Tagged: vakuuttamien

Amerikkalainen tapa on rantautunut Suomeen

Olen jo pitkään väittänyt, että Suomessa on katsottu liikaa amerikkalaisia televisiosarjoja.

Aamulehti 19.9.2012

Vakuutusyhtiö Lähitapiolasta kerrotaan Ylelle, että amerikkalaistyyppinen oikeustoimilla uhkailu on lisääntynyt Suomessa.

Yle kertoo esimerkin polkupyöräilijästä, joka törmäsi vastaantulijaan. Kätensä loukannut uhri vaati törmääjältä 3 000 euron korvausta tai muuten hän haastaisi tämän käräjille.

Lähitapiolan mukaan vaatimuksiin ei kannata suostua.

– Kannattaa mieluummin ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön ja jättää asia sen hoidettavaksi, sanoo korvauspäällikkö Matti Karimäki Ylelle.

Liikennevakuutus korvaa vain onnettomuuksissa, jossa on moottoriajoneuvo mukana. Polkupyöräonnettomuudesta korvauksia kannattaa hakea kotivakuutuuksesta.

Jos erehtyy sopimaan uhkailijan kanssa, vakuutusyhtiö ei voi auttaa.

 

 

Sähköilmiö omaisuusvakuutuksessa

 Yrityksissä ja kotona on herkkiä elektronisia laitteita, joiden korjaaminen vaikkapa ukkosen jäljiltä maksaa usein enemmän kuin uusi vastaava laite. Lisäksi uhkana on laitteen muistiin tallennettujen tietojen menettäminen.

Sähköisiä häiriöitä voi välittyä elektronisiin laitteisiin sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkoista tai antenniverkosta.

Salamaniskun ei tarvitse osua suoraan rakennukseen. Korkea jännite voi syntyä myös salamaniskusta avojohtoon tai pilvien välisestä salamaniskusta.

Jännitehäiriöitä voi aiheutua myös vahvavirtalaitteiden kytkemisestä ja katkaisemisesta.

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta johtimiin voi muodostua laitteita rikkova ylijännite, joka voi kulkeutua pitkänkin matkan päähän iskupaikasta.

Sähköilmiövahinko voi syntyä myös siten, että sähkölaitoksen jossain laitteessa, sähkönjakeluverkossa tai muuntajassa sattuvan toimintahäiriön vuoksi syntyy yli- tai alijännitettä tai häiriö aiheuttaa oiko- tai maasulun, jolloin verkkoon kytkettynä ollut muu sähkölaite vaurioituu.

Sähköilmiövakuutus sisältyy All Risks, eli täysturvavakuutuksiin. Ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa sitä ei välttämättä ole, ellei nimenomaan ole valittu sähköilmiövakuutusta mukaan turvalaajuuteen.

Sähköilmiövakuutus voi joksus sisältyä palovakuutukseen tai luonnonilmiövakuutukseen.

Muuta kuin täysturvavakuutusta otettaessa on syytä tarkistaa vakuutusehdoista kuuluuko sähköilmiövakuutus kokonaisuuteen. Samoin kannattaa menetellä vertailtaessa eri vakuutusyhtiöiden tuotteita keskenään. Samalta näyttävä kokoniasuus ei välttämättä sisäläkään samoja vakuutusturvia.

Monissa tapauksissa rikkoutunut sähkölaite on osa muuta laitetta. Jos pelkän rikkoutuneen sähkölaitteen (vaikka sähkömoottorin) korjaaminen rikkomatta koko laitekkonaisuutta on mahdotonta, korvataan yleensä koko laitekokonaisus (esimerkiksi kompressori, ohjelmakoneisto tai kiertovesipumppu).

Lähde: Pellikka et al, Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 1998

Potilasvahinko

Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää parhaalla mahdollisellakaan hoidolla. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn.

Jotta kysymyksessä voisi olla potilasvahinko, on seuraavien edellytysten aina täytyttävä:

Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko.
Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa.

Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.
Terveyden- ja sairaanhoitoa on esim. sairaalassa, terveyskeskuksessa ja yksityisellä lääkäriasemalla annettu hoito. Myös sairaankuljetusta, näytteenottoa, kuntoutusta ja fysikaalista hoitoa sekä reseptilääkkeen toimittamista apteekista pidetään lain tarkoittamana terveyden- ja sairaanhoitona. Terveydenhuollon laitosten ulkopuolinen toiminta on lain piirissä, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, koulutettu naprapaatti jne.).

Vahingoittuneen on oltava potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö.
Myös tervettä lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa henkilöä sekä veren- tai kudoksenluovuttajaa pidetään potilasvahinkolain tarkoittamana potilaana.

Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana  eli 1.5.1987 tai sen jälkeen.

Vahinko on tapahtunut Suomen maantieteellisellä alueella.

Kun nämä viisi edellytystä täyttyvät, vahingon korvattavuutta arvioidaan laissa mainittujen eri korvausperusteiden kannalta. Potilasvahinkolaissa on mainittu seitsemän erilaista tilannetta , joiden yhteydessä sattunut henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Potilasvakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Niinpä korvauskäsittelyssä joudutaan aina erottamaan, mitkä kulut ja muut taloudelliset menetykset liittyvät hoidettavaan perussairauteen tai -vammaan ja mitkä potilasvahingon seurauksiin.

1. Hoitovahinko

Hoitovahinko on tyypillisin potilasvakuutuksesta korvattava vahinko. Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitetaan esim. rokottamista ja veren- tai elimenluovutusta. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen.

Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio, kuten hermovaurio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan.

Aina ei esimerkiksi sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona , mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä.

Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa.

Hoitovahinkona voidaan korvata myös lääkkeen virheellisestä määräämisestä tai antamisesta aiheutuneet vahingot.

2. Infektiovahinko

Infektiovahingolla tarkoitetaan erilaisten mikrobien potilaalle aiheuttamia infektioita, jotka ovat saaneet todennäköisesti alkunsa tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä. Infektiovahingon korvaaminen ei hoitovahingosta poiketen vaadi, että infektio olisi voitu välttää toisin toimimalla.

Kaikkia tutkimuksen tai hoidon yhteydessä aiheutuneita infektioita ei kuitenkaan korvata potilasvahinkona, vaikka syy-yhteys voitaisiinkin todeta. Syy-yhteyden lisäksi edellytetään, ettei potilaan tarvitse sietää infektion seurauksia. Siedettävyysarviossa otetaan huomioon infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman laatu, potilaan muu terveydentila sekä infektion aiheuttamat seuraamukset. Potilaan muun terveydentilan osalta merkittäviä seikkoja voivat olla esimerkiksi jokin infektioriskiä kohottava perussairaus, vamma tai lääkitys.

Käytännössä hoidon yhteydessä alkaneet tavanomaiset, pinnalliset, nopeasti paranevat infektiot jäävät aina korvaamatta. Tätä vakavampien infektioiden osalta suhteutetaan toisiinsa infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman vakavuus ja infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus. Mitä vakavampaa sairautta tai vammaa hoidettaessa infektio on saanut alkunsa ja mitä suurempi infektioriski on ollut, sitä vakavampi infektiosta aiheutunut seuraus katsotaan siedettäväksi. Toisaalta kohonneesta riskistä huolimatta infektion aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä.

3. Tapaturmavahinko

Tapaturmavahingoilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteen yhteydessä aiheutuneita tapaturmaisia loukkaantumisia. Myös sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat korvataan tapaturmavahinkoina, ellei kyseessä ole liikennevakuutuslain perusteella korvattava vahinko.

Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, odottamatonta ja ulkoista tapahtumaa, joka sattuu vahingoittuneen tahtomatta ja aiheuttaa henkilövahingon. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Potilasvakuutus kattaa vain toimenpiteisiin välittömästi liittyvät tapaturmariskit, muttei yleisiä elämään tavanomaisesti liittyviä tapaturmariskejä. Esimerkiksi potilaan putoaminen hoitopöydältä voi olla tapaturmana korvattava. Sen sijaan potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma.

Vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista.

4. Laitevahinko

Laitevahinkona korvataan tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta potilaalle aiheutunut henkilövahinko. Kyseisenlaisia laitteita ovat tyypillisesti esimerkiksi hengityskoneet, leikkausinstrumentit, potilasvalvontalaitteet, sairaalavuoteet ja tutkimuspöydät. Laitteen vialla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa laite ei toimi tarkoitetulla tavalla, eikä toimimattomuus tms. johdu terveydenhoitohenkilökunnan menettelystä. Laitteen valmistajan ohjeiden vastaisen käytön aiheuttama vahinko voi olla hoitovahinkona korvattava.

Sen sijaan potilaalle pysyvästi tarkoitetut tuotteet, kuten nivelproteesit tai sydämentahdistimet, eivät ole laitteita, joiden viat oikeuttaisivat korvaukseen potilasvakuutuksesta. Pysyvästi kiinnitettyjen tuotteiden aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta esim. vahingonkorvauslain tai tuotevastuulain perusteella.

5. Huoneiston tai laitteiston vahinko

Potilasvahinkona korvataan hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta potilaalle aiheutunut vahinko. Korvattavuuden edellytyksenä on näissä tapauksissa, että vahinko on luonteeltaan äkillinen.

6. Lääkkeen toimittamisvahinko

Potilasvakuutuksesta korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut reseptilääkkeen toimittamisesta apteekista reseptin tai lääkejakelua koskevien säännösten vastaisesti. Yleisimmin kyse on siitä, että toimitettu lääke on muu kuin reseptissä määrätty taikka lääkkeen vahvuus tai käyttöohje poikkeavat reseptistä.

Lainkohta koskee apteekeista tapahtuvaa reseptilääkkeiden virheellistä luovutusta. Muuten tutkimuksen tai hoidon yhteydessä tapahtuvat lääkkeen antamiset tai määräämiset käsitellään hoitovahinkoja koskevan kohdan mukaisesti. Tällöin vahingon korvaaminen potilasvahinkona edellyttää, että lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe.

Asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei korvata potilasvahinkoina, vaan ne voivat tulla korvattaviksi vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perustella.

7. Kohtuuton vahinko

Potilasvakuutuksesta voidaan korvata potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä aiheutunut kohtuuton vahinko riippumatta siitä, olisiko se voitu välttää toisin toimimalla.

Kohtuuttomuusarviointi tulee kysymykseen vain silloin, kun potilaalle on hoidosta aiheutunut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema. Vaikeana pidetään sairautta tai vammaa, joka vastaa sosiaali- ja terveysministeriön ns. haittaluokituspäätöksen mukaisesti arvioituna vähintään haittaluokkien 7 – 8 mukaista haittaa. Lisäksi edellytetään, että seuraus on kohtuuton, kun otetaan huomioon aiheutuneen vahingon vakavuus, tutkittavan tai hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingon todennäköisyys kyseisessä yksittäistapauksessa.

Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa. Vakava hoidon seurauksena aiheutunut vahinko ei myöskään voi tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi aiheuttaa kuoleman tai vaikean vammautumisen.

Lähde: http://www.potiasvakuutuskeskus.fi

Vuotovahingot syövät vakuutusrahat

Salon Seudun Sanomat 23.6.2012:

Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna vuotovahinkoja yhteensä 162 miljoonaa euroa, eli lähes puoli miljoonaa euroa päivässä. Yhä suurempi osa koti- ja kiinteistövakuutuksista maksettavista korvauksista kohdistuu vuotovahinkoihin.

Johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan keskusliitosta kertoo, että vuotavista putkista on tullut kansallinen vitsaus.

– Kun vakuutusten ikävähennykset ja omavastuut otetaan huomioon, nousevat vahinkojen todelliset kustannukset huomattavasti suuremmiksi kuin vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset. –

Tätä nykyä Suomessa tehdään noin 10 000 putkiremonttia vuodessa, mutta tarve tulee seuraavina vuosikymmeninä olemaan kaksin – kolminkertainen, Mero arvio.

Käyttövesi- ja viemäriputkien ohella vuotovahinkoja aiheuttavat myös astian- ja pyykinpesukoneet. Mero muistuttaakin, että kodinkoneiden toimintaa tulee valvoa.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että pesukoneen poistoletku on hyvä vaihtaa kymmenen vuoden iässä. –

Koneen vaihto puolestaan on suositeltavaa 15 vuoden välein. Vuotokaukaloilla ja kosteusvaroittimilla voi ehkäistä vahinkojen syntyä, mutta tärkeintä on, että sulkuventtiili on aina kiinni, kun pesukonetta ei käytetä.

 

Tavoitteena jatkuva rahastussuhde

Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.

Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:

”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.

Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.

Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.

Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä  läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.

Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.

Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan  useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.

Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.

Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.

Valtaosa työmatkojen tapaturmista sattuu naisille

Kouvolan Sanomat 24.5.2012

Työmatkalla tapahtuvista tapaturmista suurin osa sattuu naisille. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 lähes 70 prosenttia uhreista oli naisia.

Syynä on muun muassa se, että naiset kulkevat työmatkojaan enemmän jalan ja useammin kuin miehillä heidän työpaikkansa sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, kuten sairaaloissa ja kouluissa. Palkansaajille sattui noin 20 000 sellaista työmatkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia.

Valtaosa työhön liittyvistä tapaturmista sattuu työpaikalla, ja tällöin uhrina on useimmiten mies. Korvauksiin johtaneita työtapaturmia oli palkansaajilla runsaat 100 000 vuonna 2010.

Työtapaturmien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kasvua selittää se, että taantuma vähensi työntekoa ylipäätään vuonna 2009.

Maatalousyrittäjien työ on yhä selvästi riskialttiimpaa kuin palkansaajien. Heille sattuu suhteessa enemmän työtapaturmia kuin palkansaajille. STT

Tee niin tai näin, aina vähennetään korvauksista

MTV3, 1.5.2012

Huonosti hoidettu nuohous voi johtaa ongelmiin vakuutusrahojen saamisessa. Tee se itse -miehet ja naiset saattavat jäädä ilman vakuutusrahoja tai ainakin menettää niistä osan.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että ei ole niin väliksi, kuka hormeihin kurkistaa. Vakuutusyhtiöt kuitenkin tarkastavat korvauksia myöntäessään, kuka ja milloin piiput on nuohonnut.

– Edellytämme, että nuohouksen on tehnyt henkilö, jolla on nuohoojan pätevyys. Ongelmia voi tulla, jos palo liittyy nuohoukseen ja nuohous on tehty omin käsin tai se on jätetty kokonaan tekemättä. Miten sitten osoitetaan, että nuohous on tehty tai että se on tehty oikein, kun siitä ei ole mitään dokumenttia, kysyy vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.

Samaa periaatetta noudattavat myös vakuutusyhtiöt Pohjola ja Tapiola – nuohous on asianmukainen, kunhan sen on tehnyt ammattitutkinnon suorittanut nuohooja.

Vielä monimutkaisemman asiasta tekee kuluttajan kannalta se, että Nuohousalan keskusliitolla, vakuutusyhtiöillä ja Finanssialan keskusliitolla on toisistaan eroavia näkemyksiä siitä, keneltä nuohouspalveluja on luvallista ostaa.

Suomesta löytyy 22 pelastusaluetta, jotka saavat itsenäisesti päättää, kuinka järjestävät nuohouksensa. Yleisin tapa on niin kutsuttu piirinuohousjärjestelmä, jossa kukin alue kilpailuttaa nuohouksen ja antaa sen yhden palveluntarjoajan järjestettäväksi.

Nuohousalan keskusliitto lähtee siitä, että muiden kuin piirinuohoojien eli niin sanottujen ”villien nuohoojien” käyttäminen sotii pelastuslakia vastaan – vaikka villiltä nuohoojalta löytyisivätkin nuohoojan paperit.

– Vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Voiko jokin yksittäinen yhtiö kävellä lain ohi? Jos kiinteistön omistaja on velvoitettu huolehtimaan kiinteistön nuohouksesta, kuuluu häneltä evätä korvaus ellei hän siitä asianmukaisesti huolehdi, sanoo Nuohousalan keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta.

Virrannan mukaan piirinuohousta on helppo valvoa, koska silloin tiedetään varmasti, kuka nuohouksen tekee ja samalla varmistetaan, että syrjäisetkin paikat tulevat nuohottua.

Toisaalta piirinuohousjärjestelmää on kritisoitu siitä, että piirinuohoojilla on kädet liian täynnä työtä eivätkä he ehdi huolehtia kaikista velvollisuuksistaan. Virranta myöntää, että tämä voi olla mahdollista joissakin osissa maata.

Myös Seppo Pekurinen Finanssialan keskusliitosta ihmettelee vakuutusyhtiöiden käytäntöjä myöntää vakuutusrahoja, vaikka nuohousta ei olisi suorittanut virallinen piirinuohooja. Hänen mukaansa pelastuslaki edellyttää nimenomaan piirinuohoojien käyttämistä.

– Itse olen aiemmin ollut neljässä vakuutusyhtiössä töissä ja silloin vakuutukset tehtiin lain pohjalta. Totta kai lähden siitä, että lakia pitää noudattaa, Pekurinen sanoo.

Sairaslomalla töihin?

Yle Turku, 16.4.2012

Legendaarinen käsitys työpaikan vakuutusten raukeamisesta siinä tapauksessa, jos tulee kesken sairausloman töihin, on täysin puppua. Työnantaja saattaa myös haluta työntekijän tekevän muita hommia välttääkseen sairauslomat.

Sairauslomatodistusta kirjoittava lääkäri voi nykyään mainita, että töihin saa mennä aiemminkin, mikäli kunto omasta mielestä sen sallii. Sairaustodistukseen präntätyt lomapäivät eivät siis ole kirjoitettu kiveen. Töihin saa mennä kesken loman, jos se työnantajalle suinkin sopii.

Pitkissä, yli viikon tai kahden mittaisissa lomissa tarvitaan uusi sairaustodistus Kelaa varten kumoamaan alkuperäinen todistus. Myös työnantajan luotettava selvitys töihin paluusta kelpaa.

– Tämä on täysin hallinnollinen asia, sillä Kela korvaa osan työnantajan palkan menetyksestä työntekijän sairauspoissaolon aikana, kertoo aluejohtaja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteestä.

Lääkäri suosittaa, työnantaja päättää

Lääkäri kirjoittaa työntekijälle sairaustodistuksen, mutta työnantaja päättää, hyväksyykö sen vai ei. Kiistatilanteissa työnantaja voi haluta toisen lääkärin lausunnon loman tarpeesta.

– Työnantaja päättää, maksaako hän sairausloman ajalta palkkaa. Tietysti on hyvin poikkeuksellinen tilanne, jos työnantaja ei hyväksy lääkärin suositusta. Tuskin asia jää siihen, miettii Jyrki Liesivuori.

Työnantajalla on myös oikeus esittää työntekijälle sairausloman ajaksi korvaavia työtehtäviä. Silloin työntekijä tekee vain sellaisia työtehtäviä, joita jaksaa hyvin tehdä.

– Osasairausloma on yksi vaihtoehto pitemmille sairauspoissaoloille. Työntekijän työkyky huononee usein pitkien poissaolojen takia. Jotkut työnantajat käyttävät jo tätä uutta ja tervetullutta vaihtoehtoa hyväkseen, miettii Liesivuori.

Töissä on aina vakuutettuna

Perinteinen ”tapaturmavakuutus ei ole voimassa, kun olet sairauslomalla töissä” -väite ei pidä paikkaansa.

– Työnantajan vakuutukset ovat voimassa aina kun työntekijä on töissä, joko sairaana tai terveenä, vahvistaa Jyrki Liesivuori.

Työnantajalle ei ole kaiken kattavaa oikeutta tietää sairaustodistukseen kirjoitettua sairauspoissaolon syytä.

– Tämä on monimutkainen juttu, sillä toisaalta työnantajalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, mikäli ei hyväksy poissaolon syytä. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat saattavat olla sellaisia, ettei niitä haluta kertoa edes työnantajalle ja työntekijä haluaa käydä muualla kuin työterveyslääkärillään, pohtii Liesivuori.

Muutoksenhaku lautakunnissa ja tuomioistuimissa

Vapaaehtoiset vakuutukset

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Finanssialan keskusliiton väliseen sopimukseen perustuva Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa neuvoja ja auttaa kuluttajaa vakuutus- ja korvauskysymyksissä.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta:
Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki
p. (09) 685 0120
faxi (09) 685 01220
www.fine.fi

Vakuutuslautakunta

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimii Vakuutuslautakunta, joka käsittelee vapaaehtoisten vakuutusten (auto-, koti-, matka-, yksityistapaturma jne. vakuutukset) perusteella annetut päätökset ja antaa niistä perustellun suositusluontoisen lausunnon. Lausunto on maksuton.

Lautakunnan jäsenistä puolet edustaa kuluttajapuolta ja puolet vakuutusalaa.

Lautakunnan yhteystiedot ovat Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä.

Kuluttajariitalautakunta

Kuluttajariitalautakunta käsittelee vapaaehtoisen vakuutusten perusteella annetut päätökset, joissa muutoksenhakijana on kuluttaja ja antaa niistä kirjallisen suositusluontoisen päätöksen. Käsittely on maksutonta.

Kuluttajariitalautakunta
postitusosoite PL 306, 00531 Helsinki
käyntiosoite Hämeentie 3, 00530 Helsinki
puh. 010 366 5200 (vaihde)
faksi 010 366 5249
sähköposti kril(a)om.fi

Tuomioistuinkäsittely

Yhtiön ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottaja, vakuutettu tai edunsaaja voi lisäksi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi riippumatta siitä, onko hän pyytänyt edellä lautakunnan ratkaisusuositusta vai ei. Tarkemmat menettelyohjeet ovat päätöksen liitteenä olevassa muutoksenhakuosoituksessa.

Lakisääteinen liikennevakuutus

Jos vakuutusyhtiön antama korvauspäätös perustuu mielestäsi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, ota oikaisun saamiseksi ensin yhteyttä päätöksen tehneeseen vahinkokäsittelijään. Käsittelijän nimi on mainittu korvauspäätöksessä. Korvauspäätöksen liitteenä saat myös kirjallisen selvityksen muutoksenhakukeinoista.

Liikennevahinkolautakunta

Valtioneuvoston asettaman liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja liikennevahinkojen korvaamisesta (lukuun ottamatta kuntoutusasioita).

Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vahingonkärsinyt, vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu voi saattaa asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi.

Lausuntopyynnön voi laatia liikennevahinkolautakunnan Internet-sivuilla olevalle lausuntopyyntölomakkeelle, joka on tarkoitettu helpottamaan lausuntopyynnössä tarvittavien tietojen esittämistä lautakunnalle. Lausuntopyynnön voi laatia myös vapaamuotoisesti, jolloin tulee huolehtia siitä, että lomakkeessa pyydetyt tiedot käyvät selville lausuntopyynnöstä.

Lausuntopyyntö on tehtävä yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuslaitoksen päätös on merkitty annetuksi, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, määräaika lausunnon pyytämiselle päättyy seuraavana arkipäivänä. Lausuntopyynnön voi toimittaa liikennevahinkolautakunnalle

  • henkilökohtaisesti,
  • asiamiestä käyttäen,
  • lähetin välityksellä,
  • postitse tai
  • faksina.

Lausuntopyynnön toimittaminen on lähettäjän vastuulla. Lausuntopyynnön on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos lausuntopyyntö myöhästyy, sitä ei tutkita. Käsittely liikennevahinkolautakunnassa on maksuton.

Liikennevahinkolautakunta
postiosoite PL 300, 00121 Helsinki
käyntiosoite Bulevardi 54 A, 00120 Helsinki
puh. 010 286 8200
faksi 010 2868 288
www.liikennevahinkolautakunta.fi

Tuomioistuinkäsittely

Korvauksen hakija, joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen antamaan korvauspäätökseen voi saattaa korvausasian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahta eri menettelytapaa noudattaen:

  1. Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan korvauskanne voidaan panna vireille vakuutuslaitosta vastaan riita-asioissa voimassa olevassa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon vakuutuslaitoksen korvauspäätöksestä ja tästä määräajasta. Vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ei tällöin ole tarpeen.
  2. Liikennevahinkoa koskevan rikosjutun yhteydessä korvausasia voidaan liikennevakuutuslain 12 §:n mukaan ottaa tuomioistuimen tutkittavaksi edellyttäen, että vakuutuslaitos on kieltäytynyt maksamasta siltä vaaditun korvauksen. Tuomioistuimelle on tällöin esitettävä vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ja vakuutuslaitos on liikennevakuutuslain 13 §:n mukaisesti kutsuttava kuultavaksi oikeudenkäyntiin.

Liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta annetun lain mukaisissa kuntoutusasioissa muutoksenhakuasiat käsittelee Vakuutusoikeus ensiasteena.

Vakuutusoikeus
postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, 00120 Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

Työtapaturmavakuutus ja ammattiurheilijat (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvauspäätökseen sisältyy aina ohje siitä, kuinka  valitus tehdään. Muutoksenhakuohje löytyy päätöksen kääntöpuolelta.

Mikäli vahingoittunut on tyytymätön Pohjolan antamaan päätökseen, kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä Pohjolaan ja keskustella korvauskäsittelijän kanssa päätöksen perusteluista ja jatko-ohjeista. Yhtiö voi itse oikaista päätöksensä, jos se osoittautuu virheelliseksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä valitusasteena lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisen vakuutuksen muutoksenhakuasioissa. Valitusasian käsittely muutoksenhakuelimissä on maksutonta.

Valituskirjelmä lähetetään päätöksen antaneelle vakuutusyhtiölle päätöksessä olevaan osoitteeseen. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää faksilla tai sähköpostina , mutta tällöin vakuutusyhtiölle on erikseen toimitettava alkuperäinen allekirjoitettu kirjelmä.

Valitus on oltava vakuutuslaitoksessa ennen sen aukioloajan päättymistä viimeistään 30. päivänä sen jälkeen kun päätöksestä on saatu tieto. Päätöksen katsotaan tulleen tietoon 7. päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä.

Jos yhtiö voi valituskirjelmän ja sen mukana tulleiden lisäselvitysten perusteella suostua kaikkiin valituksessa esitettyihin vaatimuksiin, yhtiö voi itse oikaista päätöksen. Muussa tapauksessa yhtiö lähettää valituksen ja kaikki asiakirjat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaistavaksi. Yhtiö liittää mukaan oman lausuntonsa asiassa. Yhtiö lähettää lausuntonsa myös valittajalle tiedoksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton, itsenäinen muutoksenhakuelin. Sen jäsenet määrää valtioneuvosto ja siellä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on edelleen valitusoikeus vakuutusoikeuteen. Päätöksessä on ohje vakuutusoikeuteen valittamisesta.

Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeudelle osoitettu valitus on toimitettava ensimmäisen päätöksen antaneeseen yhtiöön, joka tutkii valituksen. Valituksen määräaika on sama kuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla valituksella. Ellei yhtiö voi oikaista päätöstä vaatimusten mukaiseksi, valitus asiapapereineen toimitetaan vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Yhtiö lausuu oheen oman kannanottonsa asiassa.

Vakuutusoikeuden päätöksestä voi vain joissakin asioissa hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Ohjeet tämän valituksen tekemiseen on vakuutusoikeuden päätöksessä.

Lisätietoa valitusmenettelyistä saa Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta ja Vakuutusoikeudesta.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

postiosoite PL 43, 00131 Helsinki
käyntiosoite Kasarmikatu 44, Helsinki
puh. (09) 228 5050
faksi (09) 2285 0535
www.tapaturmalautakunta.fi

Vakuutusoikeus

postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus

LÄHDE: https://www.pohjola.fi/pohjola/henkiloasiakkaat/vahingot/muutoksenhaku-korvauspaatokseen?id=313800

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät

Turun Sanomat 7.2.2012:

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät.

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä.

Yhdistymisprosessiin sisältyvät muun muassa keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille. Vielä tämän vuoden aikana päätetään Lähivakuutus-Tapiolan uudesta nimestä ja visuaalisesta ilmeestä.

Keskinäisen finanssiryhmän pääjohtajaksi on valittu Lähivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Erkki Moisander. Toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki. Moisanderin mukaan keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että pankki- ja vakuutusasiointi viedään mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita.

Yhdistyminen edellyttää hyväksymisen Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Vahinko-Tapiolan yhtiökokouksissa keväällä 2012 sekä tarvittavat viranomaisluvat Finanssivalvonnalta ja Kilpailuvirastolta.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä muodostetaan vahinkovakuutustoimintaa harjoittava Lähivakuutus-Tapiola keskinäinen yhtiö. Lisäksi perustetaan 19 keskinäistä alueellista vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.

Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Moisander aloittaa toimikautensa pääjohtajana 1. tammikuuta 2013, jolloin yhdistymisessä syntyvä Lähivakuutus-Tapiola-finanssiryhmä aloittaa toimintansa.

Vakuutuskannan luovutukset alueellisille yhtiöille on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä.