Category: Vahingot

Ja taas on keksitty tekosyitä urakalla

Turun Sanomat 3.4.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vahinko-Tapiola riitelevät A-sairaalan syksyisen palon vakuutuskorvauksista.

Vahinko-Tapiola suunnittelee pienentävänsä korvaussummaa palomääräysten rikkomisen takia.

Sairaanhoitopiiri hakee ainakin 16 miljoonan euron korvauksia palon vahingoista. – A-sairaalasta palokatkopuutteet ovat näkemyksemme mukaan selvä rakennusmääräys- ja vakuutussopimusrikko. Katkojen avulla palon näin suuri leviäminen olisi todennäköisesti vältetty, riskipäällikkö Sampo Martiskainen Vahinko-Tapiolasta kertoo.

Tukes ja Onnettomuustutkintakeskus suomivat palo-osastoinnin puutteita jo syksyllä. Sairaanhoitopiiri on täysin eri linjoilla, sillä piirin mukaan palokatkoista on tehty julkisuudessa hätäisiä johtopäätöksiä.

Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan A-sairaalassa oli rakennusluvan mukaiset rakennelmat, jotka palo- ja rakennustarkastajat olivat tarkastaneet.

Rakennusmääräysten mukaan läpiviennit eivät saa oleellisesti heikentää paloturvallisuutta, Meidän näkemyksemme mukaan turvallisuus ei heikentynyt, sillä räjähdysmäinen palo oli poikkeuksellinen.

Vakuutusyhtiöllä on tietenkin motiivinaan päästä pois maksajan roolista, kun kyseessä on tällainen suurkorvaus, Pesonen toteaa.

Martiskainen kertoo, että Tapiola pyrkii vielä selvittämään, rikottiinko suojeluohjetta tahallisesti. Turun Sanomien uutisessa (10.9.) haastateltiin nimetöntä rakennusmiestä, joka paljasti, että kaapelien läpivientien puutteista oli kerrottu useaan otteeseen työpäällikölle.

– Vakuutusyhtiöllä on tietenkin asiassa näytön taakka. Me puolustamme oikeuksiamme ja sitä laajaa vakuutusturvaa, jonka olemme Tapiolasta hankkineet, Pesonen toteaa.

 Jos sopuratkaisuun ei päädytä, sairaanhoitopiiri vie asian muutoksenhakulautakuntaan ja tarvittaessa käräjäoikeuteen.

Muutoksenhaku lautakunnissa ja tuomioistuimissa

Vapaaehtoiset vakuutukset

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Finanssialan keskusliiton väliseen sopimukseen perustuva Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa neuvoja ja auttaa kuluttajaa vakuutus- ja korvauskysymyksissä.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta:
Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki
p. (09) 685 0120
faxi (09) 685 01220
www.fine.fi

Vakuutuslautakunta

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimii Vakuutuslautakunta, joka käsittelee vapaaehtoisten vakuutusten (auto-, koti-, matka-, yksityistapaturma jne. vakuutukset) perusteella annetut päätökset ja antaa niistä perustellun suositusluontoisen lausunnon. Lausunto on maksuton.

Lautakunnan jäsenistä puolet edustaa kuluttajapuolta ja puolet vakuutusalaa.

Lautakunnan yhteystiedot ovat Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä.

Kuluttajariitalautakunta

Kuluttajariitalautakunta käsittelee vapaaehtoisen vakuutusten perusteella annetut päätökset, joissa muutoksenhakijana on kuluttaja ja antaa niistä kirjallisen suositusluontoisen päätöksen. Käsittely on maksutonta.

Kuluttajariitalautakunta
postitusosoite PL 306, 00531 Helsinki
käyntiosoite Hämeentie 3, 00530 Helsinki
puh. 010 366 5200 (vaihde)
faksi 010 366 5249
sähköposti kril(a)om.fi

Tuomioistuinkäsittely

Yhtiön ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottaja, vakuutettu tai edunsaaja voi lisäksi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi riippumatta siitä, onko hän pyytänyt edellä lautakunnan ratkaisusuositusta vai ei. Tarkemmat menettelyohjeet ovat päätöksen liitteenä olevassa muutoksenhakuosoituksessa.

Lakisääteinen liikennevakuutus

Jos vakuutusyhtiön antama korvauspäätös perustuu mielestäsi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, ota oikaisun saamiseksi ensin yhteyttä päätöksen tehneeseen vahinkokäsittelijään. Käsittelijän nimi on mainittu korvauspäätöksessä. Korvauspäätöksen liitteenä saat myös kirjallisen selvityksen muutoksenhakukeinoista.

Liikennevahinkolautakunta

Valtioneuvoston asettaman liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja liikennevahinkojen korvaamisesta (lukuun ottamatta kuntoutusasioita).

Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vahingonkärsinyt, vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu voi saattaa asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi.

Lausuntopyynnön voi laatia liikennevahinkolautakunnan Internet-sivuilla olevalle lausuntopyyntölomakkeelle, joka on tarkoitettu helpottamaan lausuntopyynnössä tarvittavien tietojen esittämistä lautakunnalle. Lausuntopyynnön voi laatia myös vapaamuotoisesti, jolloin tulee huolehtia siitä, että lomakkeessa pyydetyt tiedot käyvät selville lausuntopyynnöstä.

Lausuntopyyntö on tehtävä yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuslaitoksen päätös on merkitty annetuksi, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, määräaika lausunnon pyytämiselle päättyy seuraavana arkipäivänä. Lausuntopyynnön voi toimittaa liikennevahinkolautakunnalle

  • henkilökohtaisesti,
  • asiamiestä käyttäen,
  • lähetin välityksellä,
  • postitse tai
  • faksina.

Lausuntopyynnön toimittaminen on lähettäjän vastuulla. Lausuntopyynnön on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos lausuntopyyntö myöhästyy, sitä ei tutkita. Käsittely liikennevahinkolautakunnassa on maksuton.

Liikennevahinkolautakunta
postiosoite PL 300, 00121 Helsinki
käyntiosoite Bulevardi 54 A, 00120 Helsinki
puh. 010 286 8200
faksi 010 2868 288
www.liikennevahinkolautakunta.fi

Tuomioistuinkäsittely

Korvauksen hakija, joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen antamaan korvauspäätökseen voi saattaa korvausasian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahta eri menettelytapaa noudattaen:

  1. Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan korvauskanne voidaan panna vireille vakuutuslaitosta vastaan riita-asioissa voimassa olevassa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon vakuutuslaitoksen korvauspäätöksestä ja tästä määräajasta. Vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ei tällöin ole tarpeen.
  2. Liikennevahinkoa koskevan rikosjutun yhteydessä korvausasia voidaan liikennevakuutuslain 12 §:n mukaan ottaa tuomioistuimen tutkittavaksi edellyttäen, että vakuutuslaitos on kieltäytynyt maksamasta siltä vaaditun korvauksen. Tuomioistuimelle on tällöin esitettävä vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ja vakuutuslaitos on liikennevakuutuslain 13 §:n mukaisesti kutsuttava kuultavaksi oikeudenkäyntiin.

Liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta annetun lain mukaisissa kuntoutusasioissa muutoksenhakuasiat käsittelee Vakuutusoikeus ensiasteena.

Vakuutusoikeus
postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, 00120 Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

Työtapaturmavakuutus ja ammattiurheilijat (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvauspäätökseen sisältyy aina ohje siitä, kuinka  valitus tehdään. Muutoksenhakuohje löytyy päätöksen kääntöpuolelta.

Mikäli vahingoittunut on tyytymätön Pohjolan antamaan päätökseen, kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä Pohjolaan ja keskustella korvauskäsittelijän kanssa päätöksen perusteluista ja jatko-ohjeista. Yhtiö voi itse oikaista päätöksensä, jos se osoittautuu virheelliseksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä valitusasteena lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisen vakuutuksen muutoksenhakuasioissa. Valitusasian käsittely muutoksenhakuelimissä on maksutonta.

Valituskirjelmä lähetetään päätöksen antaneelle vakuutusyhtiölle päätöksessä olevaan osoitteeseen. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää faksilla tai sähköpostina , mutta tällöin vakuutusyhtiölle on erikseen toimitettava alkuperäinen allekirjoitettu kirjelmä.

Valitus on oltava vakuutuslaitoksessa ennen sen aukioloajan päättymistä viimeistään 30. päivänä sen jälkeen kun päätöksestä on saatu tieto. Päätöksen katsotaan tulleen tietoon 7. päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä.

Jos yhtiö voi valituskirjelmän ja sen mukana tulleiden lisäselvitysten perusteella suostua kaikkiin valituksessa esitettyihin vaatimuksiin, yhtiö voi itse oikaista päätöksen. Muussa tapauksessa yhtiö lähettää valituksen ja kaikki asiakirjat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaistavaksi. Yhtiö liittää mukaan oman lausuntonsa asiassa. Yhtiö lähettää lausuntonsa myös valittajalle tiedoksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton, itsenäinen muutoksenhakuelin. Sen jäsenet määrää valtioneuvosto ja siellä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on edelleen valitusoikeus vakuutusoikeuteen. Päätöksessä on ohje vakuutusoikeuteen valittamisesta.

Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeudelle osoitettu valitus on toimitettava ensimmäisen päätöksen antaneeseen yhtiöön, joka tutkii valituksen. Valituksen määräaika on sama kuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla valituksella. Ellei yhtiö voi oikaista päätöstä vaatimusten mukaiseksi, valitus asiapapereineen toimitetaan vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Yhtiö lausuu oheen oman kannanottonsa asiassa.

Vakuutusoikeuden päätöksestä voi vain joissakin asioissa hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Ohjeet tämän valituksen tekemiseen on vakuutusoikeuden päätöksessä.

Lisätietoa valitusmenettelyistä saa Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta ja Vakuutusoikeudesta.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

postiosoite PL 43, 00131 Helsinki
käyntiosoite Kasarmikatu 44, Helsinki
puh. (09) 228 5050
faksi (09) 2285 0535
www.tapaturmalautakunta.fi

Vakuutusoikeus

postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

LÄHDE: https://www.pohjola.fi/pohjola/henkiloasiakkaat/vahingot/muutoksenhaku-korvauspaatokseen?id=313800

Muutoksenhaku liikennevakuutusasiassa

Vakuutusyhtiön korvausratkaisuun on mahdollista hakea muutosta.

Itseoikaisu
Jos vakuutusyhtiön antama päätös on vahingonkärsineen mielestä  perustunut puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, hänen on syytä ensin ottaa yhteys asianomaisen vakuutusyhtiön vahinkokäsittelijään.

Liikennevahinkolautakunta
Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vahingonkärsinyt, vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu voi saattaa asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Liikennevahinkolautakunta on valtioneuvoston asettama ja sen  tehtävänä on antaa lausuntoja  liikennevahinkojen korvaamisesta.

Lausuntopyyntö on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava

  • lausunnonpyytäjän nimi ja yhteystiedot,
  • päätös, josta lausuntoa pyydetään,
  • miltä osin päätökseen haetaan muutosta,
  • mitä muutoksia annettuun päätökseen vaaditaan tehtäväksi ja 
    perusteet, joilla muutoksia vaaditaan.

Lausuntopyyntö on tehtävä yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa korvauspäätöksen antamisesta.

Lausuntopyynnön voi toimittaa liikennevahinkolautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse tai telekopiona. Lausuntopyynnön toimittaminen on lähettäjän vastuulla. Lausuntopyynnön on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos lausuntopyyntö myöhästyy, sitä ei tutkita.

Käsittely liikennevahinkolautakunnassa on maksuton.
Vakuutusyhtiön on ennen korvauspäätöstä pyydettävä liikennevahinkolautakunnalta lausunto seuraavista asioista, jotka koskevat:

  • pysyvän täydellisen tai osittaisen työkyvyttömyyden taikka kuoleman perusteella suoritettavaa jatkuvaa korvausta tai sen sijasta suoritettavaa jatkuvan korvauksen kertakaikkista pääoma-arvoa
  • jatkuvan korvauksen korottamista ja alentamista
  • vian ja muun pysyvän haitan perusteella suoritettavaa korvausta, jos vamma on vaikea
  • kivun ja säryn korvaamista, jos vamma on vaikea.
  • lisäksi vakuutusyhtiöllä on oikeus pyytää lausuntoa muistakin korvaustointa koskevista asioista

Jos vakuutusyhtiön ratkaisu em. asioissa poikkeaa korvauksensaajan vahingoksi lautakunnan lausunnosta, on em. lausunto lisättävä vakuutusyhtiön päätökseen. Se on myös annettava tiedoksi lautakunnalle.

Yhteystiedot:
Liikennevahinkolautakunta
PL 300
00121  HELSINKI

 

LÄHDE: http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/www/page/lvk_www_3134 

Vakuutusyhtiön normaalia mielivaltaa

Yle Lahti, 19.3.2012:

Kolmen vuoden takaisen parkkipaikkakolarin korvauskiista ratkesi Kouvolan hovioikeudessa.

Tätä ennen kiistaa oli käsitelty vakuutusyhtiö Tapiolassa, Liikennevahinkolautakunnassa sekä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Jutussa osapuolina olivat autoineen mies ja nainen.

Tapaus oli ollut rikosperusteisesti myös syyttäjän tutkittavana. Syyttäjän mukaan syyllinen liikennevahinkoon oli nainen, mutta syyttäjä jätti asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella.

Kolari oli sattunut 23.1.2009 Lahdessa Prisma-tavaratalon pysäköintipaikalla, jossa nainen oli törmännyt risteysalueella autonsa etuosalla miehen auton takarenkaaseen.

Vakuutusyhtiö Tapiola oli päätynyt tulkitsemaan miehen syylliseksi, ja korvasi tämän liikennevakuutuksesta vahingon. Mies hävisi juttunsa myös Liikennevahinkolautakunnassa ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa nostamansa korvauskanteen.

Hovi käänsi käänsi jutun Kouvolan hovioikeus kuuli liikennevahinkoasiassa useaa todistajaa ja päätyi kumoamaan käräjäoikeuden tuomion. Samalla hovioikeus totesi, ettei liikennevahinkoa olisi tullut korvata miehen Tapiolan liikennevakuutuksesta.

Tapiola joutuu hovioikeuden määräyksestä muuttamaan oman päätöksensä, hovioikeuden päätöstä vastaavaksi, ja korvaamaan miehelle yhteensä 5500 euroa oikeuskuluja. Asian käsittely kesti kolme vuotta. Kouvolan hovioikeus antoi asiassa ratkaisun 19. maaliskuuta.

Loppu hyvin kuitenkin, mutta kuka jaksaa joka asiassa vääntää? 

Vain rahamiehille

Tekniikka ja Talous, 20.1.2011:

Jos matkalla sairastuu vakavasti, voi yksityisestä kotiinkuljetuksesta joutua maksamaan jopa 70 000 euroa. Vakuutus ei aina korvaa.

Kotiin pitää päästä, vaikka jalka kainalossa. Mutta se voi maksaa maltaita, vaikka olisi matkavakuutuskin.

Matkoilla syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa vakuutus ei korvaa kaikkea hoitoa tai kuljetuksia. Näin on esimerkiksi silloin, kun sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimukset käynnissä matkan alkaessa.

Vakuutus ei korvaa silloin mitään, sanoo vastaava lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan lääkäripalvelu EMA Finland Oy:stä. Kinnunen muistuttaa, että potilas tai omainen joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja mahdolliset kotiutus- ja ylimääräiset matkakulut.
Hän puhui matkamessujen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

EMA:n ovat perustaneet viisi ambulanssilääkäriä vuonna 1989. Se on erikoistunut esimerkiksi potilaan hoidon etävalvontaan ja kansainvälisiin potilassiirtoihin. Sen asiakkaita ovat muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt, yritykset, sairaanhoitopiirit ja yksityishenkilöt.
Parhaillaan yhtiöllä on hoidettavana parikymmentä kotiuttamislentoa. Tämä on käytännössä globaali vuodeosasto, Kinnunen selittää. Hän on ollut myös perustamassa itse Medi-Heliä.

Vuosittain EMA järjestelee noin 200 potilaan kuljetuksia. Kaikkiaan Suomeen tuodaan erikoisjärjestelyin vuodessa 400 –500 matkailijaa.
Yksityinen kyyti mannertenvälillä voi maksaa 70 000 euroa, Kanarialta 35 000. Pohjoismaissa selviää ehkä 15 000 eurolla. Potilas voidaan kuljettaa myös makuuasennossa bisnesluokassa tai paareilla kolmen penkin päällä.

Lufthansalla on viisi kuljetuskonttia apuvälineineen. Se voidaan asentaa koneeseen ja maksaa vain 75 prosenttia ambulanssikyydin hinnasta, Kinnunen kertoo vaihtoehdoista.

Ennen kuljetuksen järjestämistä kuitenkin selvitetään, onko Suomeen siirto paras vaihtoehto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saatetaan siirtää toiseen sairaalaan, jossa pystytään paremmin hoitamaan tuleva leikkaus.

Silloin, kun kysymyksessä on olemassa olevan kroonisen sairauden paheneminen, korvataan vain akuuttihoito, joka yleensä on seitsemän vuorokautta. Näissä tapauksissa ei korvata kotiutumista tai ylimääräisiä matkakuluja.

Kinnunen tähdentää, että ennen matkaa alidiagnosoitu sairaus on sudenkuoppa. Silloin saattaa joutua maksamaan itse kaikki tutkimukset ja hoidot.

Myös ulkomaissa vakuutuksissa erilaisia ehtoja, joten Kinnunen kehottaa varomaan niitä. Esimerkiksi luottokorttien yhteydessä voi saada ulkomaisen yhtiön matkavakuutuksen. Muun muassa hoidossa ja potilassiirroissa korvaussummassa on rajoituksia, kun kotimaisissa tämä osio voi olla rajoittamaton.

Ongelmatonta ei ole myöskään sairastua EU-maissa. Vaikka EU-maissa ja muissa sairasvakuutuksen sopimusmaissa pääsee ilmaiseksi sairaalahoitoon, sielläkin toimitaan kyseisen maan tavalla. Perushoito ei aina kuulu sopimukseen, vaan omaisten on oltava sairaalassa auttamassa päivittäisissä toimissa. Mukana pitää olla myös eurooppalainen sairasvakuutuskortti, jonka saa Kelasta.

Uusia matkakuluja ei vakuutus myöskään korvaa EU-maista.
Kinnunen muistuttaa, että korvauksista ei päätä oma lääkäri tai kohteessa potilasta hoitava lääkäri. He eivät useimmiten tunne vakuutusten ehtoja. Oman lääkärin antama matkustuslupa tai hoitavan lääkärin suositus esimerkiksi business-paikasta ei muuta vakuutusehtoja eikä sido vakuutusyhtiötä.

Ulkomaisissa sairaaloissa voi joutua myös rahastuksen kohteeksi, sillä turistilla on helppo teettää tarpeettomiakin tutkimuksia.
Tarpeettomilta leikkauksilta Kinnunen on pelastanut useita. Esimerkiksi potilaalle ominainen, mutta vieraalle lääkärille tuntematon kohta sydänsähkökäyrässä on johtanut lähes ohitusleikkaukseen ulkomaisessa sairaalassa. Kyseessä on ollut virhediagnoosi. Se, mikä on tavallista Suomessa, ei välttämättä ole tunnettua ulkomailla.

Kinnunen ottaa esimerkiksi tuberkuloosin, joka on yleistä Kiinassa. Siellä keuhkoveritulppa on tulkittu aluksi tuberkuloosiksi ja hoito on ollut sen mukainen. Aasiassa ei ole nuorilla esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, joten niiden diagnosointi voi olla ongelmallista.

Myös maan kulttuuri vaikuttaa hoitoon. Joku tärkeä koje on rikki, lääkkeet ovat loppuneet, sairaala suljetaan viikonlopuksi, tieyhteydet eivät ole auki, Kinnunen luettelee jatkuvia haasteita.

Ripuli ja hjärtslaaki.

Verkkouutiset 19.1.2011:

Matkatoimisto Tjäreborg kysyi oppailtaan matkailijoiden terveysriskeistä.

Yksi eniten mainintoja saanut ongelma oli käsienpesun laiminlyönti sekä huono elintarvikehygienia. Niiden seurauksena voi olla paitsi loman pilaava turistiripuli myös A-hepatiitti.

Valtaosa oppaista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiset huolehtivat terveydestään matkalla paremmin kuin muut pohjoismaalaiset matkailijat. Mielipiteensä kertoi viitisenkymmentä matkaopasta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät toissa vuonna lähes neljä miljoonaa ulkomaanmatkaa. Siihen suhteutettuna matkaajan terveydentila pääsee harvoin siihen pisteeseen, että hänet jouduttaisiin tuomaan sen takia kesken kaiken Suomeen.

Ambulanssilentoja ja muita kotiutuksia on vuodessa yhteensä 400–500, arvioi vastaava lääkäri Ari Kinnunen Ema Finland -yhtiöstä. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta kuljetuslentojen järjestelyissä ja matkailijoiden lääkäripalveluissa.

Vakuutus ei korvaa kaikkea Valtaosa kotiutuksista tapahtuu Kinnusen arvion mukaan sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi. Jos sydänoireita on ollut jo aiemmin, matkaajan pitäisi olla tarkoin perillä siitä, mitä matkavakuutus korvaa.

Jos sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimus on käynnissä matkan alkaessa, vakuutus ei yleensä korvaa mitään. Tällöin potilas tai hänen omaisensa joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja kulut mahdollisesta kotiuttamisesta.

Kinnunen kehottaa soittamaan matkavakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle eikä luottamaan pelkästään vakuutuksen myyjän antamaan tietoon. – Korvauskäsittelijältä voi kysyä, että jos minulla on tällaisia ja tällaisia kroonisia sairauksia, mitä rajoituksia vakuutuksen kattavuudella on sen suhteen.

Kaikki vakuutusyhtiöt eivät myöskään tarjoa palvelua, jossa lomakohteesta voisi soittaa suomalaiselle lääkärille tai hoitajalle joka päivä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Vakuutuspetos?

MTV3, 18.1.2012:

Huijattiinko vakuutusyhtiö Tapiolalta korvauksia tekemättömistä ja ylihintaisista remonteista?

Tämän selvittely alkoi tänään Espoon käräjäoikeudessa.

Syytteessä on myös kaksi Tapiolan omaa vahinkotarkastajaa.

Syyttäjä vaatii kahdeksalle miehelle ehdotonta vankeutta tässä remonttilaskutukseen liittyvässä petos- ja lahjusvyyhdessä. Syyttäjän mukaan rakennusyritykset laskuttivat vakuutusyhtiö Tapiolalta ylisuuria ja osin perusteettomia remonttilaskuja. Rikoksista epäillyt kaksi Tapiolan vahinkotarkastajaa ohjasivat syytteen mukaan remontteja syytteessä oleville yrityksille. Lisäksi epäiltynä on muun muassa kuusi rakennusyritysten edustajaa.

Vastaajat ovat kiistäneet syytteet pääosin. Ylilaskutusta ei heidän mukaansa ole tapahtunut, vaan kaikki työt on tehty. Kyse on noin puolesta miljoonasta eurosta. Juttua puidaan käräjäoikeudessa pitkälti kevääseen.

Osataan sitä vakuutusyhtiössäkin, vaikka ne aina muita syyttelevät…

Kaatuileminen käy kalliiksi

Ilmatieteenlaitos, 11.1.2012:

Talviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustannukset.

Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutuksesta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, erilaisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset. Kokonaisuudesta arviolta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosittain sairaanhoitokuluista sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksistä.

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liukastumis-, kaatumis- ja putoamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla. Tästä valtaosa on talviaikaisia liukastumisia.

Tuoreet kustannustiedot liukastumisista ja kaatumisista osoittavat, että kaatumiset ovat suomalainen kansantauti.

”Yleensä hyvin pieni osa tapaturmista aiheuttaa suuren osan korvauksista. Valtaosa tapaturmista on lieviä ja kustannusvaikutuksiltaan melko pieniä”, kertoi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Sysi-Ahon mukaan korvaussuorituksia voidaan maksaa vielä hyvinkin pitkän ajan kuluttua tapaturman sattumisesta.

Tarpeettomia kärsimyksiä ja kustannuksia vähennettävä ponnekkaasti Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.

Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita.

Kaatumisten takia hakeutuu ensiapuun jopa 80 000 suomalaista vuosittain. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

”Tarvitsemme yhteiskunnassa monipuolisia keinoja liukastumisten ja kaatumisten torjunnassa. Jalankulkusään seuraaminen, kelinmukaiset jalkineet liukuesteineen, tasapainokyvyn ylläpito sekä ulkoalueiden talvikunnossapito ovat parhaat jokamiehen lääkkeet liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi”, korosti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden valintaan ja käyttää liukuesteitä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lisäksi tietoa saa myös YLE:n teksti-tv:n sivulta 408 ja YLEn maakuntaradioista.Tiedotteessa kerrotaan maakunnittain liukkauden syy ja ajankohta.

Helsingissä järjestetyssä Pysy pystyssä -seminaarissa käsiteltiin talvijalankulun turvallisuuden viimeisimpiä tutkimustuloksia, hankkeita liukastumisten ehkäisemiseksi sekä erityisesti kustannuksia tuoreimpien tilastotietojen valossa.

Kuka maksaa kun myrsky vei sähköt ja katon?

MTV3, 4.1.2011

Tapaninpäivän myrsky on aiheuttanut suomalaisille useita tuhansia vahinkoja. Tähän mennessä vakuutusyhtiöihin on tullut noin 18 000 vahinkoilmoitusta. Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä on hankala antaa yleispäteviä suuntaviivoja. Korvauspäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja riippuvaisia asiakkaan valitsemista vakuutusehdoista ja vakuutusturvasta.

MTV3 Uutiset tiedusteli muutamilta suurimmilta vakuutusyhtiöiltä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat kuitenkin jokseenkin yleispäteviä. Jos myrskytuuli riepottelee talonkattoa ja irrottaa kattopeltejä tai muita rakenteita, voi asukas olla kohtalaisen rauhallisin mielin. – Tämäntyyppiset vahingot ovat korvattavissa luonnonilmiöturvista riippumatta siitä, millainen kyseinen turva on. Syy on se, että viimeaikaiset myrskyt ovat useimmilla alueilla ylittäneet myrskykriteerin 20 m/sekunnissa. Tällöin suppeammatkin turvat korvaavat edellämainitun kaltaisia vahinkoja, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksityisvahinkoyksikön päällikkö Mika Laapotti.

Joissain vakuutuksissa korvaamiseen riittää vahinkopaikalla vallinnut voimakas tuuli, joka on aiheuttanut vahingon.

Jos myrsky kaataa naapuritontilla kasvaneen puun oman talon päälle ja aiheuttaa vahinkoa, naapurin vastuuvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa vahinkoja. – Vastuuvakuutuksen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että naapuri, jonka tontilta puu katuu, olisi menetellyt jollain tapaa tuottamuksellisesti eli esimerkiksi laiminlyönyt puun kaatamisen ajallaan, vaikka olisi tiennyt sen lahoksi. Varsin usein tämäntyyppistä tuottamusta ei ole osoitettavissa, vaan kärsijän on yritettävä hyödyntää omaa vakuutustaan tai sitten hän joutuu maksamaan vahingot itse, sanoo Laapotti.

Sähköt poikki – vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon? Jos myrsky katkaisee sähköt kodista ja asuminen omassa kodissa keskeytyy, kuka maksaa asumisen keskeytymiskulut? Yleensä vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon vain vuotovahingon tai palovahingon yhteydessä. Myrskyvahingon takia syntyy harvemmin sellaista tilannetta, että kotona ei voisi asua. Ifin vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo Ifillä linjatun, että jos itsestä riippumaton sähkökatkos aiheuttaa kohtuutonta haittaa, maksetaan asumisen keskeytymisestä korvausta. Jos sähköttömyyden seurauksena asunnon lämpötila laskee huomattavan alas, ruuanlaitto ei ole mahdollista (sähköhella) ja veden tai ainakin lämpimän veden saanti estyy, voidaan muualla asumisesta syntyviä kuluja korvata. Kohtuuton haitta tarkoittaa tässä tapauksessa terveys- tai muita riskejä, joita hankalat asumisolot voivat tietää esimerkiksi perheille, joissa on hyvin pieniä lapsia. Tällaisissa tapauksissa korvauksista pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. – Se, että mennään hotelliin ja lähetetään lasku vakuutusyhtiölle jälkikäteen, ei toimi. Hotellievakolle pitää aina olla selvästi perusteltu ja vakavahko syy.Se, että sähköt ovat poikki ja on epämukavaa, ei missään tapauksessa riitä hotelliasumisen korvaamiseen, sanoo Kemppinen. Aggregaattikaupoille – kuka maksaa?

Aggregaatin ostamisesta tai vuokraamisesta on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä korvausta jälkikäteen, jos aggregaatin käytöllä on pystytty estämään esimerkiksi rakennuksen putkiston jäätyminen tai muu laaja-alainen jäätymisvahinko. – Jos esimerkiksi putkiston jäätymisen ehkäisemiseksi vuokrataan laitteita, korvataan kulut vakuutuksesta. Jos ainoa mahdollisuus on aggregaatin ostaminen, voidaan korvata osa sen hankintakulusta. Hankintakulut korvataan vain osittain siksi, että laitteet jäävät asiakkaalle. Aggregaatin polttoainekustannukset tulisi joka tapauksessa korvata, mutta se vaatii myös sen, että on ollut kovat pakkaset, sanoo Kemppinen. – Mutta se, että halutaan sähköä vain mukavuuden takia, ei täytä korvaamisen vaatimusta.

Korvataanko sulaneet pakasteet? Pakasteet säilyvät pitkäänkin käyttökelpoisina, jos pakastimet vain malttaa pitää kiinni sähkökatkoksen aikana. Aggregaatin vuokraaminen on kuitenkin perusteltua, jos pakasteiden sulaminen saadaan aggregaatin avulla estettyä. – Tällaisessa tilanteessa olemme maksaneet aggregaatin vuokrakuluja, sanoo Kemppinen. Jos asiakas ostaa aggregaatin, voidaan joskus harvoin korvata hankintakuluja osittain. Kuluttajaviraston mukaan tietyissä tilanteissa voi hakea myös sähköyhtiöiltä korvauksia sulaneista pakasteista. Toisaalta voi käydä myös niin, että sähköyhtiöt pitävät Tapaninpäivän kaltaista myrskyä force majeure -esteenä. Sähköyhtiöt eivät toisin sanoen näe, että heille syntyisi korvausvelvollisuutta.

Metsävakuutusten ehdoissa on eroja

Maaseudun tulevaisuus 28.12.2011:

Aiempia vuosia useammalla on nyt metsävakuutus, sillä yhä useampi on vakuuttanut tilansa.

Jos myrsky on kaatanut metsää, metsävakuutuksesta voi saada osan vahingosta korvattua.  Menettelytavat ja vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Kesän 2010 myrskyjen jälkeen metsävakuutuksia otettiin paljon, kattavuus on noussut kolmasosasta 45 prosenttiin.

Vakuutusyhtiöihin on jo tullut satoja yhdeydenottoja metsätuhojen tiimoilta. Puhenlinpalveluissa on ruuhkaa, joten vahinkoilmoitus kannattaa tehdä verkossa.

Tapiolasta kerrotaan, että nyt suuria täystuhoja ei juuri ole, mutta pienempiä vahinkoja on lukumääräisesti paljon.

Metsävahingon ilmoittamisella ja myrskypuun korjuulla ei ole tulenpalavaa kiirettä. Talvella puu säilyy laadukkaana eikä hyönteistuhojen vaaraakaan ole.

Metsävakuutuksista vain osa kattaa myrskytuhot. Ensimmäinen askel ennen yhteydenottoa vakuutusyhtiöön on tuhon toteaminen. Pieniä, alle 15 kuutiometrin tuhoja ei korvata. Raja alkaa olla ylittynyt, jos 20–30 tukkipuuta on kaatunut.

On syytä myös tarkistaa, että tilalla todella on myrskytuhot kattava vakuutus voimassa. Tarkka menettelytapa vaihtelee yhtiöittäin. Alle on koottu tärkeimmät tiedot neljästä vakuutusyhtiöstä.

Tapiola

Alle 100 kuutiometrin vahingossa riittää asiakkaan oma arvio vahinkopuuston määrästä.

100–300 kuution varttuneen puuston vahingoissa ei tarvita metsävahinkoarviota, mittaustodistus riittää.

Yli 300 kuution vahingosta, tai jos se on osunut nuoreen kasvatusmetsään, on tehtävä vahinkoarvio.

Tapiola pyytää arvion tarvittaessa. Nyt poikkeustilanteessa puunkorjuun voi aloittaa välittömästi ennen arviota.

Vahinko voidaan korvata hakkuukoneen mittalistan perusteella tai vahinkoarvio pyytää jälkikäteen.

Myrskytuhopuut korjataan omalle mittalistalle, jotta vahinkojen myöhempi arvioiminen on helpompaa.

Nuoremmat 02-03 -kehitysluokan vahinkokuviot kannattaa hakata erikseen omalle listalleen, jotta odotusarvolisän laskeminen helpottuu.

Enimmäiskorvausmäärät 15 tai 26 euroa kiintokuutiota kohti.

Mahdollinen odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä enimmäiskorvauksen lisäksi.

Vahinkoarviota voi tarkentaa jälkikäteen, jos sille on tarvetta.

OP Pohjola

Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoita kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus.

Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio.

Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty Pohjolaan.

Enimmäiskorvaukset ovat 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

IF

Korvaus riippuu vahingoitetun puun määrästä ja puulajista.

Enimmäiskorvaus 11, 15 tai 20 euroa kuutiolta.

Vahinkoarvion tekee metsänhoitoyhdistys. Myös korjuukoneen tietoihin perustuva mittaustodistus käy.

Korvattavan tuhon alaraja 15 kuutiota, taimikossa 0,5 hehtaaria.

Lähivakuutus

Ensin kannattaa tehdä vahinkoilmoitus puhelimitse, toimistossa tai netissä.

Metsänomistaja voi tilata vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä tai muulta arvioita työkseen tekevältä, riippumattomalta metsäammattilaiselta.

Enimmäiskorvaus on 14, 22 tai 30 euroa kuutiolta.

Lopullinen korvaus selviää, kun tuhopuut saadaan myytyä. Jos vahingon arvo ylittää enimmäiskorvauksen selvästi, korvaus voidaan maksaa heti.