Category: vakuutus
Älkää ottako muiden vastuita kontollenne!
Helsingin Sanomat 26.11.2011
Huoltoyhtiön toimitusjohtaja oli vastuussa viime talvena Helsingin Hakaniemessä sattuneesta turmasta, jossa iäkäs mies kuoli jäätyään katolta pudonneen jäälohkareen alle.
Näin arvioi Helsingin käräjäoikeus, joka perjantaina määräsi toimitusjohtajalle sakkorangaistuksen kuolemantuottamuksesta.
Taloyhtiö oli sopinut huoltoyhtiön kanssa, että huoltoyhtiö tarkkailee katon lumitilannetta ja tarvittaessa varoittaa kadulla kulkijoita.
Huoltoyhtiö oli kadulta käsin tarkkaillut kattoa turmapäivän aamuna ja jo aiemmin asetellut seinää vasten lankkuja kulkijoita varoittamaan. Taloyhtiön puomeja ja lippusiimoja ei käytetty.
Oikeus ei pitänyt katutasolta katselua ja lankkujen asettelua riittävän huolellisena työnä. Tarkkailua olisi pitänyt tehostaa, koska sää oli lauhtunut pakkasesta nollan tuntumaan.
Huoltoyhtiöiden etujärjestössä Kiinteistöpalvelut ry:ssä tapaus on aiheuttanut kiireitä, koska taloyhtiöt haluavat lisätä huoltoliikkeiden vastuuta kiinteistöjensä turvallisuudesta.
”Ilman korvausta se ei käy. Ympärivuorokautinen lumivalvonta edellyttäisi vartiointia kolmessa vuorossa”, huomauttaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.
Käräjäoikeus määräsi toimitusjohtajalle kuolemantuottamuksesta neljäkymmentä päiväsakkoa, joka tekee 720 euroa.
Sakkoja suurempi summa maksettavaa koituu muun muassa asianomistajien oikeudenkäyntikuluista.
Tuomitun asianajaja pitää selvänä, että päätöksestä valitetaan.
Vastuuvakuutuskaan ei kata sopimukseen perustuvan vastuun aiheuttamaa korvausvelvolvollisuutta.
Turvesuolle ja takaisin
Keskisuomalainen 21.11.2011
Saksalainen vakuutusyhtiö Allianz myy erityisiä avaruusmatkavakuutuksia.
Allianzin mukaan halvimmat vakuutukset avaruusturistille maksavat noin 600 euroa ja kaiken kattavan vakuutuksen saa noin 7 000 eurolla.
Vakuutusalan on pysyttävä muun elämän tahdissa. Maailma muutuu ja matkailu sen mukana, selitti Allianzin johtaja Erick Morazin.
Varmuuden vuoksi esitimme kahdelle suomalaiselle vakuutusyhtiölle kysymyksen siitä, kattavatko heidän yhtiönsä normaalit matkavakuutukset avaruudessa sattuneet vahingot. Molemmista kerrottiin naureskellen, ettei asiasta ainakaan Jyväskylän-konttoriin ole vielä kantautunut ohjeita, mutta todennäköisesti normaalivakuutus ei ihan yllä avaruuteen asti.
Suomalaiset vakuutusyhtiöthän ajavatkin tunnetusti pelkällä peräpeilillä. Ne korvaavat lähinnä matkat turvesuolle ja takaisin. Nekin vain, jos vakuutuslääkäri ei keksi mitään millä korvauksesta voisi kieltäytyä.
Ei se nyt niin vaikeaa ole!
Helsingin Sanomat 21.11.2011
Viime talven ahkera lumenpudottelu saattoi hyvinkin estää kattojen sortumia, mutta samalla se todennäköisesti vahingoitti jopa tuhansia kattoja ympäri pääkaupunkiseutua.
Lumenpudottajien katoille tekemät reiät ja niistä aiheutuneet vuoto- ja kosteusvahingot pääsivät yllättämään myös vakuutusyhtiöt. Yhtiöillä ei ole yhtenäistä linjaa siitä, korvataanko lumenpudotuksesta aiheutuneet vahingot kiinteistövakuutuksen haltijalle.
HS kysyi linjauksia kuudesta suuresta vakuutusyhtiöstä. Niistä puolet maksaa korvauksia kiinteistövakuutuksista.
Taloyhtiöiden kannattaa sen vuoksi viimeistään nyt kerrata tarkasti, mitä vakuutuspapereissa sanotaan.
Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa…
Työeläkevakuutuksen maksut nousevat
Yle Kotimaa, 10.11.2011
Vuodesta 2006 lähtien annetut tilapäiset työeläkevakuutusmaksun alennukset loppuvat. Siksi etenkin työntekijöiden, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut nousevat ensi vuonna.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 22,8 prosenttia palkasta. Se on 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 prosenttia palkasta. 53 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 6,5 prosenttiin.
Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia.
Yrittäjien maksut nousevat alle 53-vuotiailta 0,9 prosenttiyksikköä 22,5 prosenttiin ja yli 53-vuotiailta 0,95 prosenttiyksikköä 23,85 prosenttiin.
Työnantajien keskimääräiseen maksuun alennusten loppuminen ei vaikuta suuresti, sillä maksun alennukset ovat koskeneet vain osaa työnantajista.
Alennuksilla on purettu työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeen puskureihin kertyneitä varoja.
Tietoriskit
Tietoriskin kohteina yrityksessä ovat esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteet ja -yhteydet, ohejmistot ja tiedostot, arkistomateriaali ja asiakirjat ja rekisterit.
Tietoa uhkaavat vaarat ovat suurin piirtein samat kuin omaisuusriskien toteutuminen, mutta toteutumismuodot ovat osittain erilaisia.
Tietojenkäsittely turvallisuus on olennainen osa liiketoiminnan turvallisuutta. Yritystoiminnan riippuvuus tietojenkäsittelystä on suuri ja kasvaa koko ajan.
Mm. hajautettu toiminta, verkostoituminen, rationalisointi, elektroninen kaupankäynti, kansainvälinen rahaliikenne, paperiton toiminta ja asiakasyhteyksien hoito perustuvat atk järjestelmiin ja verkkoihin.
Tietoturvallisuuden perusedellytys on, että tietojen ja ohjelmien varmistukset ovat kunnossa. Korvaavia laitteita on aina saatavissa, mutta ohjelmien ja varsinkin tietojen tuhoutuminen tai joutuminen vääriin käsiin vahingoittaa aina yrityksen toimintaa ja mainetta.
Pahimmillaan se voi aiheuttaa koko liiketoiminnan loppumisen.
Turvatoimet tietojärjestelmien suojaamiseksi varmistavat tietojen häiriöttömän käsittelyn. Investoinnit voidaan laskea liiketoimintaan liittyviin ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin.
Turvatoimien lisäksi yrityksen kannattaa varautua tietojenkäsittelyyn kohdistuviin vahinkoihin ja niiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.Turvatoimet ovat harvoin täysin aukottomia.
Voi tapahtua myös vahinkoja, joihin ei osata tai voida varautua.
Omaisuusvakuutukset eivät yleensä korvaa tietokoneessa tai muussa elektroniikkalaitteessa oleville tiedostoille ja ohjelmille aiheutuneita vahinkoja.
Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jonka on aiheuttanut tieto- ja tietoliikennetekniikalle tietoliikenteen häirintä (esim. käytönestohyökkäys), tietomurto (esim. hakkerointi) tai vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (esim. tietokonevirus).
Vastuuvakuutukset korvaavat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ne korvaavat myös henkilätietolain 47 pykälässä tarkoitetun taloudellisen vahingon johonkin tiettyyn pieneen euromäärään saakka. Vakuutuksen korvauspiirillä ei ole vaikutusta lain määräämään vastuuseen aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.
47 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle tämän lain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.
Vahingonkorvauksesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 2 ja 3 §:ssä, 3 luvun 4 ja 6 §:ssä sekä 4, 6 ja 7 luvussa säädetään.
Lähde: Pellikka, et.al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 1998
Vanhentumisajat vastuuvakuutuksen ongelma
Vakuutuksenottajan on vaadittava vakuutusyhtiöltä korvausta vuoden kuluessa siitä kun hän on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta vakuutuksesta. Joka tapauksessa vaatimus on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta.
Vastuuvakuutuksen osalta yllä oleva Vakuutussopimuslain 73§ on jossain määrin tulkinnanvarainen.
Missä vaiheessa vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisuudestaan saada korvausta?
Siinä vaiheessako, kun hän sai tietää vahingosta?
Vai silloin kun oikeus on päättänyt, että vakuutuksenottaja on korvausvelvollinen?
Korvauksen vanheneminen ei tietenkään voi alkaa ennen kuin vakuutuksenottajalla on varma tieto siitä, että hän on lainvoimaisesti korvausvelvollinen.
Kymmenen vuoden vanhentumisaika on erityisen ongelmallinen vastuuvakuutuksissa, jotka korvaavat tapahtumaperiaatteen mukaan. Tällöin vakuutuksesta korvataan vahinko joka on tapahtunut vakuutuksen voimassa ollessa. Sillä ei ole merkitystä, milloin vahinko on aiheutettu, milloin se todetaan tai milloin siitä vaaditaan korvausta.
Yleisimmin vastuuvakuutukset ovat toteamisperusteisia, eli vakuutus korvaa sellaisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassa ollessa. Silloin korvausvaatimuksen vanhemtumisajat ovat selkeämmät. Myös muita korvausperusteita voi vielä olla käytössä.
Vahingonkorvauslaissa taas on omat vanhentumissäännöksensä.
Vahingon aiheuttajalta vahingonkorvausta on vahingonkorvauslain mukaan vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Jos muussa korvausvastuuta koskevassa laissa on erikseen säädetty muu vanhentumisaika, on sitä nodatettava. Jos vahinko on aiheutettu rikoksella, ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pidemmän ajan, saadaan vahingonkorvausta hakea saman ajan kuluessa.
Vanhentumisajan lasketaan alkavan silloin, kun vahinko tapahtuu. Tämä ajankohta voi poiketa suurestikin siitä, milloin vahingon aiheuttanut teko tai laiminlyönti on tapahtunut.
Laiminlyönnin ajankohta määräytyy sen mukaan, milloin tietty velvoite olisi viimeistään pitänyt täyttää.
Teko tai laiminlyönti aiheuttaa usein vahingon heti, mutta yhtä hyvin vahinkoseuraamus voi syntyä vasta myöhemmin. Vahinkoa käsineen kannalta tällä on oleellinen merkitys. Hänhän ei ennen seuraamuksen syntyä ole käsinyt vahinkoa, eikä siten voi vaatia korvaustakaan.
Lähde: Hällström & Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003
Vakuutusrikollisuuden torjunta
Vakuutusyhtiöillä on niitä vastaan suunnatun petosrikollisuuden torjumiseksi käytössään väärinkäytös- ja vahinkorekisterejä. Oikeastaan ne eivät ole varsinaisia rekisterejä siinä mielessä kuin esimerkiksi henkilötietolaissa tarkoitetaan.
Voidaankin paremmin puhua vakuutusyhtiöiden yhteisistä tietojenvaihtojärjestelmistä. Niiden avulla vakuutuslaitokset voivat keskenään vaihtaa omissa rekistereissään olevia tietoja, jotka muuten olisivat vaitiolovelvollisuusen piirissä.
Vakuutusyhtiöt pitävät yhteistä rekisteriä tehokkaana tapana havaita ja torjua petosrikollisuutta. Petoksia arvellaan tehtailtavan parillasadalla miljardilla eurolla vuosittain. Niiden vakuutusmaksuvaikutus on noin 10%.
Vakuutusrikollisuuden tyypillisin muoto on se, että asiakas antaa vääriä tai puutteellisia tietoja ja saa vakuutusyhtiön maksamaan perusteetonta korvausta. Yleistä on esimerkiksi vahingon määrän liioittelu ainakin omavastuun verran.
Tietojen vaihto perustuu vakuutusyhtiölakeihin. Niissä vakuutusyhtiöille annetaan oikeus luovuttaa toisille vakuutusyhtiöille vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja niihin kohdituneista rikoksista ja niille ilmoitetuista vahingoista.
Vakuutusyhtiöiden väärinkäytösrekisteri on ollut käytössä vuodesta 1995. Väärinkäytösrekisteri tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt voivat luovuttaa toisilleen tietoja henkilöistä, jotka on tuomittu vakuutuspetoksesta tai joista vakuutusyhtiö on tehnyt rikosilmoituksen tai tutkintopyynnön poliisille.
Tiedot on poistettava rekisteristä, jos henkilö on tuomioistuimessa todettu syyttömäksi tekoon tai oikeusprosessista on luovuttu. Tiedot on joka tapauksessa poistettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun väärinkäytös on ensimmäisen kerran rekisteröity.
Rekisteröidylle henkilölle on ilmoitettava ensimmäisestä häntä koskevasta merkinnästä väärinkäytösrekisteriin. Samoin on ilmoitettava, jos vakuutusta ei myönnetä tai tehdään muu henkilöä koskeva kielteinen päätös väärinkäytösrekisterin perusteella.
Väärinkäytösrekisterin tietoja voidaan käyttää vakuutuksia myönnettäessä, niitä irtisanottaessa tai korvauskäsittelyssä. Väärinkäytösrekisterissä on vuosittain noin 400 henkilön tiedot.
Vahinkorekisteri on ollut käytössä vuodesta 2002. Sen avulla vakuutusyhtiöt voivat käsitellä toisilta vakuutusyhtiöiltä saatavia luonnollisten henkilöiden vahinkotietoja.
Tietojärjestelmään tallennettujen perustietojen (henkilötunnus, vakuutulaitos, vahingon sattumisajankohta, vahinkonumero, ajoneuvon rekisteritunnus, vakuutuslaji ja vahinkotyyppi) avulla voidaan saada vihjeitä mahdollisesta vakuutuspetoksesta.
Jos perustiedoista on arvioitavissa, että ilmoitettuihin vahinkoihin saattaa liittyä rikos tai sen yritys, on vakuutusyhtiöllä mahdollisuus kysyä tarkempia tietoja toiselta vakuutusyhtiöltä.
Tietoja voidaan kysyä jos epäillään, että useille vakuutusyhtiöille on tehty korvaushakemus samasta vahingosta, tai korvauksen hakija on ilmoittanut lyhyen ajan sisällä useita vahinkoja, tai hakija on tehnyt useita samantyyppisiä vahinkoilmoituksia.
Tietoja muiden vakuutusyhtiöiden vahingosta voidaan käyttää vain korvauskäsittelyn yhteydessä. Tietoja voivat käyttää vain kosvausasioita ja vakuutuspetoksia käsittelevät ja tutkivat henkilöt.
Vahinkorekisterin tietoja ei voida luovuttaa enää sen jälkeen kun on kulunut 10 vuotta vahingon rekisteröimisestä. Terveydentilatietoja voidaan luovuttaa vain asianosaisen henkilön suostumuksella.
Lähde: Lehtipuro et al, Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010
Murron jäljet
Vakuutusyhtiö edellyttää yleensä murron jälkiä, jos omaisuutta on varastettu. Muuten korvausta ei heru.
Varkautta ei ole se, jos omaisuutta mystisesti katoaa. Omaisuuden katoamista tai unohtamista vakuutukset eivät korvaa.
Murron jäljet tarkoittavat sitä, että lukittuun tilaan on murtauduttu lukkoja tai rakenteita vahingoittaen tai tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.
Suojeluohjeet antavat tarkkojakin ohjeita, suorastaan vaatimuksia, sellaisen tilan rakenteille, jossa varkaita kiinnostavaa omaisuutta säilytetään.
Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista. Rakenteet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Väliseinärakenteen on ulotuttava lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla tai verkolla.
Jos suojeluohjetta ei ole vakuutusyhtiön mielestä noudatettu, se voi alentaa korvauksen määrää.
Varkaille tuntuu kelpaavan erityisen hyvin auton renkaat.
Varsinkin kerrostalossa toisen rengassarjan säilyttäminen on ongelmallista. Niitä ei oikein saa säilyttää missään kolossa.
Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa taloyhtiön yhteisestä varastosta varastettujen autonrenkaiden korvausasiaan ainakin tapauksissa VKL 657/94 ja VKL 408/96.
Molemmissa tapauksissa renkaita oli varastettu yhteisvarastosta, mutta mitään murron jälkiä ei löytynyt. Vakuutusyhtiö oli tietenkin evännyt korvaukset.
Lautakunnan kanta taas oli se, että varkaudet oli korvattava.
Vakuutusehdoissa oli edellytetty, että omaisuutta säilytetään lukitussa tilassa. Näin ollen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu kaikki tilanteet, joissa omaisuutta oli säilytetään lukollisessa yhteisvarastossa.
Vakuutusehdoissa ei ollut mitään puhetta siitä, että avaimia lukittuun tilaan voi olla vain vakuutuksenottajalla. Tila siis on lukittu vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, vaikka sinne olisi avaimia myös muillakin tilan käyttäjillä.
Jos vakuutettu ei suojeluohjeen yleisluonteisuuden tai tulkinnanvaraisuuden takia voi tietää, miten hänen pitäisi menetellä vahingon ehkäisemiseksi, on vahinko yleensä vakuutuksesta korvattava.
If puhuu yhtä ja tekee toista
Pari vuotta sitten kehua retostin vakuutusyhtiö If:ä jutussani ”Kerrankn vakuutusyhtiössä on ajateltu”.
Kyse oli If:n uudesta huippukaskosta ja sen ominaisuuksista, joita muilla vakuutusyhtiöillä ei ole. Jatkuvuusturvasta, joka lupaa vuokra-auton muutamassa tunnissa vaikka vahinkopaikalle toimitettuna.
Taisin kuitenkin nuolaista ennen kuin ehti tipahtaa.
Heinäkuun lopulla eräs blogin lukija soitteli ja kyseli löytyykö minulta vielä jutun pohjana ollutta Huippukaskon mainosta.
Ei löytynyt. Mutta löytyi muuta materiaalia, josta kyseinen lupaus löytyi.
Tämä If:n asiakas ei nimittäin ollut saanut vuokra-autoa vahinkopaikalle. Ei sinne päinkään.
If:stä oli puhelimitse neuvottu asiakasta suorimaan itse autovuokraamoon hakemaan auto, kun oma ajokki oli teknisen vian takia jättänyt matkan kesken.
Sama oli kuulemma tapahtunut nyt jo toistamiseen.
If:ssä ei ilmeisesti itsekään tiedetä mitä sen mainostoimistossa puuhaillaan. Tai sitten asialle on loogisempi selitys: If:ssä vähät välitetään siitä mitä markkinoinnissa asiakkaalle luvataan. Sen sijaan tätä kykytetään vanhaan malliin, oli vakuutusta kaupitellessa tullut luvattua mitä hyvänsä.
Sikakalliin vakuutuksen maksut olivat kyllä kelvanneet mukisematta.
Ehkä vakuutusyhtiössä ei sittenkään ole keksitty mitään uutta sitten -70 luvun.
”Don’t you worry ’bout a thing”
Huominen pelottaa?
Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.
Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.
Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.
Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.
Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.
Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.
Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.
Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.
Vakuutusmajuri 