Category: Vakuuttaminen
Murron jäljet
Vakuutusyhtiö edellyttää yleensä murron jälkiä, jos omaisuutta on varastettu. Muuten korvausta ei heru.
Varkautta ei ole se, jos omaisuutta mystisesti katoaa. Omaisuuden katoamista tai unohtamista vakuutukset eivät korvaa.
Murron jäljet tarkoittavat sitä, että lukittuun tilaan on murtauduttu lukkoja tai rakenteita vahingoittaen tai tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.
Suojeluohjeet antavat tarkkojakin ohjeita, suorastaan vaatimuksia, sellaisen tilan rakenteille, jossa varkaita kiinnostavaa omaisuutta säilytetään.
Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista. Rakenteet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Väliseinärakenteen on ulotuttava lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla tai verkolla.
Jos suojeluohjetta ei ole vakuutusyhtiön mielestä noudatettu, se voi alentaa korvauksen määrää.
Varkaille tuntuu kelpaavan erityisen hyvin auton renkaat.
Varsinkin kerrostalossa toisen rengassarjan säilyttäminen on ongelmallista. Niitä ei oikein saa säilyttää missään kolossa.
Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa taloyhtiön yhteisestä varastosta varastettujen autonrenkaiden korvausasiaan ainakin tapauksissa VKL 657/94 ja VKL 408/96.
Molemmissa tapauksissa renkaita oli varastettu yhteisvarastosta, mutta mitään murron jälkiä ei löytynyt. Vakuutusyhtiö oli tietenkin evännyt korvaukset.
Lautakunnan kanta taas oli se, että varkaudet oli korvattava.
Vakuutusehdoissa oli edellytetty, että omaisuutta säilytetään lukitussa tilassa. Näin ollen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu kaikki tilanteet, joissa omaisuutta oli säilytetään lukollisessa yhteisvarastossa.
Vakuutusehdoissa ei ollut mitään puhetta siitä, että avaimia lukittuun tilaan voi olla vain vakuutuksenottajalla. Tila siis on lukittu vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, vaikka sinne olisi avaimia myös muillakin tilan käyttäjillä.
Jos vakuutettu ei suojeluohjeen yleisluonteisuuden tai tulkinnanvaraisuuden takia voi tietää, miten hänen pitäisi menetellä vahingon ehkäisemiseksi, on vahinko yleensä vakuutuksesta korvattava.
If puhuu yhtä ja tekee toista
Pari vuotta sitten kehua retostin vakuutusyhtiö If:ä jutussani ”Kerrankn vakuutusyhtiössä on ajateltu”.
Kyse oli If:n uudesta huippukaskosta ja sen ominaisuuksista, joita muilla vakuutusyhtiöillä ei ole. Jatkuvuusturvasta, joka lupaa vuokra-auton muutamassa tunnissa vaikka vahinkopaikalle toimitettuna.
Taisin kuitenkin nuolaista ennen kuin ehti tipahtaa.
Heinäkuun lopulla eräs blogin lukija soitteli ja kyseli löytyykö minulta vielä jutun pohjana ollutta Huippukaskon mainosta.
Ei löytynyt. Mutta löytyi muuta materiaalia, josta kyseinen lupaus löytyi.
Tämä If:n asiakas ei nimittäin ollut saanut vuokra-autoa vahinkopaikalle. Ei sinne päinkään.
If:stä oli puhelimitse neuvottu asiakasta suorimaan itse autovuokraamoon hakemaan auto, kun oma ajokki oli teknisen vian takia jättänyt matkan kesken.
Sama oli kuulemma tapahtunut nyt jo toistamiseen.
If:ssä ei ilmeisesti itsekään tiedetä mitä sen mainostoimistossa puuhaillaan. Tai sitten asialle on loogisempi selitys: If:ssä vähät välitetään siitä mitä markkinoinnissa asiakkaalle luvataan. Sen sijaan tätä kykytetään vanhaan malliin, oli vakuutusta kaupitellessa tullut luvattua mitä hyvänsä.
Sikakalliin vakuutuksen maksut olivat kyllä kelvanneet mukisematta.
Ehkä vakuutusyhtiössä ei sittenkään ole keksitty mitään uutta sitten -70 luvun.
”Don’t you worry ’bout a thing”
Huominen pelottaa?
Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.
Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.
Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.
Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.
Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.
Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.
Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.
Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.
Matkavakuutus on reissumiehen paras kaveri
Sairaalahoitoa vaativa korkea kuume, paha vatsatauti tai liikenneonnettomuus saattavat sekoittaa lomalaisen matkabudjetin. Joka vuosi usean suomalaisen matka päättyy sairastumiseen, onnettomuuteen tai pahimmillaan jopa kuolemantapaukseen. Paha vatsatauti tai bakteeritulehdus voi pilata loman, mutta reissussa sairastuminen voi käydä myös erittäin kalliiksi.
Vakuutusyhtiö Ifin teettämän tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaalahoito Yhdysvalloissa maksaa 1200–3000 euroa yöltä ja ambulanssikuljetus lentokoneella Aasiasta Suomeen helposti 80 000 euroa.
– Ilman vakuutusta matkustaminen on aivan liian yleistä, etenkin nuorten kohdalla. Seuraukset voivat käydä kalliiksi, kertoo ulkoministeriön ulkoasiainsihteeri Seppo Taurèn.
Ulkoministeriö suosittelee matkavakuutuksen ottamista jokaiselle matkalle. Vakavissa sairastumisissa tai onnettomuuksissa Suomen suurlähetystö auttaa esimerkiksi tulkin hankinnassa, viranomaisten kanssa asioimisessa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä omaisiin, mutta kaikki kustannukset jäävät aina matkustajan vastuulle.
Ulkoministeriö korostaa, että hätätapaukset voivat olla vaikeita niin henkisesti kuin taloudellisestikin, jos vakuutusta ei ole. Sairastunut matkaaja tai hänen sukulaisensa saattavat joutua ottamaan suuria lainoja maksaakseen kalliit hoitokulut tai kattaakseen kyydityksen takaisin Suomeen.
EU-maissa matkustaessa sairaalahoitoa saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaan. Kortti ei kuitenkaan käy yksityisissä sairaaloissa. Mahataudin hoito yksityisessä sairaalassa Espanjassa voi maksaa yli tuhat euroa, ja flunssan takia vastaanotolla käyntikin pari sataa.
– Sairaanhoitokortti ei myöskään korvaa kotiuttamisesta aiheutuvia kuluja, Taurèn korostaa.
Tarkista sopimuksesi
Vakuutusyhtiöt tarjoavat useita erilaisia matkavakuutuksia ja asiakkaan on yleensä helppo räätälöidä itselleen sopiva paketti. Vakuutuksen sisältö kannattaa lukea tarkkaan, jotta tietää, mitä se kattaa: onko sairaalahoidossa aikarajaa tai sisältääkö vakuutus omavastuuta.
– Useilla suomalaisilla on turvanaan ammattijärjestön jäsenilleen ottama matkavakuutus, huomauttaa Katja Kainulainen If-vakuutusyhtiöstä.
– Myös luottokortit sisältävät usein matkavakuutuksen, mutta sen kattavuus kannattaa tarkistaa ennen matkaa. Usein se on riittämätön.
Saatavilla on joko määräaikainen tai jatkuva matkavakuutus. Usein matkustavalle jatkuva vakuutus on hyvä vaihtoehto. Vakuutus saattaa kattaa myös kotimaan matkoja. Tällöin kannattaa vakuutusehdoista tarkistaa, minkä kilometrimäärän jälkeen kotoa poistuttaessa vakuutus astuu voimaan.
Yleisimpiä tapauksia lomamatkalla ovat vatsataudit, flunssat, korvatulehdukset ja pienet onnettomuudet. Matkakohteesta riippuen vaarana voi kuitenkin olla vakavampikin tauti kuten malaria. Viime vuonna Suomen edustustojen tietoon tuli myös 311 kuolemantapausta.
Tarkkana suosikkilomakohteissa
Suomalaiset tekevät noin 6,5 miljoonaa lomamatkaa vuosittain. Suosituimmat kohteet ovat Välimeren maat sekä Thaimaa.
– Kuuman ilmaston ja auringon aiheuttamat tilanteet, esimerkiksi nestehukka tai ihon palaminen, saattavat vaatia lääkärin hoitoa. Samoin pienet loukkaantumiset ja vatsataudit voivat vaatia tarkistuksen, kertoo Suomen Thaimaan konsuli Pirjo Leino .
Suomen Thaimaan suurlähetystö muistuttaa, että vaikka varsinaisesti pakollisia rokotuksia Thaimaahan ei ole, jäykkäkouristus- ja poliorokotusten on syytä olla voimassa. Lisäksi Thaimaassa on hepatiitin, keltakuumeen, lavantaudin ja malarian tartuntavaara.
Thaimaassa yleisten ja yksityisten sairaaloiden taso vaihtelee paljon. Suurista kaupungeista löytyy tasokasta hoitoa, kun taas maaseudulla tarjonta on vaatimatonta.
– Turistikohteiden hotelleilla on yleensä lääkäri, jonka puoleen kääntymällä saa nopeasti apua. Heillä on myös hyvät tiedot paikallisista sairaaloista, Leino neuvoo.
Tavanomainen varovaisuus ja terve maalaisjärki ovat suurlähetystön neuvot matkan varalle. Ja ehdottomasti matkavakuutus.
If aikoo kiristää ehtojaan
Kosketusnäytölliset älypuhelimet rikkoutuvat siinä määrin, että vakuutusyhtiö If aikoo rajata matkapuhelimien ikävähennystä. Nykyään ikävähennys alkaa käyttöönottovuotta seuraavan vuoden jälkeen.
Siten esimerkiksi vuonna 2009 hankitusta älypuhelimesta on maksettava vakuutuksen omavastuun lisäksi 30 prosenttia uutta vastaavan puhelimen hinnasta, jos laite rikkoutuu kuluvana kalenterivuonna. Vuonna 2010 hankitusta älypuhelimesta tarvitsee maksaa vain omavastuun osuus.
– Laitteiden kehitys ja kiertonopeus ovat muuttuneet niin, että harkitsemme vakavasti korvausmenoista johtuvien muutosten tekemistä yleisiin vakuutusehtoihin, sanoo vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Vaitomaan mukaan kiristys voisi tarkoittaa sitä, että ikävähennys astuu voimaan jo käyttöönottovuotta seuraavana vuonna. Siten vuoden 2009 hankitusta puhelimesta olisi maksettava omavastuun lisäksi 60 prosenttia uutta vastaavan puhelimen hinnasta, jos laite rikkoutuu kuluvana kalenterivuonna. Siten ikävähennys syö uuden laitteen hankinta-arvon jo neljässä vuodessa viiden vuoden asemesta.
Kotivakuutusehdoissa muutos astuisi voimaan yksilöllisesti asiakkaan vakuutuskauden vaihtuessa.
Siten koko yksityisasiakkaiden vakuutuskannan päivittyminen uusiin ehtoihin vie kokonaisen vuoden siitä hetkestä, kun vakuutusyhtiö päättää muuttaa kotivakuutuksen ehtojaan.
Vakuutusyhtiö If laskee rikkoutuneiden tietokoneiden ja älypuhelinten määrän kasvavan 30 prosentin vuosivauhtia.
Vakuutusyhtiöt korvaavat rikkoutuneen kosketusnäytöllisen puhelimen tilalle uuden vastaavan. Siten esimerkiksi iPhone 3:n omistajat saavat nykyään rikkoutuneen puhelimen tilalle suoraan iPhone 4:n.
– Jolla on ollut käytössään Apple, haluaa varmastikin Applen korvaavana tuotteena. Siten joudumme etsimään vastaavan tuotteen saman merkin piiristä, sanoo vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Siten iPhone 3:n omistajat saavat päivitettyä puhelimensa neloseen vakuutuksen omavastuun hinnalla, jos rikkoutuminen on ollut vahinko.
Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoissa käyttämä ikävähennys leikkaa vanhan laitteen uudeksi korvaamisen välistä erotusta.
Ikävähennys astuu voimaan laitteen käyttöönottovuotta seuraavan vuoden jälkeen. Siten vuonna 2009 hankitusta puhelimesta on maksettava omavastuun lisäksi 30 prosenttia uutta vastaavan hinnasta, jotta saa päivitettyä iPhonen uuteen.
Ensi vuonna rikkoutuneesta laitteesta ja vuonna 2009 hankitusta laitteesta on maksettava omavastuun lisäksi 60 prosenttia uutta vastaavan laitteen hinnasta.
Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa muistaa, että muutamia vuosia sitten teknologia muuttui perinteisistä kuvaputkitelevisioista litteisiin televisioihin.
Tuolloin kuvaputkitelevision tilalle korvattiin litteä vastine, mutta kuvaputkitelevisiot olivat keskimäärin niin vanhoja, että ikävähennykset toimivat tarkoituksenmukaisesti.
Vakuutusala kyllästyi vesivahinkoihin
Kauppalehti 25.8.2011
Jatkuvasti kasvavat vesivahingot pakottavat vakuutusyhtiöt ottamaan käyttöön järeät aseet. Jatkossa korvaustaso romahtaa, jos taloyhtiö ei korjaa putkistojaan ajoissa.
Vakuutusyhtiöt ovat kiristämässä korvauskäytäntöjään vesivahingoissa. Muutokseen ovat syynä korvausmäärät, jotka ovat jatkaneet 20 vuotta kasvuaan.
Nyt vuotovahinkokorvauksia maksetaan jo lähes yhtä paljon kuin korvauksia palovahingoista.
Vakuutusyhtiöiden tuskastumista lisää se, että säädökset vuotovahinkojen torjumisesta ovat olleet voimassa jo vuosikausia. Ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvat säädökset ovat kuitenkin jääneet kuolleeksi kirjaimeksi.
Finanssialan Keskusliiton vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen ei syytä taloyhtiöitä suoranaisesta laiskuudesta, mutta ihmettelee kuitenkin kehityksen hidasta etenemistä. Vuotovahdit ja esimerkiksi laitteet, jotka varoittavat aiheetta pyörivästä vesimittarista ovat olleet markkinoilla vuosikausia.
Niillä vesivahinkojen määrät putoaisivat merkittävästi.
Pekurinen myös vertaa tilannetta murroista maksettaviin korvauksiin. Niiden määrät ovat pudonneet rajusti.
– Murroissa syynä on moderni turvatekniikka. Aluksi se otettiin käyttöön pankeissa, sitten yritykset alkoivat investoida esimerkiksi kulunvalvontaan ja nyt turvakamerat yleistyvät kotitalouksissa. Näillä konsteilla murtojen määrä on romahtanut.
– Myös palopuolella palovaroittimet ovat pelastaneet monia ihmishenkiä ja säästäneet samalla valtavan määrä omaisuutta. Miksi sama ei onnistu vuotovahingoissa?
Pekurisen mukaan yleinen on jo nyt sellainen käytäntö, jossa vakuutusyhtiö epää korvauksen, jos saman taloyhtiön eri rapuissa paljastuu vuotovahinko muutaman kuukauden välein.
– Muu ei enää auta. Vakuutus ei ole mikään huoltosopimus.
– Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse enää äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta. Taloyhtiöt pannaan nyt ruotuun.
Pekurisen mielestä on myös väärin, että asiansa kunnolla hoitaneet taloyhtiöt joutuvat pulittamaan vakuutusmaksuissa huithapeleiden leväperäisyydet.
Vesivahingot muuttavat myös vakuutusyhtiöiden tapaa suhtautua putkiremontteihin. Tiettävästi ainakin Tapiola vaatii jatkossa, että putket jätetään remontissa näkyville tai peitetään vain sen verran, että vuodot on helppo havaita ja korjata.
Seinien sisään upotettavia putkia Tapiola ei jatkossa hyvällä katso.
Kaksi kuukautta tulipalokiireitä
Perustin kaksi kuukautta sitten toisen blogin. Sen nimeksi tuli Antaa palaa… (antaapalaa.wordpress.com) Keräsin sinne kahden kuukauden ajan (8.6. – 7.8.2011) uutisia tulipaloista suomessa. Juttuja kertyi 330 kappaletta. Jutut on kopioitu suomalaisen median tulipaloja käsittelevistä artikkeleista. Voi olla, että jotain on päässyt livahtamaan ohi, mutta uskoisin blogin sisältävän kaikki julkaistut palouutiset mainitulta ajanjaksolta.
Salamat sytyttelivät ja tuhopolttojakin oli aika paljon. Monesti palo oli päässyt alkamaan huolimattomuudesta tai unohtamisesta. Aina ne kuitenkin yllättivät palon kohteeksi joutuneet. Muutama ripeä onnistui sammuttamaan palon alun ominpäin.
Tuntuu ainakin jälkikäteen, että useimpien paloutisten lopussa todettiin, että”poliisi tutkii palon syttymissyytä”.
”Ei meillä näköjään ennenkään ole palanut!
Tulipalo on aina suurimmat vahingot aiheuttava vahinkotapahtuma, joka voi sattua kohdalle. Sitä varten kannattaa varautua ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja valmistautumalla tositilanteeseen, vaikka paloa ei koskaan sitten tulisikaan. Vakuutus ei koskaan korvaa kaikkia tulipalon aiheuttamia vahinkoja, oli se sitten minkälainen tahansa.
Ryhdy saivartelijaksi
Teija Aarnio (HS 30.7.) ja Kari Karhu (HS 31.7) ihmettelivät Helsingin Sanomien mielipidesivulla vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikkaa.
Se saattaa tuntua tavallisen vakutuksenottajan kannalta kohtuuttomalta. Ja sitä se pitkälti onkin, varsinkin jos asiakas ei ole tottunut saivartelemaan sanamuodoilla kuten vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiöiden pääasiallinen tehtävä näyttää olevan tuloksen tekeminen. Helpoiten se onnistuu korvauskäytäntöjä kiristämällä. Samalla toteutuu vakuutusyhtiön toinenkin tarkoitus: turvallisuudentunteen myyminen asiakkaalle. Olo tuntuu turvalliselta juuri niin kauan kuin vakuutusyhtiölle ei ilmoita mitään evättävää.
Yksittäisen esineen kohdalla korvauksen lähtökohtana käytetään kyseessä olevan esineen jälleenhankintahintaa (uusi vastaava omaisuus), ellei esinettä voida korjata. Ja koska vakuutussopimuslaissa on pykälä nimeltä rikastumiskeilto (kukaan ei saa hyötyä häntä kohdanneen vahingon johdosta), vakuutusyhtiö vähentää korvausprosessin helpottamiseksi esineen jälleenhankintahinnasta tietyt kaavamaiset ikävähennykset, jotka riippuvat omaisuuden laadusta (esimerkiksi elektroniikan osalta vähennys on suurempi kuin vaikkapa huonekalujen). Tunnearvoa tai käyttöarvoa ei lasketa. Korvauksenhakija ei siis voi saada vuosia vanhan omaisuuden tilalle uutta vastaavaa, ellei myös itse laita rahaa likoon.
Yleensä arvoesineet ja kokoelmat on ilmoitettava vakuutusyhtiölle ja vakuutettava erikseen. On siis sovittava erikseen vakuutusyhtiön kanssa millä ehdoilla ne vakuutetaan, jos vakuutusyhtiö ylipäätään suostuu vakuuttamaan asiakkaan arvoesineinä pitämiä tavaroita.
Hyvin harvoin asiakas saa vakuutusksestaan sellaisen korvauksen, kuin on odottanut, ellei ole syvällisesti perehtynyt vakuuttamisen periaatteisiin ja juridiseen saivarteluun. Onneksi kaltoin kohdellulle vakuutuksenottajallekin löytyy asiantuntija-apua, kunhan hän sitä osaa vaikkapa netistä etsiä.
Vakuutusyhtiöt ajelevat pelkällä peruutuspeilillä
Savon Sanomat 29.7.2011
Vakuutusyhtiö Ifin tulkinnan mukaan vaikea tai keskivaikea masennus vanhenee kymmenessä vuodessa.
Samassa ajassa vanhenee rikoslain mukaan teko, josta voidaan tuomita korkeintaan kahdeksaksi vuodeksi vankilaan. Esimerkiksi raiskauksesta voi saada enimmillään kuuden vuoden tuomion.
If ei käytännössä myönnä tapaturmavakuutusta, jos hakijan masennusjakson päättymisestä on alle 10 vuotta. Ei masennuslääkkeitä 10 vuoteen. Ei terapiaa 10 vuoteen. Ensikertalaisuus ei auta tuomion pituudessa, ja laskuri palaa takapakista nollaan.
If ei ole ainoa vakuutusyhtiö, joka vaatii terveysselvityksen tapaturmavakuutusta myöntäessään. Isoista Suomessa toimivista yhtiöistä niin tekee myös Fennia, joka ei kuitenkaan edellytä aivan kymmenen vuoden oireettomuutta vaikeampien masennusten jäljiltä.
Pitkän terveen jakson vaatiminen on osa vakuutusyhtiöiden riskienhallintaa. Ymmärtäähän sen tilastojen valossa: masennus lisää itsemurhariskiä, mielialalääkkeiden sivuvaikutuksia ei voi täysin ennakoida, tabletin unohtaminen voi aiheuttaa arvaamatonta oloa ja jopa arvaamatonta toimintaa.
Toisaalta itsemurhariski kasvaa keskimääräistä korkeammaksi, kun syntyy pojaksi, joka jää aikuisiällä asumaan haja-asutusalueelle Suomen koillisosiin – tilastojen valossa.
Vakuutusyhtiöillä on oikeus minimoida riskinsä, mutta aika näyttää, kauanko muutamalla vakuutusyhtiöllä on vara pitää masennuksesta toipuneita ylimitoitetussa tapaturmariskien lokerossa. Osa yhtiöistä ei ole enää vuosiin katsonut masennuksen lisäävän todennäköisyyttä kompastua kadulla, riskiä loukata nilkka, astua naulaan tai murtaa sormet kiukaan luukulla. Sekin on hyvin ymmärrettävää tilastojen valossa.
Kelan korvaamia masennuslääkkeitä käytti viime vuonna reilut 400 000 suomalaista – joskin samoilla lääkkeillä hoidetaan myös ahdistus- ja paniikkihäiriöitä. Määrä on melkein tuplautunut kymmenessä vuodessa ja masennukseen sairastuneet ovat yhä nuorempia.
Ainoastaan Tapiola, Turva ja Pohjantähti saattavat myöntää sairauskuluvakuutuksen asiakkaalle, joka kertoo sairastavansa masennusta tai syövänsä mielialalääkkeitä. Toki rajatusti ja heikommin ehdoin kuin perusterveille.
Keskiviikkoisen Helsingin Sanomien jutun (27.7.) perusteella sairauskuluvakuutukset ovat myös masennuksesta toipuneille suurempi ongelma kuin tapaturmavakuutukset.
Sairauskuluvakuutus korvaisi esimerkiksi Kela-korvausten ulkopuolelle jääviä lääkärinpalkkioita, lääkkeitä, sairaalamaksuja. Valtaosa vakuutusyhtiöistä ei kuitenkaan myy sitä, jos asiakkaaksi hakeutuvan historiasta löytyy viitteitä masennuksesta viimeiseltä viideltä vuodelta.
Alallakin myönnetään, että vakuutuslääkärien ratkaisut ovat mustavalkoisia, vaikka masennukseen viittaavien jälkien rekisteröityminen on usein sattuman kujeilua.
Joissakin kunnissa sosiaalitoimi ohjaa nuoria matalalla kynnyksellä masennuksen hoitoon, kun on viitteitä matalammasta mielestä. Samalla menee vuosiksi mahdollisuus sairauskuluvakuutukseen, henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta puhumattakaan.
Joskus taas vanhemmat auttavat aikuistuvan nuoren murheineen psykiatrisen sairaanhoitajan pakeille, eivät esimerkiksi oppilaitoskuraattorin luo epävirallisiin keskusteluihin. Taas menevät mahdollisuudet vuosiksi.
Alan ulkopuolinen ihmettelee lähinnä vakuutusyhtiöiden suoranuottisuutta.
Ne noudattavat masennusta sairastavien tai siitä toipuneiden kohtelussa henkivakuutusyhtiö Retron suosituksia. Osin syynä on Retron rooli vakuutusyhtiöiden myymien vakuutusten jatkovakuuttajana. Osin siitä, että riskienhallinnassa on turvallisempi pitää kiinni jo 1900-luvulla toimineista käytännöistä kuin luoda uusia.
Muutospaine on kuitenkin kova myös vakuutusyhtiöiden sisällä. Potentiaaliset uudet asiakkaat alkavat olla vähissä, kun monella on jo sairauskuluvakuutus ja monen mahdollisuudet sen saamiseen ovat menneet konkreettisempien kansantautien takia.
Toivottavasti rahanteon tarve kääntää lopulta vakuutusalan isojen poikien ja tyttöjenkin aivot uuteen asentoon. Silloin on kyse sekä oikeudesta että kohtuudesta.
Vaikeakaan masennus ei ole rikos, eikä masennuksesta toipuneen pitäisi joutua kantamaan sairautensa varjoa useita vuosia tai vuosikymmeniä – ainakaan vakuutusalan linjausten takia.
Hidas ilmiö
Nyt se tuli määriteltyä. Nimittäin hidas ilmiö vakuutusmielessä.
Omaisuusvakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.
Kaikilla vakuutusyhtiöillä on käytössä rajoitusehto, jolla rajoitetaan vähitellen vaikuttavat ilmiöt korvauksen ulkopuolelle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut itse esineelle kulumisen, korroosion, materiaalin väsymisen, pilaantumisen sienettymisen, lahoamisen, hajun, ilmankosteuden tai lämpötilan muuttumisen tai muun vähitellen vaikuttavan ilmiön johdosta.
Melko selkeää, eikö?
Ei.
Asiakkaalla oli noin viikon aikana, omassa kuljetussalkussaan, hapettunut kymmenkunta ammattikäyttöön tarkoitettua radiopuhelinta käyttökelvottomaksi.
Aktia vahinkovakuutus katsoi, että viikon aikana tapahtunut hapettuminen ei ole äkillinen ilmiö, vaan ehdoissa tarkoitettu vähitellen syntynyt vahinko (hidas ilmiö). Varsinkin, kun vakuutusehdoissa oli vielä erikseen maininta korroosiosta.
Radiopuhelinten odotettu käyttöikä on reilusti yli kymmenen vuotta.
Viitaten vakuutuslautakunnan eikaisempiin lausuntoihin, valitimme korvauspäätöksestä ja totesimme, että vakuutusehtoa ei voida tulkita suoraviivaisesti koskemaan poikkeuksetta kaikkia esimerkkeinä mainittuja tapauksia. Asiaa olisi käsiteltävä rajoistusehdon otsikon ja pääasiallisen tarkoituksen mukaan, rajoittaen korvauspiiristä vain todelliset vähitellen syntyneet vahingot. Hidasta ilmiötä pitäisi siis aina peilata esineen oletettuun käyttöikään.
Ei vaikutusta. Aktia oli jo kaivanut poteronsa.
Juttu piti laittaa vakuutuslautakunnan arvioitavaksi.
Vakuutuslautakunta katsoi, että hapettuminen oli tapahtunut melko lyhyessä ajassa ja oli ollut poikkeuksellisen voimakasta. Kyseessä ei ole ollut esimerkiksi putken korroosioon rinnatettava tilanne.
Lautakunnan mukaan radiopuhelinten hapettuminen on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, josta vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus esinevakuutuksen perusteella.
Jälleen kerran torjuimme vakuutusyhitön omaan pussiin pelaamisen ja asiakas sai korvauksensa, vaikkakin noin vuoden verran vahingon jälkeen.
Vahinkoasiassa ensimmäinen korvauspäätös ei aina ole se lopullinen, vaikka vakuutusyhtiö jankuttaisi kantaansa miten äänekkäästi tahansa.