapahtuman (ruostesakan kertymisen) kannalta eikä sen perusteella, miten nopeasti lämmönjakelu katkesi. (KVL 94/38/1773)

 

 

Äkillisyys ei toteudu myöskään sillä, että vahingon kärsinyt yllättäen havaitsee vahingon tapahtuneen. Vahinkotapausta arvioidaan tapahtumien kulun perusteella, ei sen mukaan miten yllättynyt vahingon havainnut henkilö on ollut tai miten nopeasti vahinko on havaittu tai miten siihen on reagoitu.

Oleellisinta on täsmällisen tapahtumien kulun selvittäminen. Sen perusteella voidaan arvioida objektiivisesti onko tapahtuma ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Mikä ihmeen vakuutusmeklari?

Vakuutusmeklari on vakuutuksenottajan edustaja ja asioiden hoitaja vakuutusasioissa. Vakuutusmeklari ei ole (eikä edes saa olla) sopimussuhteessa yhteenkään vakuutusyhtiöön, saati sitten itse ole vakuutusyhtiö. Meklari ostaa asiakkaalleen vakuutusturvaa tämän yksilöllisen tarpeen mukaan kilpailuttamalla tarvittavat vakuutukset.

Seuraavassa olennaisia alueita vakuutusmeklaritoiminnan kannalta, joihin lainsäätäjä tai valvontaviranomaisnen on ottanut kantaa. Lähetymistapa voi olla lakihenkinen, mutta laillisuusasioistahan kyse onkin.

 

Kuka voi toimia vakutuusmeklarina?

Vakuutusmeklari on luonnollinen- tai oikeushenkilö, joka harjoittaa vakutuusedustusta asiakkansa kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Meklarin asiakas voi olla kuka tahansa, paitsi vakututusyhtiö (poislukien jälleenvakuutusyhtiöt). 

Kenen asialla vakuutusmeklari liikkuu?

Meklari toimii aina asiakkaansa toimeksiannosta. Meklarin on tehtävä asiakkaan kanssa kirjallinen toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimuksesta ilmenee mitä tehtäviä meklari asiakkaalle tekee, esim. riskien kartoittaminen ja vakuutustarpeen määritteleminen, vakuutusten kilpailuttaminen ja vertailu, vakuutussopimusten hoitaminen, jne. Lisäksi sopimuksesta on käytävä ilmi vakuutusmeklarin palkkion määrä tai määräytymisperuste. 

Valtakirjalla osoitettu valtuutus

Vakuutusyhtiöille vakuutusmeklari osoittaa asemansa asiakkaan edustajana valtakirjalla, joka on asiakkaan allekirjoittama valtuutus meklarille toimia tämän puolesta. Valtakirjan perusteella vakutuusyhtiö voi keskustella meklarin kanssa asiakkaan vakutuusasioista vakuutussopimuslain salassapitosäännösten sitä estämättä. 

Riippumaton asiantuntija

Meklari toimii siis välittäjänä asiakkaansa ja vakuutusyhtiön välillä, mutta on sopimussuhteessa näistä vain toiseen, eli asiakkaaseensa. Meklari ei saa olla työ-, asiamies- tai muussa sopimussuhteessa vakuutusyhtiöön. Lisäksi oikeushenkilöltä on kielletty omistukseen perustuva riippuvuus vakuutuyhtiöhin. 

Vakuutusedustuslaissa siis edellytetään vakuutusmeklarilta riippumattomuutta vakuutuksenantajista. Olennainen syy tähän on se, että vakuutukset ovat abstrakti tuote, joiden tunteminen edellyttää vakutuusehtoihin ja lainsäädäntöön perehtymistä. ”Normaalille” vakuutuksenottajalle vakuutusten vertaileminen ja sen arvoiminen, miten hyvin jokin vakuutus täyttää hänen vakuutustarpeensa, on hyvin vaikeaa, usein jopa mahdotonta, ja asiantuntevammallekin hyvin vaikeaa. 

Tiukalla riippumattomuusvaatimuksella lainsäätäjä on halunnut varmistaa, että asiakas voi ilman erillistä selvitystä luottaa meklarin toimivan nimenomaan hänen hyväkseen. Tästä on asiakkaalle myös se etu, että vastuu meklaritoiminnan asianmukaisuuden varmistamisesta on toimintaa valvovan viranomaisen, Finanssivalvonnan, harteilla. 

Luvanvaraista toimintaa 

Vakuutusmeklaritoiminnan harjoittaminen edellyttää, että vakuutusmeklari on rekisteröity Finanssivalvonnan vakutuusedustajarekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä ovat luonnollisilla henkilöllä seuraavat seikat: 

 

  • Asuinpaikka on Suomessa
  • Täysi-ikäinen
  • Ei ole konkursissa
  • Toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu
  • Ei tuomioita ilmeistä sopimattomuutta osoittavista rikoksista
  • Vakuutusmeklaritutkinnolla osoitettu ammattipätevyys
  • Ei riippuvuussuhteita vakuutusyhtiöihin
  • Vastuuvakuutus aiheutttamiensa taloudellisten vahinkojen korvaamiseksi (tai oikeushenkilön vastuuvakuutuksen piirissä) 

 

Oikeushenkilöltä vaadittavat edellytykset:

 

  • Merkittty kauppa- tai muuhun julkiseen rekisteriin
  • Kotipaikka Suomessa
  • Lain ja yhtiöjärjestyuksen tai sääntöjen mukaan oikeus harjoittaa vakuutusedustusta
  • Ei ole konkurssissa
  • Riittävästi johtohenkilöitä rekisteröity meklareiksi ja yksi nimetty vastaavaksi hoitajaksi
  • Vähintään puolet meklaritoimintaan osallistuvista rekisteröity meklareiksi
  • Ei riippuvuussuhteita vakuutusyhtiöihin
  • Vastuuvakuutus

 

Yleinen ammattitaito ja huolellisuus

Vakuutusedustuslaissa edellytetään, että vakuutusmeklarin on suoritettava tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä noudatettava kaikessa toiminnassaan hyvää vakuutusmeklaritapaa. Erityisesti vakuutusmeklarin on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä asiakkaansa vakuutusturvan tarve ja tämän pohjalta tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla.

Vakuutuksista annetatvat tiedot

Vakutuusmeklarin on annettava asiakkaalle vakuutuksen valitsemiseksi tarpeeelliset tiedot. Vakuutusehdoista on tarpeen selvittää mm. vakuutusturvan keskeinen sisältö, oleelliset rajoitukset, vakuutuksen irtisanomisoikeus, jne. Vakuutussopimuslain mukaan yllä mainittuja tietoja ei tarvitse antaa jos asiakas ei niitä halua. Asiakkaan pitää tällöin nimen omaan ilmoittaa ettei halua tietoja, pelkkä pyytämättä jättäminen ei tarkoita ettei tietoja haluta.

Tasapuolien analyysi

Vakuutusmeklari tekee asiakkaalle vakuutuksen valitsemiseksi tasapuolisen analyysin tarjolla olevista vakutuuksista. Tällä tarkoitetaan asiakkaan olosuhteet huomioon ottaen tehtyä vertailua markkinoilla tarjolla olevista asiakkaan tarpeet täyttävistä vakuutuksista ja vertailuun perustuvaa suositusta asiakkaan vakutuustarpeen täyttämiseksi. Tasapuolinen analyysi on tehtävä ja annettava asiakkaalle ennen vakuutus-sopimuksen tekemistä.

Kuten jo mainittiin, ennen tasapuolisen analyysin tekemistä meklarin on otettava selvää asiakkaan olosuhteista. On otettava selvää ainakin olemassa olevasta vakuutuskannasta ja vakuutustarpeesta. Vakuutustarpeen selvittäminen edellyttää ainakin jonkin tasoista riskikartoitusta. Meklari voi ammattitaitonsa perusteella arvioida miten vakuutustarve tulisi kattaa, tai kannattaako kyseisiä riskejä ylipäätään vakuuttaa.

Vaitiolovelvollisuus

Vakuutusedustuslaissa säädetään vakutuusmeklarin vaitiolovelvollisuudesta, jonka piiriin kuuluvat asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevat seikat ja liike- tai ammattisalaisuudet. Tietoja ei siis saa ilmaista sivullisille. Sivullisia ovat paitsi kaikki vakuutusedustusta harjoittavan yrityksen ulkopuoliset tahot, myös myös ko. meklariyrityksessä henkilöt, jotka eivät tarvitse kyseistä tietoa tehtäviensä hoitamisessa.

 

Vakuutusmeklarin on siis toimittava aina asiakkaansa eli päämeihensä etujen mukaisesti ja oltava vakuutusyhtiöistä riippumation. Toimeksianto pitää hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä hyvää meklaritapaa noudattaen.

Vakuutusmeklari ei siis myy vakuutuksia, vaan ostaa asiakkaalleen vakuutusturvaa tämän tarpeiden mukaisesti. Vakuutusmeklari ei myöskään ole vakuutusyhtiö. Vakuutussopimus solmitaan aina vakutuusyhtiön ja asiakkaan välillä.

Jos palkkaat meklarin, vanha vakutuusturvasi ei muutu sisällöltään mitenkään sen johdosta, ei myöskään meklarin hankkimat vakuutukset silloin kun lopetat yhteistyön meklarin kanssa. Ainoastaan vakuutusyhtiöiden myöntämät meklarialennukset joko alentavat vakuutuksesi hintaa tai niiden posituminen korottaa vakutuuksen hintaa silloin kun luovut meklarista.

 

Mikä muu toimiala on yhtä tarkasti viranomaisten toimesta säädeltyä? Vakuutusmeklarin palveluita ostaessaan vakuutuksenottaja, yleensä PK- tai suuryritys, voi olla 100% varma, että vakuutusmeklari toimii aina asiakkaan asialla.

Miksi seuraisit tätä blogia?

Useimmilla PK yrityksillä ei ole aikaa, halua tai kykyä perehtyä vakuutustensa sisältöön ennen kuin vahinko on jo sattunut. Siinä vaiheessa vaihtoehdot ovat aika vähissä ja vakuutus korvaa mitä korvaa. Se se vasta kalliiksi tulee.

Vasta kun tiedät etukäteen mitä riskejä yrityksesi voi kohdata ja mikä on niiden vaikutus toimintaasi, voit todella aidosti päättää miten varaudut näiden riskien varalta.

Vakuuttaminen on yksi hyvä keino, mutta voi olla taloudellisesti kannatavampaa hoitaa asia jollain toisella tavalla. Vakuutuksistakin kannattaa tilanteen mukaan käyttää hyväkseen niiden erilaiset variaatiot.

Lakisääteisissäkin vakuutuksissa on huomattavia eroja niin hinnoissa kuin sisällössäkin. EU:n myötä kilpailu on vapautunut myös vakuutusalalla, mikä on johtanut lakisääteistenkin vakuutustuotteiden erilaistamiseen. Itse asiassa huomattavimmat säästöt syntyvät usein juuri  lakisääteisissä vakuutuksissa.

Tässä blogissa tulen kirjoittamaan vakuutavaa asiaa vakuuttamisesta ja riskienhallinnasta sekä muistakin läheltä liippaavasta asioista. Saat rahanarvoista tietoa, jonka avulla pystyt kehittämään riskienhallintaasi ja turvaamaan yritystoimintasi jatkuvuuden poikkeusoloissa.

 

Seuraa blogia ja poimi rahanarvoiset ideat käyttöösi. Perehtymällä edes vähän vakuutusasioihin ja riskienhallintaan voit säästää niiden kustannuksissa tuhansia Euroja, puhumattakaan vahinkojen aiheuttamista kustannuksista ja saamatta jäävistä vakuutuskorvauksista.