Tagged: vakuutus

Korvauksia vahingossa

Vakuutusyhtiö ottaa rahasi ja pitää ne. Tai jos käy oikein hyvä tuuri, saat korvauksia vahingossa.

Vakuutusyhtiön toimintaa ohjaa vakuutusyhtiölaki ja vakuutussopimuslaki. Näiden lisäksi sitä ohjaa myös hyvä vakutuustapa, johon viitataan mm. vakutuussopimuslain perusteluissa, lautakuntien ja tuomioistuinten päätöksissä jne. Mikä sitten on hyvä vakutuustapa?

Sekö, että otetaan asiakkaan rahat ja venkuroidaan milloin milläkin verukkeella korvaukset nollille?

No ei, vaikka siltä voi joskus tuntuakin.

Hyvällä vakutuustavalla ymmärretään sellaisia vakuutusyhtiön käyttämiä menettelytapoja, jotka kunnioittavat sopijaosapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä johtavat oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Hyvää vakuutustapaa ei ole määritelty erikseen missään sädöksissä tai ohjeissa. Se on hyvin epämääräinen käsite, joka sallii ohjeiden ja määräysten sisällön tulkinnan eri ajankohtien olosuhteiden mukaan.

Käsite kuvaa sitä, että vakuutusalan toiminnan on oltava paitsi lain mukaista myös eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista.

Hyvää vakuutustapaa tulkittaessa on pääpaino sanalla hyvä, ei sanalla tapa. Kyse ei siis ole siitä miten yleensä toimitaan, vaan siitä miten pitäisi toimia. Tavan hyvyyttä arvioidaan aina asiakkaiden näkökulmasta.

Hyvän vakutuustavan mukaista ei ole se, että kaikki mitä ei olisi erikseen kielletty, olisi välttämättä sallittua.

Vakuutusyhtiö ei saa myöskään markkinoinnissaan antaa totuuden vastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ei saa käyttää sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä. Vakuutukset, joissa turva on vähäinen tai olematon, ovat hyvän vakuutustavan vastaisia.

Hyvässä vakutuustavassa on kyse vakutuusyhtiöiden ja niiden ulkopuolisen maailman välisestä suhteesta. Vakutuusalan moraalin ja etiikan tulisi olla selkeämpää ja varmempaa kuin muun liiketoiminnan moraalin (Eikö sitten minkä tahansa liiketoiminnan ole oltava rehellistä ja moraalisesti kestävää?). Vakuutus ei ole mitä tahansa liiketoimintaa, vaan perusturvan ja elämisen edellytysten takaamista vahingon kohdanneelle.

Hyvän vakutuustavan noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Valvontaviranomainen on hyvään vakuutustapaan vedoten antanut ohjeita mm. korvauspäätöksen perustelemisesta ja muutoksenhakutoimenpiteistä. Myös kuluttajasuoja-asiat kuuluvat hyvään vakutuustapaan, vaikka niitä pääasiassa valvookin kuluttaja-asiamies.

Hyvä vakuutustapa liittyy laeissakin määriteltyihin asioihin:

 

1. Vakuutussalaisuus

Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että heitä koskevia tietoja ei ilmaista muille kuin heille itselleen. Jos soitat vakuutusyhtiöön ja kysyt onko Hannu Vanhatalolla vakutuuksia kyseisessä yhtiössä, niin vastaukseksi sinun pitäisi saada, että ”ei kommentoida”. Vaitiolovelvollisuudesta lisää myöhemmin.

2. Rikastumiskiellosta kirjoitin aiemmin

3. Sopijapuolen tunnistaminen

Yritys tunnistetaan kaupparekisteritietojen perusteella, yksityinen henkilö esim. henkilötunnuksen avulla. Yrityksen asiaoita hoitavalla on lisäksi oltava oikeus hoitaa vakuutusasiota (nimenkirkoitusoikeus).

4. Sopimusvapaus

Vakutuusyhtiöllä ei ole sopimuspakkoa vapaaehtoisten vakuutusten osalta (lakisääteinen vakuutus on myönnettävä sitä hakevalle). Vapaaehtoisenkaan vakuutuksen myöntämättä jättäminen ei saa olla mielivaltaista.

5. Vakuutusintressi

Jos olet vakuuttamassa esim. omaisuutta, joka ei ole sinun omistaamaasi tai hallussasi, saataa herätä kysymys miksi vakuuttaisit kyseisen kohteen. On hyvän vakuutustavan mukaista olla myönträmättä vakuutusta jos vakuutusintressi puuttuu.

5. Vakutuusmaksut ja -ehdot

Vakutuuksesta perittävät maksut on oltava vakuutettavan riskin mukaisia. Vakuuttamisen kustannukset on suunnattava oikeudenmukaisesti eri riskiryhmien kesken. Tulonsiirtoja riskiryhmien välillä ei saa tapahtua. Ei edes eri vakutuuslajien välillä. (Onko vakuutusyhtiöiden niin mielellään antamat ns. kokonaistarjoukset hyvän vakutuustavan vastaisia?)

6. Kieli

Vakuutuksesta annettavat tiedot on annettava vakuutuklsen hakijalle hänen äidinkilellään. Suomessa suomeksi tai ruotisksi. Tämä ohje koskee yksityishenkilöitä ja elinkeinonharjoittajia. Yrityksille tiedot voidaan sopia annettavaksi myös muulla kiellellä.

7. Korvaustoiminta

Vakutuusyhtiöiden keskusliitto on antanut ohjeita korvaustoiminnan periaatteista sen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Periaatteisiin kuuluu mm. se, että jos useammalla vakuutusyhtiöllä on epäselvyyttä siitä kuka maksaa korvaukset, riita ei saa näkyä asiakkaalle, vaan tämän on saatava korvauksensa kuin epäselvyyttä ei olisikaan.

 

Hyvä vakuutustapa edellyttää vakutuusyhtiöiltä rehellistä ja ymmärrettävää toimintaa (teoriassa). Sellaista, että tavallinen asiakaskin ymmärtää mistä on kysymys. Kuinkahan hyvin hyvän vakutuustavan henki käytännössä toteutuu? Epäilen, että ei kovinkaan hyvin

Coitus Int(kö?)

Omaisuusvakuutus on useimmiten yrityksen (varsinkin valmistavan yrityksen) toimminnan jatkuvuuden kannalta olleellinen turva. Yrityksen tulevaisuuden kannalta toiminnan jatkuvuus saattaa olla vieläkin tärkeämpää suojata.

Yrityksen omaisuuteen, esim. tuotantokoneisiin tai tuotantorakennukseen kohdistunut vahinko keskeyttää usein toiminnan joko osittain tai kokonaan. Joskuns pitkäksikin aikaa. Vahingon kohdanneen omaisuuden korjaaminen tai uusiminen vievät aikaa.

Jos toiminta keskeytyy, pienenevät yrityksen tulot ja kannattavuus heikkenee. Jos keskeytys jatkuu pitkään, voi edessä olla vakavia rahoitusongelmia tai jopa konkurssi. Kuluthan on kuitenkin maksetava, esim. vuokrat, palkat, sosiaalikulut, jne. Lainoja on lyhennettävä suunnitelman mukaisesti ja omistajat vaativat kohtuullisia (?) osinkoja.

Usein omaisuutta kohdanneen vahingon seurauksena syntyy ylimääräisiä kuluja, joita ei ole budjetoitu, kun toimintaa yritetään pitää pystyssä poikkeusjärjestelyin.

Jos olet vakuuttanut yrityksesi toiminnan keskeytyksen varalta, turvaa keskeytysvakuutus toimintasi jatkuvuuden. Vakuutus korvaa saamatta jääneen myyntikatteen siltä ajalta kun omaisuusvahingon jälkiä korjataan.

Myyntikate (nyk. Keskeytysvakuutskate) on se rahamäärä, jolla yritys on budjetoinut maksavansa tulevan tilikauden kiinteät kulut. Määrä sisältää myös odotetun nettovoiton. Vakuutettava määrä on liikevaihto miinus muuttuvat kulut.

Muuttuvia kuluja ovat kirjanpidossa muuttuviksi kuluiksi merkityt kulut. Tavallisesti tällaisia ovat raaka-aineen hankintakulut, lopputuotteen valmistamiseen liittyvät suoranaiset työkulut ja myytävien tavaroiden hankintakulut. Kaikki muut ovat yleensä kiinteitä kuluja.

Keskytysvakuutuskate on vakuutuksen kohteena siksi, että toiminnan keskeytymisestä aiheutuu yleensä liikevaihdon pienenemistä. Samalla kuitenkin yrityksen muuttuvat kulut pienenvät samassa suhteessa, koska urakoita ei ole, sähköä ei kulu, puhelimia ei käytetä, jne.

Kiinteät kulut on maksettava joka tapauksessa vaikka operatiivista toimintaa ei olisikaan. Keskeytysvakuutuskate sisältää ne kirjanpidon erät, joilla kiinteät kulut maksetaan. Kiinteitä kuluja ovat mm. toimihenkilöiden palkat, vuokrat, leasingmaksut, markkinointikulut, jne.

Vaikka yritys lomauttaisi ne henkilöt, joille ei vahingon johdosta ole tarjota töitä, tulee ainakin osa muuttuvista palkoista maksettavaksi. Myös nämä palkat voidaan kattaa keskeytysvakuutuksella. Jos sinulla on palveluksessasi sellaisia henkilöitä, joita et halua menettää, korvaa keskeytysvakuutus heille maksamasi palkat. Kun palkat kirjataan kiinteisiin kustannuksiin, kuuluvat ne ”automaattisesti” keskeytysvakutuuskatteeseen.

Vakavan vahingon aiheuttama toiminnan keskeytys voi olla hyvinkin pitkä, pahimmassa tapuksessa jopa. 1,5 – 2 vuotta. Varsinaisen vahingon kojaamiseen tarvittavan ajan lisäksi aikaa kuluu myös siihen, että toiminta muutenkin normalisoituu. Keskeytysvakuutuksessa puhutaan vastuuajasta, jonka pituus on se aika, jona yritys arvelee normalisoivansa toimintansa entiselleen.

Vastuuaikaa arvioitaessa on otettava huomioon mm. vahinkopaikan raivaaniseen, korjaussuunnitelmien tekemiseen, lupien hankintaan, työn suorittajien etsimiseen, ja vastaaviin toimenpiteisiin kuluva aika. Vastuuajan pituuteen vaikuttaa myös tarvittavien koneiden toimitus- ja asennusajat sekä koekäytöt, jne. Vakuutettu keskytysvakuutuskate ja valittu vastuuaika eivät riipu toisistaan, vaan kumpikin pitää harkita omana asianaan.

 

Keskeytysvakuutus korvaa normaalisti

  • myyntikatteen menetyksen
  • työpalkat
  • ylimääräiset kulut

 

Vakuutuksesta korvataan siis liikevaihdon pienenemisen johdosta tapahtuva myyntikatteen menetys, muuttuviin kuluihin merkityt palkat (sosiaalikuluineen) sekä kulut, joilla on estetty liikevaihdon pienenemistä.

Keskeytysvakuutuksesta ei korvata säästyneitä kuluja. Vakuutus ei myöskään korvaa kuluja, joista saat korvauksen omaisuusvakuutuksen perusteella. Keskeytysvakuutus ei korvaa sellaisen vahingon aiheuttamia keskeytyskuluja, joita ei korvata omaisuusvakuutuksesta.

Jos vahingon johdosta syntyy myyntikatteen lisäystä vakuutuksenottajan toisessa liiketoiminnassa, tämä lisäys vähennetään keskeytysvakutuuskorvauksesta. Jos taas toiminta lopetetaan kokonaan vahingon johdosta, korvauksena maksetaan menetetyn liikevoiton ja maksettujen kulujen summa ajalta, jona liiketoiminta olisi saatu uudelleen käynnistettyä.

Keskeytysvakuutuksella voidaan vakuuttaa myös henkilöriskeistä aiheutuneita menetyksiä. Useimmiten vakuutetaan kriittisessä tehtävässä olevan henkilön (avainhenkilö) työpanos tapaturman varalta, jolloin vakuutus korvaa eismerkiksi sijaisen palkkakustannukset. Jotkut vakuutusyhtiöt korvaavat henkilöriskien aiheuttamaa keskeytyskorvausta myös sairauden kyseessä ollessa.

Kaikille tuttu on myös kotivakuutuksiin useimmiten sisältyvä asumisen keskeytyminen, josta korvataan mm. vuokrakuluja evakkoretken aikana. Heti ei kuitenkaan kannata tehdä kovin suurta ravintolalaskua hotellin ravintolassa, sillä siitä ei korvata mitään. Jouduthan syömään kotioloissakin omaan piikkiisi.

Miksi vakuutusmeklari pesee vakuutusyhtiön myyntimiehen 6-0?

Sekä vakuutusyhtiön että meklarin on voimassa olevan oikeuden mukaan annettava asiakkaalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot.

Vakuutusyhtiön myymämies luonnollisesti kauppaa pelkästään oman yhtiönsä tuotteita, ja niistäkin helposti vain niitä, joista saa itse parhaat myyntipalkkiot.

Vakuutusmeklarin puolestaan on Vakuutusedustuslain (VedL 25§) mukaan annettava asiakkaalleen tasapuolinen analyysi riittävän monista markkinoilla tarjolla olevista vakuutuksista.

Yksi vakuutus tai yhden vakuutusyhtiön vakuutukset eivät lain vaatimusta täytä, vaan tasapuolisella analyysillä takoitetaan asiakkaan olosuhteet huomioon ottaen tehtyä vertailua markkinoilla tarjolla olevista ja asiakkaan tarpeet täyttävistä vakuutuksista. Lisäksi meklarin on annettava asiakkaalle suositus vakuutustarpeen kattamiseksi.

Vakuutusyhtiön myyjältä et koskaan saa kattavaa vertailua markkinoilla tarjolla olevista vakuutuksista tai niiden hinnoista. Monesti voi olla, ettei onneton myyntihuikkanen tunne edes oman yhtiönsä vakuutusten sisältöä, saati sitten kilpailijoiden. Eikä yksikään vakuutusyhtiön palkkoja nauttiva myyjä tule koskaan sinulle kertomaan, että ota tuo kilpailijan vakuutus kun se on halvempi ja vähän parempikin.

Vakuutusmeklari tekee juuri tätä työtä. Hän etsii sinulle parhaan vakuutuksen mahdollisimman halvalla. Työkalunaan meklarilla on tasapuolinen analyysi.

Ennen tasapuolisen analyysin tekemistä meklarin on selvitettävä asiakkaan olosuhteet. Meklarin on otettava selvää ainakin asiakkaan olemassa olevasta vakutuusturvasta ja vakuutustarpeesta. Lähes poikkeusetta tehdään myös riskien kartoitus ja riskianalyysi, jolla selvitetään asiakaan toimintaa uhkaavat riskit ja niiden vaikutukset.

Meklari pystyy ammattitaitonsa avulla arvioimaan millaisilla vakutuuksilla asiakkaan vakuutustarve kannattaa kattaa tai missä määrin kannattaa käyttää muita riskienhallinnan keinoja (muita keinoja ovat: riskin poistaminen, pienentäminen tai sen ottaminen).

Meklarin on tasapuolisessa analyysissä vertailtava riittävän monia tarjolla olevia vakuutuksia. Mukaan on otettava riittävän monen vakutuusyhtiön tarjoamat ratkaisut, jotka sopivat asiakkaan tarpeisiin. Riittävä määrä vaihtelee tapauskohtaisesti sekä asiakkaan olosuhteiden että tarjolla olevien vakuutusten mukaan. Yleensä voidaan olettaa analyysin sisältävän kaikki Suomessa tarjolla olevat vakuutukset.

Meklarin on vertailtava vakuutuksia niiden valitsemisen kannalta oleellisten seikkojen osalta. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi vakuutusturvan kattavuus, sen rajoitukset, voimassaoloa ja päättymistä koskevat ehdot, vakutuusmaksut ja muut kulut.

tasapuolisen analyysin perusteella asiakkaan on voitava verrata eri vaihtoehtoja sekä pystyttävä saamaan oikea käsitys turvan soveltuvuudesta omiin tarpeisiinsa (tämä vaatimus on siis esitetty tasapuolista analyysia kohtaan, ei asiakkaan ymmärryksen tasoa kohtaan).

 

Hanki puolueeton selvitys tarjolla olevista vakuutusvaihtoehdoista. Samankaltaisilta vaikuttavat vakuutukset saattavat olla keskenään hyvinkin eri sisältöisiä, tai eri yhtiöiden erinimiset tuotteet hyvinkin saman suojan tarjoavia. Ole tarkkana tai palkkaa yksi ylimääräinen silmäpari avuksesi.

 

 

Päivänarvo

Omaisuusvakuutuksissa omaisuuden arvo (vakuutusarvo) voidaan määrittää ja vakuuttaa monella tavalla. Näitä ovat:

 

Jälleenhankinta-arvo

Käypä arvo

Päivänarvo

 

Nyt selvitän mitä päivänarvo tarkoittaa.

Päivänarvolla tarkoitetaan sitä hintaa, jolla vastaava omaisuus voidaan hankkia vakingoittuneen tai tuhotuneen omaisuuden tilalle. Päivänarvo on arvo, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta (uuden vastaavan omaisuuden arvo) vähennetään määrä, jonka omaisuus on arvossaan menettänyt:

 

iän

käytön

käyttökelpoisuuden alenemisen tai

muun syyn vuoksi

 

Yleensä esineiden arvo ajan myötä alenee. Jos näin ei käy, on yleensä kyseessä arvoesineet. Myös esineen käyttö alentaa sen arvoa. Käytöllä tarkoitetaan esineen käyttöä tarkoitukseensa. Käyttökelpoisuuden alenemisesta puhutaan silloin, kun omaisuus on tullut kokonaan tai osittain alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi. Suomeksi sanottuna vanhanaikaiseksi. Silti omaisuutta voidaan ehkä käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Muu syy voi olla esimerkiksi asuintalon jättäminen kylmilleen, vaikkapa pelkästään kesäkäyttöä varten.

Päivänarvon arviointiperusteen ovat monimutkaisia. Tarkan arvion tekeminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Usein vakuutusyhtiöt käyttävät erilaisia kaavamaisia ikävähennyksiä helpottamaan päivänarvon määrittelyä.

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä voi olla jälleenhankinta-arvo tai päivänarvo. Jälleenhankinta.arvo on tavallisin, päivänarvon käytöstä pitää aina sopia erikseen. Mitä sitten vakuuttaisit päivän arvosta?

Vakuuttaisin kohteen, joka on uutena kallis, mutta käyttökelpoisia esineitä saa markkinoilta käytettynä halvalla. Esimerkiksi työstökone maksaa uutena 1 M€, mutta käytetyn saa 200.000€:lla. Normaalitilanteessa sinun pitäisi vakuuttaa laite miljoonasta (jälleenhankinta.arvo), mutta korvattaessa vakuutusyhtiö tekisi yllä mainittuja vähennyksiä, etkä kuitenkaan saisi kohteesta sen tuohoutuessa kuin murto-osan.

Jos taas vakuutat ostohinnalla ilman, että sovit maininnasta päivänarvon käytöstä, olet alivakuuttanut omaisuutesi. Saisit osavahingosta yllä olevilla luvuilla 20% vahingon määrästä, ja sekin omavastuulla vähennettynä.

Kun vakuutat kohteen ostohinnalla päivänarvona, on molemmilla osapuolilla tiedossa, että vakuutettu esine ei vastaa arvoltaan uutta vastaavaa. Päivänarvojakin on syytä tarkistaa aika ajoin, sen mukaan kuin käytettyjen esineiden myyntihinnat muuttuvat.

Päivänarvo ei kuitenkaan ole suoraan sama asia kuin käypä arvo, eli arvo jolla esine voidaan ostaa tai mitä siitä saataisiin vapaahtoisella kaupalla myytäessä.

Kuka tämän nyt korvaa

Vakuutusmeklarin työssä näkee selvästi, että Suomessa on nähty jo ihan liikaa amerikkalaisia TV sarjoja. Jokaiseen vahinkoon pitää heti löytyä joku muu maksamaan. Ja mielellään itse vahingon lisäksi ronskit korvaukset myös aiheutuneesta mielipahasta. Sori vaan, mutta Suomen vahingonkorvausoikeus ei toimi niin.

Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahinko voitaisiin sälyttää toisen kannettavaksi, siihen täytyy olla vastuuperuste, toisen virhe, huolimattomuus tai laiminlyönti, eli moitittava menettely. Käntäen: Toiselle aiheutettu vahinko on syyllisen korvattava.

Vahingon aiheuttamisella tarkoitetaan syy-yhteyttä, joka sitoo teon tai laiminlyönnin siihen seuraukseen, joka ilmenee vahinkona. Vahingonkorvausoikeudellisin perustein korvattavan vahingon pitää olla teon tai laiminlyönnin välttämätön seuraus, jonka edellytetään olevan niin läheisessä yhteydessä tekoon tai laiminlyöntiin, että vahinko olisi jäänyt syntymättä, ellei tekoa tai laiminlyöntiä olisi tapahtunut.

Vahingon määrä on se ulkoisen seikan eli vahinkotapahtuman aiheuttama muutos, jota on pidettävä vahingonkärsineen kannalta epäedullisena. Korvauksena on suoritettava niin suuri määrä, että korvauksen johdosta vahingonkärsinyt pääsee samaan asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkotapahtuma olisi sattunut. Lain mukaan korvaus ei saa olla niin suuri, että vahingonkärsinyt hyötyisi vahinkotapahtumasta perusteettomasti.

 

Tässä pätee sama periaate kuin vaikkapa autovahingossa: Jos törmään autosi takakulmaan, et voi sen johdosta maalauttaa koko autoa minun piikkiini.

 

Vastuuvakuutuksen ehtohjen tarkastaminen vakuutuksenottajan tai vakutuustodistuksen pyytäjän toimesta on sikäli kokolailla turhaa, että joka ainoassa suomessa myönnettävässä vastuvakuutuksessa on käytännössä samat ehdot: Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan toiselle aiheuttaman henkilö- ja esinevahingon, josta tämä on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Rajoitusehdotkin ovat pitkälti samasta vakuutusyhtiöiden keskusliiton malliehdosta kopioitu. Näin ollen vakuutuksen hintaa voidaan vastuuvakuutuksen kyseessä ollessa pitää yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista.

Toki muitakin huomioitavia seikkoja on, mm. vakuutuksen korvausperuste: Korvaako se vahingon, joka on a) aiheutettu, b) havaittu vai c) ilmoitettu vakuutusyhtiölle vakutuuskauden aikana. Näistä myöhemmissä kirjoituksissa lisää.

Älä silti myönnä suoralta kädeltä syyllistyneesi lainimlyöntiin tai huolimattomuuteen. Tutki vahingon ja väitetyn tuottamuksen välinen syy-yhteys tarkoin. Vahingon todellinen aiheuttaja saattaa löytyä ihan muualta kuin sinun toiminnastasi. Vakuutusyhtiösikin velvollisuus on vastuuvakuutuksen perusteella ottaa kantaa siihen oletko korvausvastuussa vai et.

Monissa tapauksissa vakutuusyhtiökään ei korvaa kaikkia vaatimuksia, joita korvauksen vaatija keksii ehdottaa. Monesti olet puun ja kuoren välissä, kun asiakas ei usko selityksiäsi, vaan uhkailee asian viemisellä eteenpäin, jos et maksa niitä kuluja, mitä vakuutusyhtiö ei maksanut. Usein tuo vaatija on myös itseäsi isompi organisaatio, joka uskoo vasta ulkopuolista auktoriteettia siitä, että vaaditut korvaukset ovat lain vastaisia.

Hanki sinäkin ammattiapua hyvissäajoin, niin et jää alakynteen kun isommat alkavat uhkailemaan.

 

Rikoo ei oo riskillä ruma

Mitä riski oikastaan on?

Sanalla riski kuvataan monia asioita. Se voi olla vaingonvaara tai -uhka. Usein se sisältää ajatuksen, että jotain ikävää ja epäedullista voi sattua. Riski merkitsee niitä vaaratekijöitä, joille ihmiset ovat alttiita tietyllä hetkellä. Riskinä voidaan pitää myös sitä, että tavoitteeksi asetettu positiivinen tavoite ei toteudu.

Riskejä jaotellaan eri tavoin. Tyypillinen jako perustuu riskin mahdolliseen seuraukseen. Pelkästään vahinkoa aiheuttava riski edustaa ns. puhdasta riskiä, vahinkoriskiä. Vahinkoriskin seuraukset ovat aina haitallisia ja tuottavat yritykselle tappioita. Vahinkoriskit ovat tyypillisä vakuutettavia riskejä.

Jos riskin toteutuminen aiheuttaa tuotto-odotusten toteutumatta jäämistä, puhutaan liiketaloudellisesta riskistä. Liikeriskin ottaminen kuuluu normaaliin liiketomintaan, eikä niitä voi vakuuttaa. Liike- ja vahinkoriskit eivät välttämättä ole erillisiä, vaan ne voivat myös riippua toisistaan.

 

Riskiin liittyy neljä tekijää:

  • epävarmuus
  • odotukset
  • laajuus
  • vakavuus

 

Riskiin liittyy aina epävarmuus. Jos tapahtuman seuraus on täysin ennalta tiedossa, kyseessä ei ole riski. Ei, vaikka lopputulos olisi negatiivinenkin.

Odotukset vaikuttavat siihen miten koemme riskin ja sen mahdollisen toteutumisen.

Tapahtuman laajuus ja merkityksellisyys itselle ja muille vaikuttavat riskin koettuun vakavuuteen.

Toisaalta riski sisältää vaaran lisäksi myös mahdollisuuden jostain hyvästä. Se on siten kaksisuuntainen määre, joka sisältää yhtä hyvin valinnanvaraa tai vaihtoehtoja kuin menetystä tai kuolemaa.

Riskien arviointiin sisältyy aina todennäköisyys. Teoreettisesti riski on:

 

Riski = todennäköisyys x vakavuus

 

Riskien tarkastelussa on kysymys ihmisten vapaudesta valita eri vaihtoehtojen välillä ja uskalluksesta tehdä päätöksiä ja ryhtyä tekoihin. Riskin toteutuminen edellyttää usein vaaralle altistumista. Vaaralle altistuminen voi olla vapaaehtoista tai yllätyksellistä. Riski koetaan pelottavana kun se on kontrolloimaton, hallitsematon, sisältää katastrofin aineksia ja katastrofilla on paljon uhreja. Pelottavuutta lisää vielä se, jos riski ei ole vapaaehtoinen.

Selvitä yritystoimintaasi uhkaavat riskit ja niiden vaikutukset. Jo pelkkä tietoisuus olemassa olevista riskeistä ohjaa firmasi toimintaa turvallisempaan suuntaan. Muista myös levittää sanaa riskeistä ja niiden hallintakeinoista koko henkilökunnalle, muuten kukaan ei tiedä missä mennään, eikä osaa reagoida poikkeustilanteissa oikein. Jos panttaat suunnitelmiasi selkäsi takana, olet kuin entinen johtaja Oriola Oy:n Kuulolaitekeskuksessa, missä työskentelin 80-90 lukujen taitteessa. Tämä johtajaguru piti yrityksen strategiaa visusti lukkojen takana, ettei alamaiset vahingossakaan saaneet tietää mihin yrityksen oli tarkoitus mennä. Arvannetkin, ettei Kuulolaitekeskus Oy:tä enää ole itsenäisenä yksikkönä.

Ota riskianalyysi osaksi yrityksesi strategiakierrosta ja tunge riski tiukkaan rikooseen, niin sitä on helpompi käsitellä kuin ympärillä valtoimenaan löllyvää epävarmuutta.

 

Rikastumiskieltoa(*) pienille meklareille

Taas kopsahti postilaatikkoon Finanssivalvonnan lasku valvontamaksusta, 1.180€. Eihän tuo paljoa tunnu, jos laskutat 1.000.000€ vuodessa, mutta pienelle, yhden miehen meklaritoimistolle tuokin maksu tekee tuntuvan loven kassaan.

Ote laista Finanssivalvonnan valvontamaksusta 19.12.2008/879:

6 §

Muun maksuvelvollisen perusmaksu

Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

vakuutusedustuksesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusmeklari ……. 1 000 euroa

Perusmaksua korotetaan 180 euroa jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden.

 

Lainsäätäjä lienee ollut a) vakuutusyhtiöiden lobbauksen alainen, b) muuten vain isojen toimijoiden asialla. Kyseessä oleva valvontamaksu pitäisi paremminkin perustua liikevaihtoon tai muuhun yrityksen toiminnan laajuutta kuvaavaan suureeseen, kuin kiinteään ”vuosimaksuun” yrityksen koosta riippumatta. Nykyinen vaihtoehto ei kohtele tasapuolisesti alalla toimijoita.

Yksi vaihtoehto olisi, että valvontamaksusta vapautettaisiin alle tietyn liikevaihdon tekevät yritykset ja maksua huojennettaisiin samalla tavalla kuin arvonlisäveroa, pikkuhiljaa vähentyen aina liikevaihdon kasvaessa. Tällöin aloittavallekin yrittäjälle annettaisiin positiivista kannustusta aloittaa vakuutusmeklarina.

Tuskin tuohon maksuun sentään kenenkään yritystoiminta kaatuu, mutta jonkinlainen oikeudenmukaisuus tässäkin asiassa olisi parempi vaihtoehto kuin kaavamaisen maksun kerääminen kaikilta valvottavilta toiminnan laajuuteen katsomatta. Tuskin Finanssivalvontakaan pelkästään vakuutusmeklareiden valvontamaksuilla elää. Ehkä ei edes koko vakuutusalalta keräämillään maksuilla.

 

”Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Suurin osa kustannuksista katetaan siis erilaisilla toimenpidemaksuilla sekä erityisillä valvonnan kohteilta perittävillä veroluonteisilla valvontamaksuilla.”

 

 

Kiinteä valvontamaksu tulisi poistaa ensi tilassa, ja siirtyä suhteelliseen maksuun. Sen perusteena voisi olla liikevaihto, rekisteröityjen meklareiden määrä, tai joku muu toiminnan laajuutta kuvaava arvo.

 

* Rikastumiskielto on vahingonkorvausoikeudellinen periaate, jonka mukaan vahinkoa kärsinyt ei saa hyötyä vahingostaan.

Pyytämättä ja yllättäen

Vakuutusehdoissasi (omaisuusvakuutus) lukee, että vakuutuksesi korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon. Myös erikseen nimettyjen ilmiöiden (esim. palo, murto, vuoto) kohdalla pätee sama periaate tapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvattavuudesta.

Äkillinen tapahtuma on jotain, joka tapahtuu äkkiä, nopeasti, yllättäen, yhdellä kertaa, ilman ennakko-oireita, jne. Tapahtuma siis alkaa ja päättyy saman tien, eikä siihen kulu pitkää aikaa.

Ennalta arvaaton tapahtuma on odottamaton tai aavistamaton. Jos yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että jostakin toiminnasta ei aiheudu vahinkoa, mutta vahinko kuitenkin tapahtuu, on tätä pidettävä odottamattomana. Asiantuntemuksen puute ei tee vahingosta arvaamatonta, jos ammattimies olisi voinut vahingon ennakoida.

Arvioitaessa vahingon syntyä voidaan ajatella seuraavia asioita:

Minkä syyilmiön johdosta vahinko syntyi?

  • mikä tapahtuma käynnisti vahinkoon johtaneen tilanteen?

Oliko syyilmiön vaikutus lyhytaikaista ja äkillistä?

  • kauanko ilmiön vaikutus kesti 

Oliko vahinkoa edeltänyt tilanne sellainen, että syyilmiön ilmaantuminen olisi ollut ennakkoon odotettavissa tai arvattavissa?

Olisiko tapahtuma voitu estää toimimalla toisin?

  • olisiko vahinko jäänyt huolellisesti toimimalla syntymättä?

 

 

Keskeistä on nimenomaan se, että vahingon aiheuttanut tapahtuma on oltava äkillinen ja ennalta arvaamaton. Se, että vahinko itsessään, sen huomaaminen, on äkillinen ja ennalta arvaamaton on eri asia, eikä välttämättä vakuutuksesta korvattavissa.

 

Esimerkki:

Ruostesakka tukki lattialämmityksen vesikierron ja lämmön jakelu katkesi. Ruostetta kertyi, koska lattilämmitys oli toteutettu muoviputkella. Muoviputki päästää lävitseen veden joukkoon happea, joka aiheuttaa pattereiden ja verkoston teräsosien syöpymistä ja sakan kertymistä.

Vahinko ei ole äkillinen, vaan vähitellen tapahtunut. Äkillisyyttä arvoidaan vahinkotapahtuman (ruostesakan kertymisen) kannalta eikä sen perusteella, miten nopeasti lämmönjakelu katkesi. (KVL 94/38/1773)

 

 

Äkillisyys ei toteudu myöskään sillä, että vahingon kärsinyt yllättäen havaitsee vahingon tapahtuneen. Vahinkotapausta arvioidaan tapahtumien kulun perusteella, ei sen mukaan miten yllättynyt vahingon havainnut henkilö on ollut tai miten nopeasti vahinko on havaittu tai miten siihen on reagoitu.

Oleellisinta on täsmällisen tapahtumien kulun selvittäminen. Sen perusteella voidaan arvioida objektiivisesti onko tapahtuma ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Ala laihialaiseksi

Olen henkisesti ”laihialta kotoisin”, vaikka fyysisesti olenkin hämäläinen… vai miten se nyt oli?

Minä en sitten millään suostu maksamaan kiskurihintaa mistään. Aina saa haluamasa tuotteen tai palvelun jostain vähän halvemmalla. Aina joku lipeää rivistä. Miten kauan sinä olet valmis uhraamaan omaa aikaasi löytääksesi parhaan mahdollisen hinta/ laatusuhteen? Minulta siihen menee joskus kohtuuttomastikin aikaa.

Kyse on siis siitä, että kun on päätetty ostaa Mersu, etsitään sitten se Mersu mahdollisimman halvalla. Ja tingitään vielä ysiysit päältä pois. Kyse ei ole siitä, että ostettaisiin Mersun tilalle Opel.

Jos luulet olevasi naimisissa vakutuusyhtiösi kanssa vakuuttaminenkin on varmaan helppoa. Otat vain vastaan mitä ylhäältä annetaan, ja tyydyt siihen. Kokemuksen perusteella voin todeta, että mitä pidempään olet ollut saman vakutuusyhtiön asiakas, sitä enemmän vakuutusmaksusi alenevat kilpailutuksella.

Kilpailuttaessani asiakkaiden vakuutuksia, ovat kustannukset pudonneet yleensä 30% – 40%, vaikka vakuutusturva on usein samalla parantunut. Parannukseksi lasketaan vakuutusmäärien ja -kohteiden päivittäminen (usein tiedot tosiaan ovat puutteellisia tai jopa vääriä ja alivakuutustilanne uhkaa ilman tietojen päivityksiä) tai uusien vakuutusten lisääminen (esimerikisi rikkoturva, keskeytysvakuutus tai tuotevastuuvakuutus, jne.).

Kilpailutuksen jälkeen asiaskas on aina paremmassa asemassa kuin ennen sitä. Vakuuttamiselle on määritelty selkeät raamit ja vakuutusten keskeinen sisältö ja olennaiset rajoitukset on selvitetty etukäteen. Vakuutukset on edellä olevan perusteella valittu kattamaan juuri ne keskeiset riskit, jotka on katsottu kussakin tapauksessa kriittisiksi. Tämä kaikki on vielä tehty mahdollisimman halvalla ja ilman, että asiakkaan on tarvinnut ihmetellä asiaa tuntia enempää projektin alussa ja lopussa.

 

Ala sinäkin laihialaiseksi, mutta anna vakuutusmeklarin hoitaa likainen työ ja tinkiä vakuutusmaksusi kohdalleen. Et anna itsestäsi kuvaa saiturina vaan tehokkaana resurssien hyödyntäjänä.

Miksi käyttäisit vakuutusmeklarin palveluita?

Muutat jo nyt vakuutuksen avulla äkillisen ja odottamattoman investoinnin (vahingon aiheuttamat kustannukset) budjetotavaksi kuluksi (vakuutusmaksu). Vakuutusmeklarin avulla muutat myös vakuutusten hallinnoinnista ja riskienhallinnan suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvat kiinteät kustannukset muuttuvaksi kuluksi.

Suomeksi sanottuna säästät siis omaa ja alaistesi aikaa tähdellisempiin hommiin. Ei sillä, että vakuutusasiat ja riskienhallinta olisivat turhaa puuhastelua, mutta yrityksesi kannalta on oleellisempaa sijoittaa kalliit (yleensä) kukausipalkkalaiset asiantuntijasi tuottavamapiin tehtäviin, itsestäsi puhumattakaan. Vai maksatko mielelläsi siitä, että saat tehdä aina kaiken itse? 

 

  • Siivoatko toimistosikin itse?
  • Väkerrätkö ennakopidätys-, alv- ja eläkeilmoituksia yökaudet?
  • Oletko ässä mainosgraafikko?
  • Konttaatko itse IT hommissa?
  • Vaihteletko kaikkien autojenne renkaat syksyin keväin?
  • Pidätkö vakuutusehtoja iltalukemisenasi?

 

Vakuutusmeklareilla on yleensä vuosien kokemus vakuutusalata, vaikka nykyisin vakuutusmeklariksi pääsy ei vakuutusalan työkokemusta edellytäkään.* Vakuutusmeklarin asiakkaana saat käyttöösi vuosien työkokemuksen alalta. Sellaisen hankkimiseen muulla keinoin palaisi aikaa ja rahaa niin paljon, ettei se ole mielekästä.

Meklari tuntee vakuutustoiminnan lainalaisuudet ja käytännöt. Hän osaa hakea sinulle juuri sellaisen vakuutussuojan, jonka tarvitset, etkä joudu ostamaan sitä mistä vakutuusyhtiön myyjä sattuu saammaan parhaat myyntipalkkiot.

 

Moniko vakuutusyhtiön myyjä kertoo, että ota tuon toisen yhtiön vakuutus kun se on parempi tai halvempi (tai molempia)?

 

Meklari pitää puoliasi loppuun saakka, onhan hän sinun etusi ajaja vakuutusasioissa.

 

Mitä luulet, kuinka kauan vakuutusyhtiön yhteyshenkilösi pitää puoliasi omaa palkanmaksajaansa vastaan?

 

Etsi hyvä vakuutusmeklari, niin voit keskittyä rahan tekemiseen kun meklarisi keskittyy sen säästämiseen.

 

* Ennen nykyisen vakuutusedustuslain (VedL / 2005/570) voimaantuloa vakuutusmeklariksi rekisteröitäviltä edellytettiin vakuutusalan työkokemusta. Nykyisin ammattitaito on osoitettava suorittamalla Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen vakuutusmeklaritutkintolautakunnan järjestämät tentit.