Päivähoitopalveluja aikuisille?

Talouselämä 7.2.2012:

Vakuutusalan työntekijöitä edustava Vakuutusväen Liitto vaatii henkilöstön aseman turvaamista Tapiola-ryhmän ja Lähivakuutuksen yhdistymisessä.

Liitto muistuttaa Tapiolan hiljan tekemistä 150 työntekijän henkilöstövähennyksistä ja vaatii tiedotteessaan, että ”fuusion varjolla työntekijöitä ei todellakaan lähdetä vähentämään.”

”Fuusiota valmisteleviin eri yhteistyöryhmiin täytyy heti ottaa mukaan myös henkilöstö”, liiton toiminnanjohtaja Kirsi Kovanen sanoo tiedotteessa.

Lähivakuutuksen ja Tapiola-ryhmän hallintoneuvostot ilmoittivat tiistaina Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisestä finanssiryhmäksi.

Tuloksena on 4000 henkeä työllistävä vakuutusjätti. Uusi organisaatio astuu vaiheittain voimaan vuosina 2013 -2014.

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät

Turun Sanomat 7.2.2012:

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät.

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä.

Yhdistymisprosessiin sisältyvät muun muassa keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille. Vielä tämän vuoden aikana päätetään Lähivakuutus-Tapiolan uudesta nimestä ja visuaalisesta ilmeestä.

Keskinäisen finanssiryhmän pääjohtajaksi on valittu Lähivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Erkki Moisander. Toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki. Moisanderin mukaan keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että pankki- ja vakuutusasiointi viedään mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita.

Yhdistyminen edellyttää hyväksymisen Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Vahinko-Tapiolan yhtiökokouksissa keväällä 2012 sekä tarvittavat viranomaisluvat Finanssivalvonnalta ja Kilpailuvirastolta.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä muodostetaan vahinkovakuutustoimintaa harjoittava Lähivakuutus-Tapiola keskinäinen yhtiö. Lisäksi perustetaan 19 keskinäistä alueellista vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.

Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Moisander aloittaa toimikautensa pääjohtajana 1. tammikuuta 2013, jolloin yhdistymisessä syntyvä Lähivakuutus-Tapiola-finanssiryhmä aloittaa toimintansa.

Vakuutuskannan luovutukset alueellisille yhtiöille on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vain rahamiehille

Tekniikka ja Talous, 20.1.2011:

Jos matkalla sairastuu vakavasti, voi yksityisestä kotiinkuljetuksesta joutua maksamaan jopa 70 000 euroa. Vakuutus ei aina korvaa.

Kotiin pitää päästä, vaikka jalka kainalossa. Mutta se voi maksaa maltaita, vaikka olisi matkavakuutuskin.

Matkoilla syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa vakuutus ei korvaa kaikkea hoitoa tai kuljetuksia. Näin on esimerkiksi silloin, kun sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimukset käynnissä matkan alkaessa.

Vakuutus ei korvaa silloin mitään, sanoo vastaava lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan lääkäripalvelu EMA Finland Oy:stä. Kinnunen muistuttaa, että potilas tai omainen joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja mahdolliset kotiutus- ja ylimääräiset matkakulut.
Hän puhui matkamessujen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

EMA:n ovat perustaneet viisi ambulanssilääkäriä vuonna 1989. Se on erikoistunut esimerkiksi potilaan hoidon etävalvontaan ja kansainvälisiin potilassiirtoihin. Sen asiakkaita ovat muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt, yritykset, sairaanhoitopiirit ja yksityishenkilöt.
Parhaillaan yhtiöllä on hoidettavana parikymmentä kotiuttamislentoa. Tämä on käytännössä globaali vuodeosasto, Kinnunen selittää. Hän on ollut myös perustamassa itse Medi-Heliä.

Vuosittain EMA järjestelee noin 200 potilaan kuljetuksia. Kaikkiaan Suomeen tuodaan erikoisjärjestelyin vuodessa 400 –500 matkailijaa.
Yksityinen kyyti mannertenvälillä voi maksaa 70 000 euroa, Kanarialta 35 000. Pohjoismaissa selviää ehkä 15 000 eurolla. Potilas voidaan kuljettaa myös makuuasennossa bisnesluokassa tai paareilla kolmen penkin päällä.

Lufthansalla on viisi kuljetuskonttia apuvälineineen. Se voidaan asentaa koneeseen ja maksaa vain 75 prosenttia ambulanssikyydin hinnasta, Kinnunen kertoo vaihtoehdoista.

Ennen kuljetuksen järjestämistä kuitenkin selvitetään, onko Suomeen siirto paras vaihtoehto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saatetaan siirtää toiseen sairaalaan, jossa pystytään paremmin hoitamaan tuleva leikkaus.

Silloin, kun kysymyksessä on olemassa olevan kroonisen sairauden paheneminen, korvataan vain akuuttihoito, joka yleensä on seitsemän vuorokautta. Näissä tapauksissa ei korvata kotiutumista tai ylimääräisiä matkakuluja.

Kinnunen tähdentää, että ennen matkaa alidiagnosoitu sairaus on sudenkuoppa. Silloin saattaa joutua maksamaan itse kaikki tutkimukset ja hoidot.

Myös ulkomaissa vakuutuksissa erilaisia ehtoja, joten Kinnunen kehottaa varomaan niitä. Esimerkiksi luottokorttien yhteydessä voi saada ulkomaisen yhtiön matkavakuutuksen. Muun muassa hoidossa ja potilassiirroissa korvaussummassa on rajoituksia, kun kotimaisissa tämä osio voi olla rajoittamaton.

Ongelmatonta ei ole myöskään sairastua EU-maissa. Vaikka EU-maissa ja muissa sairasvakuutuksen sopimusmaissa pääsee ilmaiseksi sairaalahoitoon, sielläkin toimitaan kyseisen maan tavalla. Perushoito ei aina kuulu sopimukseen, vaan omaisten on oltava sairaalassa auttamassa päivittäisissä toimissa. Mukana pitää olla myös eurooppalainen sairasvakuutuskortti, jonka saa Kelasta.

Uusia matkakuluja ei vakuutus myöskään korvaa EU-maista.
Kinnunen muistuttaa, että korvauksista ei päätä oma lääkäri tai kohteessa potilasta hoitava lääkäri. He eivät useimmiten tunne vakuutusten ehtoja. Oman lääkärin antama matkustuslupa tai hoitavan lääkärin suositus esimerkiksi business-paikasta ei muuta vakuutusehtoja eikä sido vakuutusyhtiötä.

Ulkomaisissa sairaaloissa voi joutua myös rahastuksen kohteeksi, sillä turistilla on helppo teettää tarpeettomiakin tutkimuksia.
Tarpeettomilta leikkauksilta Kinnunen on pelastanut useita. Esimerkiksi potilaalle ominainen, mutta vieraalle lääkärille tuntematon kohta sydänsähkökäyrässä on johtanut lähes ohitusleikkaukseen ulkomaisessa sairaalassa. Kyseessä on ollut virhediagnoosi. Se, mikä on tavallista Suomessa, ei välttämättä ole tunnettua ulkomailla.

Kinnunen ottaa esimerkiksi tuberkuloosin, joka on yleistä Kiinassa. Siellä keuhkoveritulppa on tulkittu aluksi tuberkuloosiksi ja hoito on ollut sen mukainen. Aasiassa ei ole nuorilla esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, joten niiden diagnosointi voi olla ongelmallista.

Myös maan kulttuuri vaikuttaa hoitoon. Joku tärkeä koje on rikki, lääkkeet ovat loppuneet, sairaala suljetaan viikonlopuksi, tieyhteydet eivät ole auki, Kinnunen luettelee jatkuvia haasteita.

Ripuli ja hjärtslaaki.

Verkkouutiset 19.1.2011:

Matkatoimisto Tjäreborg kysyi oppailtaan matkailijoiden terveysriskeistä.

Yksi eniten mainintoja saanut ongelma oli käsienpesun laiminlyönti sekä huono elintarvikehygienia. Niiden seurauksena voi olla paitsi loman pilaava turistiripuli myös A-hepatiitti.

Valtaosa oppaista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiset huolehtivat terveydestään matkalla paremmin kuin muut pohjoismaalaiset matkailijat. Mielipiteensä kertoi viitisenkymmentä matkaopasta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät toissa vuonna lähes neljä miljoonaa ulkomaanmatkaa. Siihen suhteutettuna matkaajan terveydentila pääsee harvoin siihen pisteeseen, että hänet jouduttaisiin tuomaan sen takia kesken kaiken Suomeen.

Ambulanssilentoja ja muita kotiutuksia on vuodessa yhteensä 400–500, arvioi vastaava lääkäri Ari Kinnunen Ema Finland -yhtiöstä. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta kuljetuslentojen järjestelyissä ja matkailijoiden lääkäripalveluissa.

Vakuutus ei korvaa kaikkea Valtaosa kotiutuksista tapahtuu Kinnusen arvion mukaan sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi. Jos sydänoireita on ollut jo aiemmin, matkaajan pitäisi olla tarkoin perillä siitä, mitä matkavakuutus korvaa.

Jos sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimus on käynnissä matkan alkaessa, vakuutus ei yleensä korvaa mitään. Tällöin potilas tai hänen omaisensa joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja kulut mahdollisesta kotiuttamisesta.

Kinnunen kehottaa soittamaan matkavakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle eikä luottamaan pelkästään vakuutuksen myyjän antamaan tietoon. – Korvauskäsittelijältä voi kysyä, että jos minulla on tällaisia ja tällaisia kroonisia sairauksia, mitä rajoituksia vakuutuksen kattavuudella on sen suhteen.

Kaikki vakuutusyhtiöt eivät myöskään tarjoa palvelua, jossa lomakohteesta voisi soittaa suomalaiselle lääkärille tai hoitajalle joka päivä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Hyvä vakuutustapa

Hyvän vakuutustapa on alun perin vakuutusyhtiölain käsite, jota on vakiintuneesti käytetty vakuutusalalla. Finanssisektorilla tunnetaan myös muita vastaavia hyvän tavan normistoja, esimerkiksi vaikkapa hyvä vakuutusmeklaritapa.

Hyvän vakuutustapa kuvaa sitä, että vakuutusalalla päätösvaltaa käyttävien toiminnan on oltava paitsi muodollisesti lain mukaista myös eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista.

Hyvään vakuutustapaan on vedottu muun muassa vakuutussopimuslain perusteluissa, tuomioistuinten ja lautakuntien päätöksissä, valvontaviranomaisten ohjeissa ja oikeuskirjallisuudessa.

Aikaisemmin valvontaviranomaisena toiminut Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut hyvää vakuutustapaa näin:

Valvontaviranomaisen näkökulmasta hyvän vakuutustavan olennainen osa ei ole ”tapa” vaan ”hyvä”. Kyse ei siis ole siitä miten yhtiöt yleensä tai ’hyvät’ yhtiöt toimivat, vaan siitä, miten niiden tulisi toimia.

Tavan hyvyyttä ei arvioida yhtiöiden vaan niiden asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden, korvauksensaajien ja vakuutettujen kannalta.

Hyvässä vakuutustavassa ei siis ole kysymys vain vakuutusalan sisäisestä toimintakulttuurista vaan pikemminkin vakuutusyhtiöiden ja niiden ulkopuolisen maailman välisestä suhteesta.

Hyvää vakuutustapaa voidaan kuvata niinkin, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, ei ole välttämättä sallittua.

Hyvän vakuutustavan täsmällinen määrittely ei ole mahdollista. Sen sisältö muuttuu ajan arvostusten ja toimintatapojen mukana.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010

Vakuutuspetos?

MTV3, 18.1.2012:

Huijattiinko vakuutusyhtiö Tapiolalta korvauksia tekemättömistä ja ylihintaisista remonteista?

Tämän selvittely alkoi tänään Espoon käräjäoikeudessa.

Syytteessä on myös kaksi Tapiolan omaa vahinkotarkastajaa.

Syyttäjä vaatii kahdeksalle miehelle ehdotonta vankeutta tässä remonttilaskutukseen liittyvässä petos- ja lahjusvyyhdessä. Syyttäjän mukaan rakennusyritykset laskuttivat vakuutusyhtiö Tapiolalta ylisuuria ja osin perusteettomia remonttilaskuja. Rikoksista epäillyt kaksi Tapiolan vahinkotarkastajaa ohjasivat syytteen mukaan remontteja syytteessä oleville yrityksille. Lisäksi epäiltynä on muun muassa kuusi rakennusyritysten edustajaa.

Vastaajat ovat kiistäneet syytteet pääosin. Ylilaskutusta ei heidän mukaansa ole tapahtunut, vaan kaikki työt on tehty. Kyse on noin puolesta miljoonasta eurosta. Juttua puidaan käräjäoikeudessa pitkälti kevääseen.

Osataan sitä vakuutusyhtiössäkin, vaikka ne aina muita syyttelevät…

Vakuutuksen myöntäminen

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vallitsee sopimusvapaus.

Vakuutusyhtiö voi hyvän vakuutustavan ja vakuutussopimuslain pohjalta itse laatimiensa myöntösääntöjen pohjalta hyväksyä tai hylätä vakuutushakemuksen. Sopimuspakkoa ei ole edes tavanomaisten kuluttajavakuutusten osalta.

Uudessa, 1.11. 2010 voimaan tulleessa vakuutussopimuslaissa vakuutusyhtiö velvoitetaan ilmoittamaan hylkäysperuste, jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai häneen verrattavalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle.

Hylkäysperusteen tulee olla lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Sen on ilmettävä vakuutusyhtiön etukäteen laatimista vastuunvalintaperiaatteista.

Hylkäyksen peruste on ilmoitettava kirjallisesti.

Vaikka pääsääntönä on sopimusvapaus, laista löytyy eräitä myöntömenettelyä sääteleviä kohtia.

Henkilövakuutuksen osalta on säädetty, että vakuutushakemusta ei saa hylätä sillä perusteella, että henkilön terveys on huonontunut tai vakuutustapahtuma (esim. tapaturma tai sairastuminen) on sattunut sen jälkeen kun kirjallinen hakemus on annettu tai lähetetty vakuutuyhtiölle.

Lain mukaan vakuutusyhtiö vastaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeisistä vakuutustapahtumista, jos on ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt hakemuksen.

Hyväksyttäviä epäysperusteita ovat esimerkiksi riskin arviointiin vaikuttavat seikat sekä muut objekstiisesti arvioitavat seikat, kuten hakijan aikaisempi maksukäyttäytyminen.

Vakuutusyhtiön on riitatapauksessa pystyttävä selvittämään, että yhtiön noudattamien myöntösääntöjen perusteella vakuutusta ei olisi myönnetty.

Vakuutusyhtiön edustajalle annettu tai lähetetty vakuutushakemus katsotaan annetuksi vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei siis voi vaatia hakemuksen lähettämistä tai antamista suoraan yhtiölle.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva, 2010

Kaatuileminen käy kalliiksi

Ilmatieteenlaitos, 11.1.2012:

Talviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustannukset.

Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutuksesta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, erilaisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset. Kokonaisuudesta arviolta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosittain sairaanhoitokuluista sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksistä.

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liukastumis-, kaatumis- ja putoamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla. Tästä valtaosa on talviaikaisia liukastumisia.

Tuoreet kustannustiedot liukastumisista ja kaatumisista osoittavat, että kaatumiset ovat suomalainen kansantauti.

”Yleensä hyvin pieni osa tapaturmista aiheuttaa suuren osan korvauksista. Valtaosa tapaturmista on lieviä ja kustannusvaikutuksiltaan melko pieniä”, kertoi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Sysi-Ahon mukaan korvaussuorituksia voidaan maksaa vielä hyvinkin pitkän ajan kuluttua tapaturman sattumisesta.

Tarpeettomia kärsimyksiä ja kustannuksia vähennettävä ponnekkaasti Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.

Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita.

Kaatumisten takia hakeutuu ensiapuun jopa 80 000 suomalaista vuosittain. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

”Tarvitsemme yhteiskunnassa monipuolisia keinoja liukastumisten ja kaatumisten torjunnassa. Jalankulkusään seuraaminen, kelinmukaiset jalkineet liukuesteineen, tasapainokyvyn ylläpito sekä ulkoalueiden talvikunnossapito ovat parhaat jokamiehen lääkkeet liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi”, korosti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden valintaan ja käyttää liukuesteitä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lisäksi tietoa saa myös YLE:n teksti-tv:n sivulta 408 ja YLEn maakuntaradioista.Tiedotteessa kerrotaan maakunnittain liukkauden syy ja ajankohta.

Helsingissä järjestetyssä Pysy pystyssä -seminaarissa käsiteltiin talvijalankulun turvallisuuden viimeisimpiä tutkimustuloksia, hankkeita liukastumisten ehkäisemiseksi sekä erityisesti kustannuksia tuoreimpien tilastotietojen valossa.

Kuka maksaa kun myrsky vei sähköt ja katon?

MTV3, 4.1.2011

Tapaninpäivän myrsky on aiheuttanut suomalaisille useita tuhansia vahinkoja. Tähän mennessä vakuutusyhtiöihin on tullut noin 18 000 vahinkoilmoitusta. Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä on hankala antaa yleispäteviä suuntaviivoja. Korvauspäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja riippuvaisia asiakkaan valitsemista vakuutusehdoista ja vakuutusturvasta.

MTV3 Uutiset tiedusteli muutamilta suurimmilta vakuutusyhtiöiltä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat kuitenkin jokseenkin yleispäteviä. Jos myrskytuuli riepottelee talonkattoa ja irrottaa kattopeltejä tai muita rakenteita, voi asukas olla kohtalaisen rauhallisin mielin. – Tämäntyyppiset vahingot ovat korvattavissa luonnonilmiöturvista riippumatta siitä, millainen kyseinen turva on. Syy on se, että viimeaikaiset myrskyt ovat useimmilla alueilla ylittäneet myrskykriteerin 20 m/sekunnissa. Tällöin suppeammatkin turvat korvaavat edellämainitun kaltaisia vahinkoja, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksityisvahinkoyksikön päällikkö Mika Laapotti.

Joissain vakuutuksissa korvaamiseen riittää vahinkopaikalla vallinnut voimakas tuuli, joka on aiheuttanut vahingon.

Jos myrsky kaataa naapuritontilla kasvaneen puun oman talon päälle ja aiheuttaa vahinkoa, naapurin vastuuvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa vahinkoja. – Vastuuvakuutuksen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että naapuri, jonka tontilta puu katuu, olisi menetellyt jollain tapaa tuottamuksellisesti eli esimerkiksi laiminlyönyt puun kaatamisen ajallaan, vaikka olisi tiennyt sen lahoksi. Varsin usein tämäntyyppistä tuottamusta ei ole osoitettavissa, vaan kärsijän on yritettävä hyödyntää omaa vakuutustaan tai sitten hän joutuu maksamaan vahingot itse, sanoo Laapotti.

Sähköt poikki – vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon? Jos myrsky katkaisee sähköt kodista ja asuminen omassa kodissa keskeytyy, kuka maksaa asumisen keskeytymiskulut? Yleensä vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon vain vuotovahingon tai palovahingon yhteydessä. Myrskyvahingon takia syntyy harvemmin sellaista tilannetta, että kotona ei voisi asua. Ifin vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo Ifillä linjatun, että jos itsestä riippumaton sähkökatkos aiheuttaa kohtuutonta haittaa, maksetaan asumisen keskeytymisestä korvausta. Jos sähköttömyyden seurauksena asunnon lämpötila laskee huomattavan alas, ruuanlaitto ei ole mahdollista (sähköhella) ja veden tai ainakin lämpimän veden saanti estyy, voidaan muualla asumisesta syntyviä kuluja korvata. Kohtuuton haitta tarkoittaa tässä tapauksessa terveys- tai muita riskejä, joita hankalat asumisolot voivat tietää esimerkiksi perheille, joissa on hyvin pieniä lapsia. Tällaisissa tapauksissa korvauksista pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. – Se, että mennään hotelliin ja lähetetään lasku vakuutusyhtiölle jälkikäteen, ei toimi. Hotellievakolle pitää aina olla selvästi perusteltu ja vakavahko syy.Se, että sähköt ovat poikki ja on epämukavaa, ei missään tapauksessa riitä hotelliasumisen korvaamiseen, sanoo Kemppinen. Aggregaattikaupoille – kuka maksaa?

Aggregaatin ostamisesta tai vuokraamisesta on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä korvausta jälkikäteen, jos aggregaatin käytöllä on pystytty estämään esimerkiksi rakennuksen putkiston jäätyminen tai muu laaja-alainen jäätymisvahinko. – Jos esimerkiksi putkiston jäätymisen ehkäisemiseksi vuokrataan laitteita, korvataan kulut vakuutuksesta. Jos ainoa mahdollisuus on aggregaatin ostaminen, voidaan korvata osa sen hankintakulusta. Hankintakulut korvataan vain osittain siksi, että laitteet jäävät asiakkaalle. Aggregaatin polttoainekustannukset tulisi joka tapauksessa korvata, mutta se vaatii myös sen, että on ollut kovat pakkaset, sanoo Kemppinen. – Mutta se, että halutaan sähköä vain mukavuuden takia, ei täytä korvaamisen vaatimusta.

Korvataanko sulaneet pakasteet? Pakasteet säilyvät pitkäänkin käyttökelpoisina, jos pakastimet vain malttaa pitää kiinni sähkökatkoksen aikana. Aggregaatin vuokraaminen on kuitenkin perusteltua, jos pakasteiden sulaminen saadaan aggregaatin avulla estettyä. – Tällaisessa tilanteessa olemme maksaneet aggregaatin vuokrakuluja, sanoo Kemppinen. Jos asiakas ostaa aggregaatin, voidaan joskus harvoin korvata hankintakuluja osittain. Kuluttajaviraston mukaan tietyissä tilanteissa voi hakea myös sähköyhtiöiltä korvauksia sulaneista pakasteista. Toisaalta voi käydä myös niin, että sähköyhtiöt pitävät Tapaninpäivän kaltaista myrskyä force majeure -esteenä. Sähköyhtiöt eivät toisin sanoen näe, että heille syntyisi korvausvelvollisuutta.

Metsävakuutusten ehdoissa on eroja

Maaseudun tulevaisuus 28.12.2011:

Aiempia vuosia useammalla on nyt metsävakuutus, sillä yhä useampi on vakuuttanut tilansa.

Jos myrsky on kaatanut metsää, metsävakuutuksesta voi saada osan vahingosta korvattua.  Menettelytavat ja vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Kesän 2010 myrskyjen jälkeen metsävakuutuksia otettiin paljon, kattavuus on noussut kolmasosasta 45 prosenttiin.

Vakuutusyhtiöihin on jo tullut satoja yhdeydenottoja metsätuhojen tiimoilta. Puhenlinpalveluissa on ruuhkaa, joten vahinkoilmoitus kannattaa tehdä verkossa.

Tapiolasta kerrotaan, että nyt suuria täystuhoja ei juuri ole, mutta pienempiä vahinkoja on lukumääräisesti paljon.

Metsävahingon ilmoittamisella ja myrskypuun korjuulla ei ole tulenpalavaa kiirettä. Talvella puu säilyy laadukkaana eikä hyönteistuhojen vaaraakaan ole.

Metsävakuutuksista vain osa kattaa myrskytuhot. Ensimmäinen askel ennen yhteydenottoa vakuutusyhtiöön on tuhon toteaminen. Pieniä, alle 15 kuutiometrin tuhoja ei korvata. Raja alkaa olla ylittynyt, jos 20–30 tukkipuuta on kaatunut.

On syytä myös tarkistaa, että tilalla todella on myrskytuhot kattava vakuutus voimassa. Tarkka menettelytapa vaihtelee yhtiöittäin. Alle on koottu tärkeimmät tiedot neljästä vakuutusyhtiöstä.

Tapiola

Alle 100 kuutiometrin vahingossa riittää asiakkaan oma arvio vahinkopuuston määrästä.

100–300 kuution varttuneen puuston vahingoissa ei tarvita metsävahinkoarviota, mittaustodistus riittää.

Yli 300 kuution vahingosta, tai jos se on osunut nuoreen kasvatusmetsään, on tehtävä vahinkoarvio.

Tapiola pyytää arvion tarvittaessa. Nyt poikkeustilanteessa puunkorjuun voi aloittaa välittömästi ennen arviota.

Vahinko voidaan korvata hakkuukoneen mittalistan perusteella tai vahinkoarvio pyytää jälkikäteen.

Myrskytuhopuut korjataan omalle mittalistalle, jotta vahinkojen myöhempi arvioiminen on helpompaa.

Nuoremmat 02-03 -kehitysluokan vahinkokuviot kannattaa hakata erikseen omalle listalleen, jotta odotusarvolisän laskeminen helpottuu.

Enimmäiskorvausmäärät 15 tai 26 euroa kiintokuutiota kohti.

Mahdollinen odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä enimmäiskorvauksen lisäksi.

Vahinkoarviota voi tarkentaa jälkikäteen, jos sille on tarvetta.

OP Pohjola

Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoita kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus.

Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio.

Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty Pohjolaan.

Enimmäiskorvaukset ovat 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

IF

Korvaus riippuu vahingoitetun puun määrästä ja puulajista.

Enimmäiskorvaus 11, 15 tai 20 euroa kuutiolta.

Vahinkoarvion tekee metsänhoitoyhdistys. Myös korjuukoneen tietoihin perustuva mittaustodistus käy.

Korvattavan tuhon alaraja 15 kuutiota, taimikossa 0,5 hehtaaria.

Lähivakuutus

Ensin kannattaa tehdä vahinkoilmoitus puhelimitse, toimistossa tai netissä.

Metsänomistaja voi tilata vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä tai muulta arvioita työkseen tekevältä, riippumattomalta metsäammattilaiselta.

Enimmäiskorvaus on 14, 22 tai 30 euroa kuutiolta.

Lopullinen korvaus selviää, kun tuhopuut saadaan myytyä. Jos vahingon arvo ylittää enimmäiskorvauksen selvästi, korvaus voidaan maksaa heti.