Category: Vahingot
Amerikkalainen tapa on rantautunut Suomeen
Olen jo pitkään väittänyt, että Suomessa on katsottu liikaa amerikkalaisia televisiosarjoja.
Vakuutusyhtiö Lähitapiolasta kerrotaan Ylelle, että amerikkalaistyyppinen oikeustoimilla uhkailu on lisääntynyt Suomessa.
Yle kertoo esimerkin polkupyöräilijästä, joka törmäsi vastaantulijaan. Kätensä loukannut uhri vaati törmääjältä 3 000 euron korvausta tai muuten hän haastaisi tämän käräjille.
Lähitapiolan mukaan vaatimuksiin ei kannata suostua.
– Kannattaa mieluummin ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön ja jättää asia sen hoidettavaksi, sanoo korvauspäällikkö Matti Karimäki Ylelle.
Liikennevakuutus korvaa vain onnettomuuksissa, jossa on moottoriajoneuvo mukana. Polkupyöräonnettomuudesta korvauksia kannattaa hakea kotivakuutuuksesta.
Jos erehtyy sopimaan uhkailijan kanssa, vakuutusyhtiö ei voi auttaa.
Sähköilmiö omaisuusvakuutuksessa
Yrityksissä ja kotona on herkkiä elektronisia laitteita, joiden korjaaminen vaikkapa ukkosen jäljiltä maksaa usein enemmän kuin uusi vastaava laite. Lisäksi uhkana on laitteen muistiin tallennettujen tietojen menettäminen.
Sähköisiä häiriöitä voi välittyä elektronisiin laitteisiin sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkoista tai antenniverkosta.
Salamaniskun ei tarvitse osua suoraan rakennukseen. Korkea jännite voi syntyä myös salamaniskusta avojohtoon tai pilvien välisestä salamaniskusta.
Jännitehäiriöitä voi aiheutua myös vahvavirtalaitteiden kytkemisestä ja katkaisemisesta.
Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta johtimiin voi muodostua laitteita rikkova ylijännite, joka voi kulkeutua pitkänkin matkan päähän iskupaikasta.
Sähköilmiövahinko voi syntyä myös siten, että sähkölaitoksen jossain laitteessa, sähkönjakeluverkossa tai muuntajassa sattuvan toimintahäiriön vuoksi syntyy yli- tai alijännitettä tai häiriö aiheuttaa oiko- tai maasulun, jolloin verkkoon kytkettynä ollut muu sähkölaite vaurioituu.
Sähköilmiövakuutus sisältyy All Risks, eli täysturvavakuutuksiin. Ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa sitä ei välttämättä ole, ellei nimenomaan ole valittu sähköilmiövakuutusta mukaan turvalaajuuteen.
Sähköilmiövakuutus voi joksus sisältyä palovakuutukseen tai luonnonilmiövakuutukseen.
Muuta kuin täysturvavakuutusta otettaessa on syytä tarkistaa vakuutusehdoista kuuluuko sähköilmiövakuutus kokonaisuuteen. Samoin kannattaa menetellä vertailtaessa eri vakuutusyhtiöiden tuotteita keskenään. Samalta näyttävä kokoniasuus ei välttämättä sisäläkään samoja vakuutusturvia.
Monissa tapauksissa rikkoutunut sähkölaite on osa muuta laitetta. Jos pelkän rikkoutuneen sähkölaitteen (vaikka sähkömoottorin) korjaaminen rikkomatta koko laitekkonaisuutta on mahdotonta, korvataan yleensä koko laitekokonaisus (esimerkiksi kompressori, ohjelmakoneisto tai kiertovesipumppu).
Lähde: Pellikka et al, Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 1998
Vielä potilasvahingoista
Toisinaan leikkaus menee pieleen tai murtuma luutuu väärään asentoon.
Jos hoito on ollut virheellistä ja siitä seuraa vahinkoa, Potilasvakuutuskeskukselta voi saada korvauksia.. Viime vuonna Suomessa korvattiin 2 200 potilasvahinkoa.
– Läheltä piti -tilanne ei ole vakuutusasia. Korvauksen määrä perustuu esimerkiksi työansioiden menetykseen, sanoo korvaus- ja vakuutuspäällikkö Reima Palonen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Korvausprosentti oli noin 28, eli korvausratkaisuja tehtiin viime vuonna noin 7 800 tapauksesta. Käytännössä korvaukset ovat Palosen mukaan yleensä muutaman tonnin luokkaa.
Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja nilkan ja jalkaterien murtumien leikkauksen sekä hoidon yhteydessä.
– Kun leikataan 100 000 kertaa, inhimillinen virhe tulee jossakin kohtaa, Palonen toteaa.
Jos on tyytymätön terveydenhuollossa saatuun hoitoon, siitä voi myös tehdä muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle tai kantelun joko aluehallintovirastoon tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan. Vakavimmissa tapauksissa kantelu tehdään Valviraan. Silloin hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa.
Esimerkiksi viime vuonna Valvirassa käsiteltiin 434 kantelua.
– Suurimmassa osassa tapauksista hoito on ollut asianmukaista, kertoo lääkintöneuvos Liisa Toppila Valvirasta.
Jos hoidossa todetaan virheellisyyttä tai epäasianmukaisuutta, seuraa hallinnollista ohjausta, esimerkiksi huomautus.
– Kantelu voi myös tarvittaessa johtaa ammattihenkilön ammattitoiminnan laajempaan valvontaan. Se on kuitenkin harvinaista. Yleensä kanteluissa on kysymys pätevän ammattihenkilön valitettavasta yksittäisestä virhearviosta, Toppila sanoo.
Potilasvahinko
Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää parhaalla mahdollisellakaan hoidolla. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn.
Jotta kysymyksessä voisi olla potilasvahinko, on seuraavien edellytysten aina täytyttävä:
Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko.
Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa.
Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.
Terveyden- ja sairaanhoitoa on esim. sairaalassa, terveyskeskuksessa ja yksityisellä lääkäriasemalla annettu hoito. Myös sairaankuljetusta, näytteenottoa, kuntoutusta ja fysikaalista hoitoa sekä reseptilääkkeen toimittamista apteekista pidetään lain tarkoittamana terveyden- ja sairaanhoitona. Terveydenhuollon laitosten ulkopuolinen toiminta on lain piirissä, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, koulutettu naprapaatti jne.).
Vahingoittuneen on oltava potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö.
Myös tervettä lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa henkilöä sekä veren- tai kudoksenluovuttajaa pidetään potilasvahinkolain tarkoittamana potilaana.
Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana eli 1.5.1987 tai sen jälkeen.
Vahinko on tapahtunut Suomen maantieteellisellä alueella.
Kun nämä viisi edellytystä täyttyvät, vahingon korvattavuutta arvioidaan laissa mainittujen eri korvausperusteiden kannalta. Potilasvahinkolaissa on mainittu seitsemän erilaista tilannetta , joiden yhteydessä sattunut henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta.
Potilasvakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Niinpä korvauskäsittelyssä joudutaan aina erottamaan, mitkä kulut ja muut taloudelliset menetykset liittyvät hoidettavaan perussairauteen tai -vammaan ja mitkä potilasvahingon seurauksiin.
1. Hoitovahinko
Hoitovahinko on tyypillisin potilasvakuutuksesta korvattava vahinko. Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitetaan esim. rokottamista ja veren- tai elimenluovutusta. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen.
Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio, kuten hermovaurio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan.
Aina ei esimerkiksi sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona , mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä.
Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa.
Hoitovahinkona voidaan korvata myös lääkkeen virheellisestä määräämisestä tai antamisesta aiheutuneet vahingot.
2. Infektiovahinko
Infektiovahingolla tarkoitetaan erilaisten mikrobien potilaalle aiheuttamia infektioita, jotka ovat saaneet todennäköisesti alkunsa tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä. Infektiovahingon korvaaminen ei hoitovahingosta poiketen vaadi, että infektio olisi voitu välttää toisin toimimalla.
Kaikkia tutkimuksen tai hoidon yhteydessä aiheutuneita infektioita ei kuitenkaan korvata potilasvahinkona, vaikka syy-yhteys voitaisiinkin todeta. Syy-yhteyden lisäksi edellytetään, ettei potilaan tarvitse sietää infektion seurauksia. Siedettävyysarviossa otetaan huomioon infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman laatu, potilaan muu terveydentila sekä infektion aiheuttamat seuraamukset. Potilaan muun terveydentilan osalta merkittäviä seikkoja voivat olla esimerkiksi jokin infektioriskiä kohottava perussairaus, vamma tai lääkitys.
Käytännössä hoidon yhteydessä alkaneet tavanomaiset, pinnalliset, nopeasti paranevat infektiot jäävät aina korvaamatta. Tätä vakavampien infektioiden osalta suhteutetaan toisiinsa infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman vakavuus ja infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus. Mitä vakavampaa sairautta tai vammaa hoidettaessa infektio on saanut alkunsa ja mitä suurempi infektioriski on ollut, sitä vakavampi infektiosta aiheutunut seuraus katsotaan siedettäväksi. Toisaalta kohonneesta riskistä huolimatta infektion aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä.
3. Tapaturmavahinko
Tapaturmavahingoilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteen yhteydessä aiheutuneita tapaturmaisia loukkaantumisia. Myös sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat korvataan tapaturmavahinkoina, ellei kyseessä ole liikennevakuutuslain perusteella korvattava vahinko.
Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, odottamatonta ja ulkoista tapahtumaa, joka sattuu vahingoittuneen tahtomatta ja aiheuttaa henkilövahingon. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Potilasvakuutus kattaa vain toimenpiteisiin välittömästi liittyvät tapaturmariskit, muttei yleisiä elämään tavanomaisesti liittyviä tapaturmariskejä. Esimerkiksi potilaan putoaminen hoitopöydältä voi olla tapaturmana korvattava. Sen sijaan potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma.
Vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista.
4. Laitevahinko
Laitevahinkona korvataan tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta potilaalle aiheutunut henkilövahinko. Kyseisenlaisia laitteita ovat tyypillisesti esimerkiksi hengityskoneet, leikkausinstrumentit, potilasvalvontalaitteet, sairaalavuoteet ja tutkimuspöydät. Laitteen vialla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa laite ei toimi tarkoitetulla tavalla, eikä toimimattomuus tms. johdu terveydenhoitohenkilökunnan menettelystä. Laitteen valmistajan ohjeiden vastaisen käytön aiheuttama vahinko voi olla hoitovahinkona korvattava.
Sen sijaan potilaalle pysyvästi tarkoitetut tuotteet, kuten nivelproteesit tai sydämentahdistimet, eivät ole laitteita, joiden viat oikeuttaisivat korvaukseen potilasvakuutuksesta. Pysyvästi kiinnitettyjen tuotteiden aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta esim. vahingonkorvauslain tai tuotevastuulain perusteella.
5. Huoneiston tai laitteiston vahinko
Potilasvahinkona korvataan hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta potilaalle aiheutunut vahinko. Korvattavuuden edellytyksenä on näissä tapauksissa, että vahinko on luonteeltaan äkillinen.
6. Lääkkeen toimittamisvahinko
Potilasvakuutuksesta korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut reseptilääkkeen toimittamisesta apteekista reseptin tai lääkejakelua koskevien säännösten vastaisesti. Yleisimmin kyse on siitä, että toimitettu lääke on muu kuin reseptissä määrätty taikka lääkkeen vahvuus tai käyttöohje poikkeavat reseptistä.
Lainkohta koskee apteekeista tapahtuvaa reseptilääkkeiden virheellistä luovutusta. Muuten tutkimuksen tai hoidon yhteydessä tapahtuvat lääkkeen antamiset tai määräämiset käsitellään hoitovahinkoja koskevan kohdan mukaisesti. Tällöin vahingon korvaaminen potilasvahinkona edellyttää, että lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe.
Asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei korvata potilasvahinkoina, vaan ne voivat tulla korvattaviksi vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perustella.
7. Kohtuuton vahinko
Potilasvakuutuksesta voidaan korvata potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä aiheutunut kohtuuton vahinko riippumatta siitä, olisiko se voitu välttää toisin toimimalla.
Kohtuuttomuusarviointi tulee kysymykseen vain silloin, kun potilaalle on hoidosta aiheutunut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema. Vaikeana pidetään sairautta tai vammaa, joka vastaa sosiaali- ja terveysministeriön ns. haittaluokituspäätöksen mukaisesti arvioituna vähintään haittaluokkien 7 – 8 mukaista haittaa. Lisäksi edellytetään, että seuraus on kohtuuton, kun otetaan huomioon aiheutuneen vahingon vakavuus, tutkittavan tai hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingon todennäköisyys kyseisessä yksittäistapauksessa.
Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa. Vakava hoidon seurauksena aiheutunut vahinko ei myöskään voi tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi aiheuttaa kuoleman tai vaikean vammautumisen.
Lähde: http://www.potiasvakuutuskeskus.fi
Oikeusprofesorin mielestä vakuutusoikeus vetää kotiinpäin
Yle Uutiset, 8.8.2012:
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mielestä Suomen oikeuslaitos kaipaisi kipeästi lisää läpinäkyvyyttä. Oikeuslaitoksesta ja erityisesti vakuutusoikeudesta käydään hänen mielestään liian niukalti keskustelua.
– Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, josta tiedetään hyvin vähän. Se on tietynlaisessa julkisuuspimennossa, Kekkonen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen ilmoitti maanantaina eroavansa tehtävästään korkeimman oikeuden KKO:n presidentin arvostelun vuoksi.
– Jollain tavalla sympatisoin ja kunnioitan Hyvärisen ratkaisua. Ehkä siitäkin syystä, että Suomessa tällainen vastuunotto on hyvin harvinaista. Jos puhutaan vakuutusoikeuden linjasta, voidaan tietysti kysyä, kuka sen luo. Vastaako siitä johtava lääkärijäsen vai tuomioistuin kollektiivisesti, hän kysyy.
Kekkonen iloitsee siitä, että tapauksen johdosta vakuutusoikeus ja sen ratkaisut nousevat julkisen keskustelun kohteeksi. Hänen mukaansa juristit ovat olleet jo vuosikymmeniä sitä mieltä, että vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa on suuria ongelmia.
– Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla kuin muiden tuomioistuinten perustelut.
– Vielä isompi asia on se, onko vakuutusoikeuden linja systemaattisesti kielteinen suhteessa korvauksen hakijoihin. Vastapuolella ovat vakuutusyhtiöt ja toimijat, joiden edut voivat mennä ristiin yksilöhakijoiden etujen kanssa, hän sanoo.
Kekkosen mukaan kritiikki onkin kohdistunut erityisesti siihen, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät ole näyttäneet edullisilta ”pienen ihmisen” kannalta. Ratkaisujen on moitittu olevan enemmän vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimijoiden intressien mukaisia.
– On tietysti todettava, että vakuutusoikeuden käsittelemät aiheet ovat äärimmäisen vaikeita. Mikä on työkyvyttömyys ja miten se todetaan, Kekkonen kysyy.
Vakuutusoikeudessa ratkaisun tekevät asiantuntija ja vakuutuslääkäri, joka antaa lausuntonsa potilasta näkemättä. Vakuutuslääkärien liiton mukaan tämä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta. Kekkonen on aivan eri linjoilla.
– Mielestäni tuo on aivan tuulesta temmattu argumentti. Millään tavalla objektiivisuus ei voi lisääntyä sillä, että potilasta ei näe. Yleistettynä on aivan mahdoton ajatus, että päätös pitäisi tehdä näkemättä asianosaisia.
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksistaan. Kekkosen mielestä tämä on merkki avoimuusvajeesta.
– Heidän pitäisi kertoa sidonnaisuutensa samalla tavalla kuin muidenkin korkeiden toimijoiden. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa myös vakuutusoikeuteen.
Kekkosen mielestä KKO:lla ja vakuutusoikeudella on selviä linjaeroja, ja hänen mielestään ne pitäisi selvittää. Kekkonen sanoo, että tuomioistuinten itsensä olisi hyvä systemaattisesti selvittää ja analysoida käytäntöjään ja antaa niistä tietoja julkisuuteen.
– Silloin tulisi mahdolliseksi käydä rationaalista keskustelua näistä arvoista, eduista ja oikeusturvasta, jotka ovat oikeusvaltion perusasioita.
Kekkosen mielestä tarpeen olisi vakuutusoikeusjärjestelmän kokonaisremontti, mihin on havahduttu jo oikeusministeriössäkin.
– Tilanteesta pitäisi käydä perinpohjainen keskustelu ja selvittää avoimet kohdat ja kysymykset. Vakuutusoikeuden ja KKO:n linjaerosta ei ole vielä faktaa, mutta avoimuus- ja julkisuus kysymykset ovat helpommin hoidettavissa.
– Olisi myös luontevaa, että vakuutusoikeuden ratkaisuissa mukana olleiden nimet kerrottaisiin samalla tavalla kun korkeimmassa oikeudessa.
Kekkonen sanoo, että kyseessä on sekä juridinen että poliittinen ongelma.
– Viime kädessä tämä on lainsäädännöllinen kysymys. Kansalaisten kannalta kyseessä on erittäin merkittävä asia, Kekkonen toteaa.
Vakuutusoikeus tapetilla. Ja syystä!
Salon Seudun Sanomat 8.8.2012:
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan sen jälkeen, kun korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo oli arvostellut vakuutusoikeutta.
Koskelon mukaan korkein oikeus on viime vuosina joutunut kiihtyvään tahtiin puuttumaan vakuutusoikeuden ratkaisuihin.
Korkeimman oikeuden presidentti on arvostellut vakuutusoikeutta siitä, että yksittäisen ihmisen oikeusturva ei ole tyydyttävästi toteutunut. Useissa tapauksissa esimerkiksi ammattitautiasiasta tehty valitus on korkeimmassa oikeudessa ratkennut valittajan hyväksi. Koskelo epäilikin aiemmin kesällä, että korkeimman oikeuden lähettämä viesti ei ole mennyt vakuutusoikeudessa perille.
VAkuutusoikeuden ylilääkäri Hyvärinen puolustautui eronsa yhteydessä eilen julkisuudessa. Hyvärinen piti vakuutusoikeuden saamaa arvostelua kohtuuttomana. Hän myös sanoi, että vakuutusoikeus on jo reagoinut. Hyvärisen näkemyksen mukaan korkeimman oikeuden linja on muuttunut, ja tämä linjanmuutos on otettu vakuutusoikeudessa huomioon. Hyvärisellä on luonnollisesti oikeus kertoa oma kantansa asiaan. Marttyyria hänestä ei kuitenkaan saa.
Jos asiassa marttyyreitä etsitään, niin heitä löytyy todennäköisesti tavallisista suomalaisista ihmisistä, joilta on evätty oikeus korvauksiin tai eläkkeeseen. Suomalaisilla on valitettavan laajaa ja pitkäaikaista kokemusta siitä, miten potilasta hoitaneen lääkärin näkemys ei paina, kun asian käsittely siirtyy vakuutusyhtiöön.
Vakuutusyhtiön päätöksistä voi toki valittaa muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Osassa tapauksista saa vielä valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Harva ihminen kuitenkaan jaksaa viedä valitustietä loppuun asti. Sairaalla ja usein talousvaikeuksien kanssa kamppailevalla ihmisellä on oikeus odottaa asiansa oikeudenmukaista käsittelyä ilman oikeuteen menemistä. Jos oikeuteen mennään, on oikeutta löydyttävä jo vakuutusoikeudesta.
Korkeimman oikeuden presidentti onkin ilahduttavasti pienen ihmisen asialla. Juuri näin pitääkin olla. Kansalainen ei ole oikeuslaitosta vaan oikeuslaitos kansalaista varten. Tämä on muistettava myös vakuutusoikeudessa.
Vuotovahingot syövät vakuutusrahat
Salon Seudun Sanomat 23.6.2012:
Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna vuotovahinkoja yhteensä 162 miljoonaa euroa, eli lähes puoli miljoonaa euroa päivässä. Yhä suurempi osa koti- ja kiinteistövakuutuksista maksettavista korvauksista kohdistuu vuotovahinkoihin.
Johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan keskusliitosta kertoo, että vuotavista putkista on tullut kansallinen vitsaus.
– Kun vakuutusten ikävähennykset ja omavastuut otetaan huomioon, nousevat vahinkojen todelliset kustannukset huomattavasti suuremmiksi kuin vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset. –
Tätä nykyä Suomessa tehdään noin 10 000 putkiremonttia vuodessa, mutta tarve tulee seuraavina vuosikymmeninä olemaan kaksin – kolminkertainen, Mero arvio.
Käyttövesi- ja viemäriputkien ohella vuotovahinkoja aiheuttavat myös astian- ja pyykinpesukoneet. Mero muistuttaakin, että kodinkoneiden toimintaa tulee valvoa.
– Hyvä nyrkkisääntö on, että pesukoneen poistoletku on hyvä vaihtaa kymmenen vuoden iässä. –
Koneen vaihto puolestaan on suositeltavaa 15 vuoden välein. Vuotokaukaloilla ja kosteusvaroittimilla voi ehkäistä vahinkojen syntyä, mutta tärkeintä on, että sulkuventtiili on aina kiinni, kun pesukonetta ei käytetä.
Valtaosa työmatkojen tapaturmista sattuu naisille
Kouvolan Sanomat 24.5.2012
Työmatkalla tapahtuvista tapaturmista suurin osa sattuu naisille. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 lähes 70 prosenttia uhreista oli naisia.
Syynä on muun muassa se, että naiset kulkevat työmatkojaan enemmän jalan ja useammin kuin miehillä heidän työpaikkansa sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, kuten sairaaloissa ja kouluissa. Palkansaajille sattui noin 20 000 sellaista työmatkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia.
Valtaosa työhön liittyvistä tapaturmista sattuu työpaikalla, ja tällöin uhrina on useimmiten mies. Korvauksiin johtaneita työtapaturmia oli palkansaajilla runsaat 100 000 vuonna 2010.
Työtapaturmien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kasvua selittää se, että taantuma vähensi työntekoa ylipäätään vuonna 2009.
Maatalousyrittäjien työ on yhä selvästi riskialttiimpaa kuin palkansaajien. Heille sattuu suhteessa enemmän työtapaturmia kuin palkansaajille. STT
Tee niin tai näin, aina vähennetään korvauksista
MTV3, 1.5.2012
Huonosti hoidettu nuohous voi johtaa ongelmiin vakuutusrahojen saamisessa. Tee se itse -miehet ja naiset saattavat jäädä ilman vakuutusrahoja tai ainakin menettää niistä osan.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että ei ole niin väliksi, kuka hormeihin kurkistaa. Vakuutusyhtiöt kuitenkin tarkastavat korvauksia myöntäessään, kuka ja milloin piiput on nuohonnut.
– Edellytämme, että nuohouksen on tehnyt henkilö, jolla on nuohoojan pätevyys. Ongelmia voi tulla, jos palo liittyy nuohoukseen ja nuohous on tehty omin käsin tai se on jätetty kokonaan tekemättä. Miten sitten osoitetaan, että nuohous on tehty tai että se on tehty oikein, kun siitä ei ole mitään dokumenttia, kysyy vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Samaa periaatetta noudattavat myös vakuutusyhtiöt Pohjola ja Tapiola – nuohous on asianmukainen, kunhan sen on tehnyt ammattitutkinnon suorittanut nuohooja.
Vielä monimutkaisemman asiasta tekee kuluttajan kannalta se, että Nuohousalan keskusliitolla, vakuutusyhtiöillä ja Finanssialan keskusliitolla on toisistaan eroavia näkemyksiä siitä, keneltä nuohouspalveluja on luvallista ostaa.
Suomesta löytyy 22 pelastusaluetta, jotka saavat itsenäisesti päättää, kuinka järjestävät nuohouksensa. Yleisin tapa on niin kutsuttu piirinuohousjärjestelmä, jossa kukin alue kilpailuttaa nuohouksen ja antaa sen yhden palveluntarjoajan järjestettäväksi.
Nuohousalan keskusliitto lähtee siitä, että muiden kuin piirinuohoojien eli niin sanottujen ”villien nuohoojien” käyttäminen sotii pelastuslakia vastaan – vaikka villiltä nuohoojalta löytyisivätkin nuohoojan paperit.
– Vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Voiko jokin yksittäinen yhtiö kävellä lain ohi? Jos kiinteistön omistaja on velvoitettu huolehtimaan kiinteistön nuohouksesta, kuuluu häneltä evätä korvaus ellei hän siitä asianmukaisesti huolehdi, sanoo Nuohousalan keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta.
Virrannan mukaan piirinuohousta on helppo valvoa, koska silloin tiedetään varmasti, kuka nuohouksen tekee ja samalla varmistetaan, että syrjäisetkin paikat tulevat nuohottua.
Toisaalta piirinuohousjärjestelmää on kritisoitu siitä, että piirinuohoojilla on kädet liian täynnä työtä eivätkä he ehdi huolehtia kaikista velvollisuuksistaan. Virranta myöntää, että tämä voi olla mahdollista joissakin osissa maata.
Myös Seppo Pekurinen Finanssialan keskusliitosta ihmettelee vakuutusyhtiöiden käytäntöjä myöntää vakuutusrahoja, vaikka nuohousta ei olisi suorittanut virallinen piirinuohooja. Hänen mukaansa pelastuslaki edellyttää nimenomaan piirinuohoojien käyttämistä.
– Itse olen aiemmin ollut neljässä vakuutusyhtiössä töissä ja silloin vakuutukset tehtiin lain pohjalta. Totta kai lähden siitä, että lakia pitää noudattaa, Pekurinen sanoo.
Sairaslomalla töihin?
Yle Turku, 16.4.2012
Legendaarinen käsitys työpaikan vakuutusten raukeamisesta siinä tapauksessa, jos tulee kesken sairausloman töihin, on täysin puppua. Työnantaja saattaa myös haluta työntekijän tekevän muita hommia välttääkseen sairauslomat.
Sairauslomatodistusta kirjoittava lääkäri voi nykyään mainita, että töihin saa mennä aiemminkin, mikäli kunto omasta mielestä sen sallii. Sairaustodistukseen präntätyt lomapäivät eivät siis ole kirjoitettu kiveen. Töihin saa mennä kesken loman, jos se työnantajalle suinkin sopii.
Pitkissä, yli viikon tai kahden mittaisissa lomissa tarvitaan uusi sairaustodistus Kelaa varten kumoamaan alkuperäinen todistus. Myös työnantajan luotettava selvitys töihin paluusta kelpaa.
– Tämä on täysin hallinnollinen asia, sillä Kela korvaa osan työnantajan palkan menetyksestä työntekijän sairauspoissaolon aikana, kertoo aluejohtaja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteestä.
Lääkäri suosittaa, työnantaja päättää
Lääkäri kirjoittaa työntekijälle sairaustodistuksen, mutta työnantaja päättää, hyväksyykö sen vai ei. Kiistatilanteissa työnantaja voi haluta toisen lääkärin lausunnon loman tarpeesta.
– Työnantaja päättää, maksaako hän sairausloman ajalta palkkaa. Tietysti on hyvin poikkeuksellinen tilanne, jos työnantaja ei hyväksy lääkärin suositusta. Tuskin asia jää siihen, miettii Jyrki Liesivuori.
Työnantajalla on myös oikeus esittää työntekijälle sairausloman ajaksi korvaavia työtehtäviä. Silloin työntekijä tekee vain sellaisia työtehtäviä, joita jaksaa hyvin tehdä.
– Osasairausloma on yksi vaihtoehto pitemmille sairauspoissaoloille. Työntekijän työkyky huononee usein pitkien poissaolojen takia. Jotkut työnantajat käyttävät jo tätä uutta ja tervetullutta vaihtoehtoa hyväkseen, miettii Liesivuori.
Töissä on aina vakuutettuna
Perinteinen ”tapaturmavakuutus ei ole voimassa, kun olet sairauslomalla töissä” -väite ei pidä paikkaansa.
– Työnantajan vakuutukset ovat voimassa aina kun työntekijä on töissä, joko sairaana tai terveenä, vahvistaa Jyrki Liesivuori.
Työnantajalle ei ole kaiken kattavaa oikeutta tietää sairaustodistukseen kirjoitettua sairauspoissaolon syytä.
– Tämä on monimutkainen juttu, sillä toisaalta työnantajalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, mikäli ei hyväksy poissaolon syytä. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat saattavat olla sellaisia, ettei niitä haluta kertoa edes työnantajalle ja työntekijä haluaa käydä muualla kuin työterveyslääkärillään, pohtii Liesivuori.
Vakuutusmajuri 