Category: vakuutus

Muutoksenhaku lautakunnissa ja tuomioistuimissa

Vapaaehtoiset vakuutukset

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Finanssialan keskusliiton väliseen sopimukseen perustuva Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa neuvoja ja auttaa kuluttajaa vakuutus- ja korvauskysymyksissä.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta:
Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki
p. (09) 685 0120
faxi (09) 685 01220
www.fine.fi

Vakuutuslautakunta

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimii Vakuutuslautakunta, joka käsittelee vapaaehtoisten vakuutusten (auto-, koti-, matka-, yksityistapaturma jne. vakuutukset) perusteella annetut päätökset ja antaa niistä perustellun suositusluontoisen lausunnon. Lausunto on maksuton.

Lautakunnan jäsenistä puolet edustaa kuluttajapuolta ja puolet vakuutusalaa.

Lautakunnan yhteystiedot ovat Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä.

Kuluttajariitalautakunta

Kuluttajariitalautakunta käsittelee vapaaehtoisen vakuutusten perusteella annetut päätökset, joissa muutoksenhakijana on kuluttaja ja antaa niistä kirjallisen suositusluontoisen päätöksen. Käsittely on maksutonta.

Kuluttajariitalautakunta
postitusosoite PL 306, 00531 Helsinki
käyntiosoite Hämeentie 3, 00530 Helsinki
puh. 010 366 5200 (vaihde)
faksi 010 366 5249
sähköposti kril(a)om.fi

Tuomioistuinkäsittely

Yhtiön ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottaja, vakuutettu tai edunsaaja voi lisäksi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi riippumatta siitä, onko hän pyytänyt edellä lautakunnan ratkaisusuositusta vai ei. Tarkemmat menettelyohjeet ovat päätöksen liitteenä olevassa muutoksenhakuosoituksessa.

Lakisääteinen liikennevakuutus

Jos vakuutusyhtiön antama korvauspäätös perustuu mielestäsi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, ota oikaisun saamiseksi ensin yhteyttä päätöksen tehneeseen vahinkokäsittelijään. Käsittelijän nimi on mainittu korvauspäätöksessä. Korvauspäätöksen liitteenä saat myös kirjallisen selvityksen muutoksenhakukeinoista.

Liikennevahinkolautakunta

Valtioneuvoston asettaman liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja liikennevahinkojen korvaamisesta (lukuun ottamatta kuntoutusasioita).

Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vahingonkärsinyt, vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu voi saattaa asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi.

Lausuntopyynnön voi laatia liikennevahinkolautakunnan Internet-sivuilla olevalle lausuntopyyntölomakkeelle, joka on tarkoitettu helpottamaan lausuntopyynnössä tarvittavien tietojen esittämistä lautakunnalle. Lausuntopyynnön voi laatia myös vapaamuotoisesti, jolloin tulee huolehtia siitä, että lomakkeessa pyydetyt tiedot käyvät selville lausuntopyynnöstä.

Lausuntopyyntö on tehtävä yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuslaitoksen päätös on merkitty annetuksi, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, määräaika lausunnon pyytämiselle päättyy seuraavana arkipäivänä. Lausuntopyynnön voi toimittaa liikennevahinkolautakunnalle

  • henkilökohtaisesti,
  • asiamiestä käyttäen,
  • lähetin välityksellä,
  • postitse tai
  • faksina.

Lausuntopyynnön toimittaminen on lähettäjän vastuulla. Lausuntopyynnön on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos lausuntopyyntö myöhästyy, sitä ei tutkita. Käsittely liikennevahinkolautakunnassa on maksuton.

Liikennevahinkolautakunta
postiosoite PL 300, 00121 Helsinki
käyntiosoite Bulevardi 54 A, 00120 Helsinki
puh. 010 286 8200
faksi 010 2868 288
www.liikennevahinkolautakunta.fi

Tuomioistuinkäsittely

Korvauksen hakija, joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen antamaan korvauspäätökseen voi saattaa korvausasian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahta eri menettelytapaa noudattaen:

  1. Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan korvauskanne voidaan panna vireille vakuutuslaitosta vastaan riita-asioissa voimassa olevassa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon vakuutuslaitoksen korvauspäätöksestä ja tästä määräajasta. Vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ei tällöin ole tarpeen.
  2. Liikennevahinkoa koskevan rikosjutun yhteydessä korvausasia voidaan liikennevakuutuslain 12 §:n mukaan ottaa tuomioistuimen tutkittavaksi edellyttäen, että vakuutuslaitos on kieltäytynyt maksamasta siltä vaaditun korvauksen. Tuomioistuimelle on tällöin esitettävä vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ja vakuutuslaitos on liikennevakuutuslain 13 §:n mukaisesti kutsuttava kuultavaksi oikeudenkäyntiin.

Liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta annetun lain mukaisissa kuntoutusasioissa muutoksenhakuasiat käsittelee Vakuutusoikeus ensiasteena.

Vakuutusoikeus
postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, 00120 Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

Työtapaturmavakuutus ja ammattiurheilijat (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvauspäätökseen sisältyy aina ohje siitä, kuinka  valitus tehdään. Muutoksenhakuohje löytyy päätöksen kääntöpuolelta.

Mikäli vahingoittunut on tyytymätön Pohjolan antamaan päätökseen, kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä Pohjolaan ja keskustella korvauskäsittelijän kanssa päätöksen perusteluista ja jatko-ohjeista. Yhtiö voi itse oikaista päätöksensä, jos se osoittautuu virheelliseksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä valitusasteena lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisen vakuutuksen muutoksenhakuasioissa. Valitusasian käsittely muutoksenhakuelimissä on maksutonta.

Valituskirjelmä lähetetään päätöksen antaneelle vakuutusyhtiölle päätöksessä olevaan osoitteeseen. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää faksilla tai sähköpostina , mutta tällöin vakuutusyhtiölle on erikseen toimitettava alkuperäinen allekirjoitettu kirjelmä.

Valitus on oltava vakuutuslaitoksessa ennen sen aukioloajan päättymistä viimeistään 30. päivänä sen jälkeen kun päätöksestä on saatu tieto. Päätöksen katsotaan tulleen tietoon 7. päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä.

Jos yhtiö voi valituskirjelmän ja sen mukana tulleiden lisäselvitysten perusteella suostua kaikkiin valituksessa esitettyihin vaatimuksiin, yhtiö voi itse oikaista päätöksen. Muussa tapauksessa yhtiö lähettää valituksen ja kaikki asiakirjat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaistavaksi. Yhtiö liittää mukaan oman lausuntonsa asiassa. Yhtiö lähettää lausuntonsa myös valittajalle tiedoksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton, itsenäinen muutoksenhakuelin. Sen jäsenet määrää valtioneuvosto ja siellä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on edelleen valitusoikeus vakuutusoikeuteen. Päätöksessä on ohje vakuutusoikeuteen valittamisesta.

Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeudelle osoitettu valitus on toimitettava ensimmäisen päätöksen antaneeseen yhtiöön, joka tutkii valituksen. Valituksen määräaika on sama kuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla valituksella. Ellei yhtiö voi oikaista päätöstä vaatimusten mukaiseksi, valitus asiapapereineen toimitetaan vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Yhtiö lausuu oheen oman kannanottonsa asiassa.

Vakuutusoikeuden päätöksestä voi vain joissakin asioissa hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Ohjeet tämän valituksen tekemiseen on vakuutusoikeuden päätöksessä.

Lisätietoa valitusmenettelyistä saa Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta ja Vakuutusoikeudesta.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

postiosoite PL 43, 00131 Helsinki
käyntiosoite Kasarmikatu 44, Helsinki
puh. (09) 228 5050
faksi (09) 2285 0535
www.tapaturmalautakunta.fi

Vakuutusoikeus

postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

LÄHDE: https://www.pohjola.fi/pohjola/henkiloasiakkaat/vahingot/muutoksenhaku-korvauspaatokseen?id=313800

Vakuutusyhtiön normaalia mielivaltaa

Yle Lahti, 19.3.2012:

Kolmen vuoden takaisen parkkipaikkakolarin korvauskiista ratkesi Kouvolan hovioikeudessa.

Tätä ennen kiistaa oli käsitelty vakuutusyhtiö Tapiolassa, Liikennevahinkolautakunnassa sekä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Jutussa osapuolina olivat autoineen mies ja nainen.

Tapaus oli ollut rikosperusteisesti myös syyttäjän tutkittavana. Syyttäjän mukaan syyllinen liikennevahinkoon oli nainen, mutta syyttäjä jätti asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella.

Kolari oli sattunut 23.1.2009 Lahdessa Prisma-tavaratalon pysäköintipaikalla, jossa nainen oli törmännyt risteysalueella autonsa etuosalla miehen auton takarenkaaseen.

Vakuutusyhtiö Tapiola oli päätynyt tulkitsemaan miehen syylliseksi, ja korvasi tämän liikennevakuutuksesta vahingon. Mies hävisi juttunsa myös Liikennevahinkolautakunnassa ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa nostamansa korvauskanteen.

Hovi käänsi käänsi jutun Kouvolan hovioikeus kuuli liikennevahinkoasiassa useaa todistajaa ja päätyi kumoamaan käräjäoikeuden tuomion. Samalla hovioikeus totesi, ettei liikennevahinkoa olisi tullut korvata miehen Tapiolan liikennevakuutuksesta.

Tapiola joutuu hovioikeuden määräyksestä muuttamaan oman päätöksensä, hovioikeuden päätöstä vastaavaksi, ja korvaamaan miehelle yhteensä 5500 euroa oikeuskuluja. Asian käsittely kesti kolme vuotta. Kouvolan hovioikeus antoi asiassa ratkaisun 19. maaliskuuta.

Loppu hyvin kuitenkin, mutta kuka jaksaa joka asiassa vääntää? 

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät

Turun Sanomat 7.2.2012:

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät.

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä.

Yhdistymisprosessiin sisältyvät muun muassa keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille. Vielä tämän vuoden aikana päätetään Lähivakuutus-Tapiolan uudesta nimestä ja visuaalisesta ilmeestä.

Keskinäisen finanssiryhmän pääjohtajaksi on valittu Lähivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Erkki Moisander. Toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki. Moisanderin mukaan keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että pankki- ja vakuutusasiointi viedään mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita.

Yhdistyminen edellyttää hyväksymisen Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Vahinko-Tapiolan yhtiökokouksissa keväällä 2012 sekä tarvittavat viranomaisluvat Finanssivalvonnalta ja Kilpailuvirastolta.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä muodostetaan vahinkovakuutustoimintaa harjoittava Lähivakuutus-Tapiola keskinäinen yhtiö. Lisäksi perustetaan 19 keskinäistä alueellista vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.

Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Moisander aloittaa toimikautensa pääjohtajana 1. tammikuuta 2013, jolloin yhdistymisessä syntyvä Lähivakuutus-Tapiola-finanssiryhmä aloittaa toimintansa.

Vakuutuskannan luovutukset alueellisille yhtiöille on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vain rahamiehille

Tekniikka ja Talous, 20.1.2011:

Jos matkalla sairastuu vakavasti, voi yksityisestä kotiinkuljetuksesta joutua maksamaan jopa 70 000 euroa. Vakuutus ei aina korvaa.

Kotiin pitää päästä, vaikka jalka kainalossa. Mutta se voi maksaa maltaita, vaikka olisi matkavakuutuskin.

Matkoilla syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa vakuutus ei korvaa kaikkea hoitoa tai kuljetuksia. Näin on esimerkiksi silloin, kun sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimukset käynnissä matkan alkaessa.

Vakuutus ei korvaa silloin mitään, sanoo vastaava lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan lääkäripalvelu EMA Finland Oy:stä. Kinnunen muistuttaa, että potilas tai omainen joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja mahdolliset kotiutus- ja ylimääräiset matkakulut.
Hän puhui matkamessujen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

EMA:n ovat perustaneet viisi ambulanssilääkäriä vuonna 1989. Se on erikoistunut esimerkiksi potilaan hoidon etävalvontaan ja kansainvälisiin potilassiirtoihin. Sen asiakkaita ovat muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt, yritykset, sairaanhoitopiirit ja yksityishenkilöt.
Parhaillaan yhtiöllä on hoidettavana parikymmentä kotiuttamislentoa. Tämä on käytännössä globaali vuodeosasto, Kinnunen selittää. Hän on ollut myös perustamassa itse Medi-Heliä.

Vuosittain EMA järjestelee noin 200 potilaan kuljetuksia. Kaikkiaan Suomeen tuodaan erikoisjärjestelyin vuodessa 400 –500 matkailijaa.
Yksityinen kyyti mannertenvälillä voi maksaa 70 000 euroa, Kanarialta 35 000. Pohjoismaissa selviää ehkä 15 000 eurolla. Potilas voidaan kuljettaa myös makuuasennossa bisnesluokassa tai paareilla kolmen penkin päällä.

Lufthansalla on viisi kuljetuskonttia apuvälineineen. Se voidaan asentaa koneeseen ja maksaa vain 75 prosenttia ambulanssikyydin hinnasta, Kinnunen kertoo vaihtoehdoista.

Ennen kuljetuksen järjestämistä kuitenkin selvitetään, onko Suomeen siirto paras vaihtoehto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saatetaan siirtää toiseen sairaalaan, jossa pystytään paremmin hoitamaan tuleva leikkaus.

Silloin, kun kysymyksessä on olemassa olevan kroonisen sairauden paheneminen, korvataan vain akuuttihoito, joka yleensä on seitsemän vuorokautta. Näissä tapauksissa ei korvata kotiutumista tai ylimääräisiä matkakuluja.

Kinnunen tähdentää, että ennen matkaa alidiagnosoitu sairaus on sudenkuoppa. Silloin saattaa joutua maksamaan itse kaikki tutkimukset ja hoidot.

Myös ulkomaissa vakuutuksissa erilaisia ehtoja, joten Kinnunen kehottaa varomaan niitä. Esimerkiksi luottokorttien yhteydessä voi saada ulkomaisen yhtiön matkavakuutuksen. Muun muassa hoidossa ja potilassiirroissa korvaussummassa on rajoituksia, kun kotimaisissa tämä osio voi olla rajoittamaton.

Ongelmatonta ei ole myöskään sairastua EU-maissa. Vaikka EU-maissa ja muissa sairasvakuutuksen sopimusmaissa pääsee ilmaiseksi sairaalahoitoon, sielläkin toimitaan kyseisen maan tavalla. Perushoito ei aina kuulu sopimukseen, vaan omaisten on oltava sairaalassa auttamassa päivittäisissä toimissa. Mukana pitää olla myös eurooppalainen sairasvakuutuskortti, jonka saa Kelasta.

Uusia matkakuluja ei vakuutus myöskään korvaa EU-maista.
Kinnunen muistuttaa, että korvauksista ei päätä oma lääkäri tai kohteessa potilasta hoitava lääkäri. He eivät useimmiten tunne vakuutusten ehtoja. Oman lääkärin antama matkustuslupa tai hoitavan lääkärin suositus esimerkiksi business-paikasta ei muuta vakuutusehtoja eikä sido vakuutusyhtiötä.

Ulkomaisissa sairaaloissa voi joutua myös rahastuksen kohteeksi, sillä turistilla on helppo teettää tarpeettomiakin tutkimuksia.
Tarpeettomilta leikkauksilta Kinnunen on pelastanut useita. Esimerkiksi potilaalle ominainen, mutta vieraalle lääkärille tuntematon kohta sydänsähkökäyrässä on johtanut lähes ohitusleikkaukseen ulkomaisessa sairaalassa. Kyseessä on ollut virhediagnoosi. Se, mikä on tavallista Suomessa, ei välttämättä ole tunnettua ulkomailla.

Kinnunen ottaa esimerkiksi tuberkuloosin, joka on yleistä Kiinassa. Siellä keuhkoveritulppa on tulkittu aluksi tuberkuloosiksi ja hoito on ollut sen mukainen. Aasiassa ei ole nuorilla esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, joten niiden diagnosointi voi olla ongelmallista.

Myös maan kulttuuri vaikuttaa hoitoon. Joku tärkeä koje on rikki, lääkkeet ovat loppuneet, sairaala suljetaan viikonlopuksi, tieyhteydet eivät ole auki, Kinnunen luettelee jatkuvia haasteita.

Ripuli ja hjärtslaaki.

Verkkouutiset 19.1.2011:

Matkatoimisto Tjäreborg kysyi oppailtaan matkailijoiden terveysriskeistä.

Yksi eniten mainintoja saanut ongelma oli käsienpesun laiminlyönti sekä huono elintarvikehygienia. Niiden seurauksena voi olla paitsi loman pilaava turistiripuli myös A-hepatiitti.

Valtaosa oppaista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiset huolehtivat terveydestään matkalla paremmin kuin muut pohjoismaalaiset matkailijat. Mielipiteensä kertoi viitisenkymmentä matkaopasta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät toissa vuonna lähes neljä miljoonaa ulkomaanmatkaa. Siihen suhteutettuna matkaajan terveydentila pääsee harvoin siihen pisteeseen, että hänet jouduttaisiin tuomaan sen takia kesken kaiken Suomeen.

Ambulanssilentoja ja muita kotiutuksia on vuodessa yhteensä 400–500, arvioi vastaava lääkäri Ari Kinnunen Ema Finland -yhtiöstä. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta kuljetuslentojen järjestelyissä ja matkailijoiden lääkäripalveluissa.

Vakuutus ei korvaa kaikkea Valtaosa kotiutuksista tapahtuu Kinnusen arvion mukaan sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi. Jos sydänoireita on ollut jo aiemmin, matkaajan pitäisi olla tarkoin perillä siitä, mitä matkavakuutus korvaa.

Jos sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimus on käynnissä matkan alkaessa, vakuutus ei yleensä korvaa mitään. Tällöin potilas tai hänen omaisensa joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja kulut mahdollisesta kotiuttamisesta.

Kinnunen kehottaa soittamaan matkavakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle eikä luottamaan pelkästään vakuutuksen myyjän antamaan tietoon. – Korvauskäsittelijältä voi kysyä, että jos minulla on tällaisia ja tällaisia kroonisia sairauksia, mitä rajoituksia vakuutuksen kattavuudella on sen suhteen.

Kaikki vakuutusyhtiöt eivät myöskään tarjoa palvelua, jossa lomakohteesta voisi soittaa suomalaiselle lääkärille tai hoitajalle joka päivä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Vakuutuksen myöntäminen

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vallitsee sopimusvapaus.

Vakuutusyhtiö voi hyvän vakuutustavan ja vakuutussopimuslain pohjalta itse laatimiensa myöntösääntöjen pohjalta hyväksyä tai hylätä vakuutushakemuksen. Sopimuspakkoa ei ole edes tavanomaisten kuluttajavakuutusten osalta.

Uudessa, 1.11. 2010 voimaan tulleessa vakuutussopimuslaissa vakuutusyhtiö velvoitetaan ilmoittamaan hylkäysperuste, jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai häneen verrattavalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle.

Hylkäysperusteen tulee olla lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Sen on ilmettävä vakuutusyhtiön etukäteen laatimista vastuunvalintaperiaatteista.

Hylkäyksen peruste on ilmoitettava kirjallisesti.

Vaikka pääsääntönä on sopimusvapaus, laista löytyy eräitä myöntömenettelyä sääteleviä kohtia.

Henkilövakuutuksen osalta on säädetty, että vakuutushakemusta ei saa hylätä sillä perusteella, että henkilön terveys on huonontunut tai vakuutustapahtuma (esim. tapaturma tai sairastuminen) on sattunut sen jälkeen kun kirjallinen hakemus on annettu tai lähetetty vakuutuyhtiölle.

Lain mukaan vakuutusyhtiö vastaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeisistä vakuutustapahtumista, jos on ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt hakemuksen.

Hyväksyttäviä epäysperusteita ovat esimerkiksi riskin arviointiin vaikuttavat seikat sekä muut objekstiisesti arvioitavat seikat, kuten hakijan aikaisempi maksukäyttäytyminen.

Vakuutusyhtiön on riitatapauksessa pystyttävä selvittämään, että yhtiön noudattamien myöntösääntöjen perusteella vakuutusta ei olisi myönnetty.

Vakuutusyhtiön edustajalle annettu tai lähetetty vakuutushakemus katsotaan annetuksi vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei siis voi vaatia hakemuksen lähettämistä tai antamista suoraan yhtiölle.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva, 2010

Metsävakuutusten ehdoissa on eroja

Maaseudun tulevaisuus 28.12.2011:

Aiempia vuosia useammalla on nyt metsävakuutus, sillä yhä useampi on vakuuttanut tilansa.

Jos myrsky on kaatanut metsää, metsävakuutuksesta voi saada osan vahingosta korvattua.  Menettelytavat ja vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Kesän 2010 myrskyjen jälkeen metsävakuutuksia otettiin paljon, kattavuus on noussut kolmasosasta 45 prosenttiin.

Vakuutusyhtiöihin on jo tullut satoja yhdeydenottoja metsätuhojen tiimoilta. Puhenlinpalveluissa on ruuhkaa, joten vahinkoilmoitus kannattaa tehdä verkossa.

Tapiolasta kerrotaan, että nyt suuria täystuhoja ei juuri ole, mutta pienempiä vahinkoja on lukumääräisesti paljon.

Metsävahingon ilmoittamisella ja myrskypuun korjuulla ei ole tulenpalavaa kiirettä. Talvella puu säilyy laadukkaana eikä hyönteistuhojen vaaraakaan ole.

Metsävakuutuksista vain osa kattaa myrskytuhot. Ensimmäinen askel ennen yhteydenottoa vakuutusyhtiöön on tuhon toteaminen. Pieniä, alle 15 kuutiometrin tuhoja ei korvata. Raja alkaa olla ylittynyt, jos 20–30 tukkipuuta on kaatunut.

On syytä myös tarkistaa, että tilalla todella on myrskytuhot kattava vakuutus voimassa. Tarkka menettelytapa vaihtelee yhtiöittäin. Alle on koottu tärkeimmät tiedot neljästä vakuutusyhtiöstä.

Tapiola

Alle 100 kuutiometrin vahingossa riittää asiakkaan oma arvio vahinkopuuston määrästä.

100–300 kuution varttuneen puuston vahingoissa ei tarvita metsävahinkoarviota, mittaustodistus riittää.

Yli 300 kuution vahingosta, tai jos se on osunut nuoreen kasvatusmetsään, on tehtävä vahinkoarvio.

Tapiola pyytää arvion tarvittaessa. Nyt poikkeustilanteessa puunkorjuun voi aloittaa välittömästi ennen arviota.

Vahinko voidaan korvata hakkuukoneen mittalistan perusteella tai vahinkoarvio pyytää jälkikäteen.

Myrskytuhopuut korjataan omalle mittalistalle, jotta vahinkojen myöhempi arvioiminen on helpompaa.

Nuoremmat 02-03 -kehitysluokan vahinkokuviot kannattaa hakata erikseen omalle listalleen, jotta odotusarvolisän laskeminen helpottuu.

Enimmäiskorvausmäärät 15 tai 26 euroa kiintokuutiota kohti.

Mahdollinen odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä enimmäiskorvauksen lisäksi.

Vahinkoarviota voi tarkentaa jälkikäteen, jos sille on tarvetta.

OP Pohjola

Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoita kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus.

Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio.

Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty Pohjolaan.

Enimmäiskorvaukset ovat 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

IF

Korvaus riippuu vahingoitetun puun määrästä ja puulajista.

Enimmäiskorvaus 11, 15 tai 20 euroa kuutiolta.

Vahinkoarvion tekee metsänhoitoyhdistys. Myös korjuukoneen tietoihin perustuva mittaustodistus käy.

Korvattavan tuhon alaraja 15 kuutiota, taimikossa 0,5 hehtaaria.

Lähivakuutus

Ensin kannattaa tehdä vahinkoilmoitus puhelimitse, toimistossa tai netissä.

Metsänomistaja voi tilata vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä tai muulta arvioita työkseen tekevältä, riippumattomalta metsäammattilaiselta.

Enimmäiskorvaus on 14, 22 tai 30 euroa kuutiolta.

Lopullinen korvaus selviää, kun tuhopuut saadaan myytyä. Jos vahingon arvo ylittää enimmäiskorvauksen selvästi, korvaus voidaan maksaa heti.

Kun ajat ja otat

Turun Sanomat 5.12.2011

Hetken typeryys kännipäissään voi johtaa jopa vuosien velkavankeuteen.

Jos onnettomuuden aiheuttaneella kuljettajalla on ollut alkoholia veressään yli törkeän rattijuopumusrajan (1,2 promillea), vakuutusyhtiö perii kaikki onnettomuudesta maksamansa korvaukset takaisin.

Menettely on sama, jos liikenneonnettomuus on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla.

– Humalassa ajava kuljettaja joutuu siis itse korvaamaan täysimääräisesti omaisuusvahinkojen lisäksi kaikkien kyydissä olleiden ja muidenkin onnettomuudessa vammautuneiden sairaanhoitokulut, kuntoutukset, ansionmenetykset ja eläkkeet, muistuttaa viestintäpäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos rattijuoppo kuolee itse, korvaukset peritään hänen kuolinpesältään. Käytännössä perintä tapahtuu ulosoton kautta.

Takaisinperinnän lisäksi törkeässä humalassa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei saa lainkaan korvauksia omista vahingoistaan.

Vakuutusyhtiöillä on oikeus alentaa tapauskohtaisesti myös lievemmässä humalassa ajaneiden kuljettajien omia henkilökorvauksia.

Alentamisharkinnassa otetaan huomioon teon laatu sekä huolimattomuuden ja rattijuopumuksen aste.

Tällöinkin rattijuopon oma henkilökorvaus voidaan ääritapauksessa evätä kokonaan.

Putket ja vakuutus

Yle Pohjanmaa, 4.12.2011

Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt vesivahingon sattuessa vaihtelevat. Yhteistä kuitenkin on, että mitä vanhemmat putket, sitä vähemmän kustannuksista korvataan.

Putkiremontti on edelleen kuuma aihe monessa taloyhtiössä. Eniten päänvaivaa aiheuttavat remontin kustannukset. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, millaisia korvauksia vakuutusyhtiöt maksavat kohteissa, joissa remonttia on siirretty ja vanhoille putkille sattuu hajoaminen.

– Vakuutusyhtiöillä on omat ehtonsa. Kaikille lienee yhteistä, että kun talo tulee tiettyyn ikään, kiinteistön omistajan pitää itse remontoida putket, vakuutusyhtiö ei halua remonttia korvata, toteaa Etelä-Pohjanmaan Isännöitsijöiden puheenjohtaja Vesa Mäkelä.

Vanhoista putkista ei korvata välttämättä mitään.

Ikäpoistoja tehdään eri tavoin putkien korjauksen sekä vesivahingosta aiheutuneiden korjaus- ja kuivaustöiden korvaamisessa.

Kiinteistövakuutuksessa onkin kaksi osaa: laitevakuutus ja vuotovahinkovakuutus. Laitevakuutuksen alla olevien putkitöiden korvausprosentti saattaa poistua jopa kokonaan. Vuotovahingoissa ikäpoistot ovat hivenen pienempiä.

Esimerkiksi 1980-luvulla rakennettujen putkien hajotessa liikutaan putkistotöiden osalta jo hyvinkin pienissä korvausmäärissä. Ikäpoistot saattavat olla 60 prosenttia tai enemmänkin. 1970-luvun puolivälissä ja sitä aiemmin tehtyjen putkien kohdalla ei korvata välttämättä enää mitään.

– Jos on 1960-luvulla tehty talo ja putkiremontti tekemättä, niin putkistotöitä ei korvata lainkaan ja vuotovahingoissakin puolet kustannuksista tai enemmän jää korvaamatta. Se on iso määrä euroja vesivahingoissa, joissa kustannukset kohoavat tuhansiin ja jopa kymmeniintuhansiin euroihin, Mäkelä kertoo.

Osakkeenomistajat eivät ole perillä korvausasioista.

Yksittäisille osakkeenomistajille korvausasiat, kuten ikäpoistot, ovat harvoin tiedossa. Harva tietää myöskään, että taloyhtiön vakuutus ei korvaa esimerkiksi tilapäismajoitusta vesivahingon sattuessa, vaan asia pitää olla hoidossa omassa kotivakuutuksessa.

– Silloin tällöin tulee vastaan tilanne että vuotovahingon aikana asukas kysyy, mihin hotelliin nyt voi mennä kun paikat laitetaan kuntoon ja oletetaan että taloyhtiön vakuutuksesta korvataan. Näin ei kuitenkaan ole, Etelä-Pohjanmaan Isännöitsijöiden puheenjohtaja Vesa Mäkelä kertoo.

Viime vuosina putkiremonteissa on otettu käyttöön vaihtoehtoisia korjausmenetelmiä, kuten sujutus ja putken pinnoittaminen. Näiden osalta vakuutusyhtiöiden korvausmenetelmät eivät ole vielä vakiintuneet.

– Näiden osalta on odotettu vakuutusyhtiöiden kannanottoa, miten tällaiset käsitellään. Osa katsoo tällä tavoin korjatut putket alkuperäiseksi, osa vähentää 20 vuotta putken iästä. Nämä on hyvä käydä läpi, kun putkiremontti lähestyy.

Esimerkiksi Seinäjoen alueella on käytännön kautta havaittu, että putket kestävät noin 40 vuotta jos asennusvaiheessa ei ole tehty isompia virheitä. Siinä vaiheessa tulee Mäkelän mukaan vakavasti pohtia, kuinka pitkälle putkilla enää pärjää.

Jos putket ovat riittävän vanhoja voi käydä vielä niinkin, että et saa vakuutusta ollenkaan tai vakuutusyhtiö jopa irtosanoo voimassa olevan vakuutuksen.

Korvausvastuusta luikertelu

Mitä sanoisit, jos olisit tilannut minulta työtehtävän, jonka turaan pahanpäiväisesti ja aiheutan sinulle mittavan vahingon?

Vaatisit tietenkin korvausta.

Mutta minäpä olenkin teettänyt työni itsenäisellä alihankkijalla, enkä ole vastuussa vahingostasi palaneen puupennin puoilikkaan vertaa. En, vaikka et olisi missään vaiheessa saanut mitään tietoa siitä, että teetän itselleni ottamani työt hanttireiskalla.

Reiska ei tietenkään pysty korvaamaan mitään.

Näin kävi asiakkaalle. Hän tilasi isolta talotekniikkayritykseltä lisäpalikan valvontajärjestelmään, joka valvoo ja säätää lähes kaikkea tuotantorakennuksessa.

Reiska nollasi touhutessaan kaikki asetukset ja tuotantoprosessi meni sekaisin. Siitä aiheutui kymmenien tuhansien vahinko.

Talotekniikkayritys ryhtyi heti luikertelemaan ilmeisestä vastuustaan.

Ensin sille ei muka oltu kerrottu, että perusasetuksia oli muutettu. Vaikka olikin. Olivatpahan vielä aiheuttaneet samanlaisen tapahtuman aikaisemminkin.

Seuraavaksi tarina muuttui niin, että työtä ei ollutkaan tehnyt talotekniikkayrityksen työntekijä vaan itsenäinen alihankkija.

Alihankkija työn tekikin. Yhden miehen firma, jonka ainoa tilaaja on juuri kyseinen talotekniikkayritys.

Jos tässä ei täyty Vahingonkorvauslain 3.1§:n mukainen isännänvastuu, niin missä sitten.

Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiössä ja muutoksenhakuelimissä, mutta tuloksetta. Sitä ei voida ratkaista, koska talotekniikkayritys ei toimita minkäänlaisia vastineita selvityspyyntöihin. Siitä ei kerta kaikkiaan saada mitään irti.

Vakuutusyhtiö on tietenkin asiasta pelkästään tyytyväinen, koska sen ei tarvitse antaa rakkaita rahojaan pois.

Vaikka vastuuvakuutus ei korvaakaan sopimukseen perustuvaa vastuuta, sopimussuhteessa myyjä kuitenkin vastaa alihankkijoistaan samalla tavalla kuin omien työntekijöidensä tekemisistä.

Myyjä ei siis voi rajoittaa vastuutaan sillä, että sopimus täytetään alihankkijoiden toimesta eikä myyjän itsensä. Teoriassa.

Käytännössä vetkuttelu näköjään kannattaa.

Jos joudut korvausvaatimuksen kohteeksi, voit rauhassa jättää sen vaille minkäänlaista huomiota. Vakuutuksesi ei korvaa sopimukseen perustuvaa vastuuta ja oikeudenkäyntikulujen pelko todennäköisesti estää korvauksen vaatijaa viemästä asiaa oikeuteen. Muita keinoja ei sitten olekaan.