Tagged: vakutuusyhtiö

Kun ajat ja otat

Turun Sanomat 5.12.2011

Hetken typeryys kännipäissään voi johtaa jopa vuosien velkavankeuteen.

Jos onnettomuuden aiheuttaneella kuljettajalla on ollut alkoholia veressään yli törkeän rattijuopumusrajan (1,2 promillea), vakuutusyhtiö perii kaikki onnettomuudesta maksamansa korvaukset takaisin.

Menettely on sama, jos liikenneonnettomuus on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla.

– Humalassa ajava kuljettaja joutuu siis itse korvaamaan täysimääräisesti omaisuusvahinkojen lisäksi kaikkien kyydissä olleiden ja muidenkin onnettomuudessa vammautuneiden sairaanhoitokulut, kuntoutukset, ansionmenetykset ja eläkkeet, muistuttaa viestintäpäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos rattijuoppo kuolee itse, korvaukset peritään hänen kuolinpesältään. Käytännössä perintä tapahtuu ulosoton kautta.

Takaisinperinnän lisäksi törkeässä humalassa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei saa lainkaan korvauksia omista vahingoistaan.

Vakuutusyhtiöillä on oikeus alentaa tapauskohtaisesti myös lievemmässä humalassa ajaneiden kuljettajien omia henkilökorvauksia.

Alentamisharkinnassa otetaan huomioon teon laatu sekä huolimattomuuden ja rattijuopumuksen aste.

Tällöinkin rattijuopon oma henkilökorvaus voidaan ääritapauksessa evätä kokonaan.

Korvausvastuusta luikertelu

Mitä sanoisit, jos olisit tilannut minulta työtehtävän, jonka turaan pahanpäiväisesti ja aiheutan sinulle mittavan vahingon?

Vaatisit tietenkin korvausta.

Mutta minäpä olenkin teettänyt työni itsenäisellä alihankkijalla, enkä ole vastuussa vahingostasi palaneen puupennin puoilikkaan vertaa. En, vaikka et olisi missään vaiheessa saanut mitään tietoa siitä, että teetän itselleni ottamani työt hanttireiskalla.

Reiska ei tietenkään pysty korvaamaan mitään.

Näin kävi asiakkaalle. Hän tilasi isolta talotekniikkayritykseltä lisäpalikan valvontajärjestelmään, joka valvoo ja säätää lähes kaikkea tuotantorakennuksessa.

Reiska nollasi touhutessaan kaikki asetukset ja tuotantoprosessi meni sekaisin. Siitä aiheutui kymmenien tuhansien vahinko.

Talotekniikkayritys ryhtyi heti luikertelemaan ilmeisestä vastuustaan.

Ensin sille ei muka oltu kerrottu, että perusasetuksia oli muutettu. Vaikka olikin. Olivatpahan vielä aiheuttaneet samanlaisen tapahtuman aikaisemminkin.

Seuraavaksi tarina muuttui niin, että työtä ei ollutkaan tehnyt talotekniikkayrityksen työntekijä vaan itsenäinen alihankkija.

Alihankkija työn tekikin. Yhden miehen firma, jonka ainoa tilaaja on juuri kyseinen talotekniikkayritys.

Jos tässä ei täyty Vahingonkorvauslain 3.1§:n mukainen isännänvastuu, niin missä sitten.

Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiössä ja muutoksenhakuelimissä, mutta tuloksetta. Sitä ei voida ratkaista, koska talotekniikkayritys ei toimita minkäänlaisia vastineita selvityspyyntöihin. Siitä ei kerta kaikkiaan saada mitään irti.

Vakuutusyhtiö on tietenkin asiasta pelkästään tyytyväinen, koska sen ei tarvitse antaa rakkaita rahojaan pois.

Vaikka vastuuvakuutus ei korvaakaan sopimukseen perustuvaa vastuuta, sopimussuhteessa myyjä kuitenkin vastaa alihankkijoistaan samalla tavalla kuin omien työntekijöidensä tekemisistä.

Myyjä ei siis voi rajoittaa vastuutaan sillä, että sopimus täytetään alihankkijoiden toimesta eikä myyjän itsensä. Teoriassa.

Käytännössä vetkuttelu näköjään kannattaa.

Jos joudut korvausvaatimuksen kohteeksi, voit rauhassa jättää sen vaille minkäänlaista huomiota. Vakuutuksesi ei korvaa sopimukseen perustuvaa vastuuta ja oikeudenkäyntikulujen pelko todennäköisesti estää korvauksen vaatijaa viemästä asiaa oikeuteen. Muita keinoja ei sitten olekaan.

Turvesuolle ja takaisin

Keskisuomalainen 21.11.2011

Saksalainen vakuutusyhtiö Allianz myy erityisiä avaruusmatkavakuutuksia.

Allianzin mukaan halvimmat vakuutukset avaruusturistille maksavat noin 600 euroa ja kaiken kattavan vakuutuksen saa noin 7 000 eurolla.

Vakuutusalan on pysyttävä muun elämän tahdissa. Maailma muutuu ja matkailu sen mukana, selitti Allianzin johtaja Erick Morazin.

Varmuuden vuoksi esitimme kahdelle suomalaiselle vakuutusyhtiölle kysymyksen siitä, kattavatko heidän yhtiönsä normaalit matkavakuutukset avaruudessa sattuneet vahingot. Molemmista kerrottiin naureskellen, ettei asiasta ainakaan Jyväskylän-konttoriin ole vielä kantautunut ohjeita, mutta todennäköisesti normaalivakuutus ei ihan yllä avaruuteen asti.

Suomalaiset vakuutusyhtiöthän ajavatkin tunnetusti pelkällä peräpeilillä. Ne korvaavat lähinnä matkat turvesuolle ja takaisin. Nekin vain, jos vakuutuslääkäri ei keksi mitään millä korvauksesta voisi kieltäytyä.

Työeläkevakuutuksen maksut nousevat

Yle Kotimaa, 10.11.2011

Vuodesta 2006 lähtien annetut tilapäiset työeläkevakuutusmaksun alennukset loppuvat. Siksi etenkin työntekijöiden, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut nousevat ensi vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 22,8 prosenttia palkasta. Se on 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 prosenttia palkasta. 53 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 6,5 prosenttiin.

Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia.

Yrittäjien maksut nousevat alle 53-vuotiailta 0,9 prosenttiyksikköä 22,5 prosenttiin ja yli 53-vuotiailta 0,95 prosenttiyksikköä 23,85 prosenttiin.

Työnantajien keskimääräiseen maksuun alennusten loppuminen ei vaikuta suuresti, sillä maksun alennukset ovat koskeneet vain osaa työnantajista.

Alennuksilla on purettu työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeen puskureihin kertyneitä varoja.

Vakuutuslääketiede, osa 2

Mediuutiset 28.10.2011

Valviran asiantuntijalääkäreiltä pyydetään vuosittain satoja arvioita vakuutuslääketieteellisissä asioissa. Määrä kasvaa tasaisesti, tuomioistuimien lausuntopyynnöt ovat monimutkaistuneet ja yhä useampi asiantuntijalääkäri joutuu myös oikeuteen kuultavaksi.

Pakko mennä kun pyydetään

-Lain mukaan kukaan ei saa kieltäytyä todistamasta, ellei asianosainen ole puoliso tai lähisukulainen.

-Todistajan ei tarvitse esittää sellaista todistusta, joka on vaarassa saattaa hänet itsensä syytteeseen.

-Lääkäri ei saa todistaa, jos se rikkoo vaitiolovelvollisuuden. Lääkärillä on kuitenkin velvollisuus todistaa, jos kyseessä on rikos, josta voi saada kuusi vuotta vankeutta.

-Asianosaisten lisäksi tuomioistuin voi kutsua lääkärin todistamaan. Mikäli lääkäri toimii asiantuntijatodistajana, voi hän todistaa rikkomatta vaitiolovelvollisuutta.

Taysin neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueen johtajalla Juha Öhmanilla on ikäviä muistoja oikeussalista. Riidan toinen osapuoli oli kutsunut hänet todistajaksi oikeuteen, ja vastapuolen asianajaja käyttäytyi törkeästi.

– En ole herkkä loukkaantumaan, mutta ihan kuin asianajaja ei olisi saanut mitään kotikasvatusta. Meno käräjäoikeuksissa on joskus aivan toivotonta, Öhman sanoo.

Öhman on ollut todistajana useasti.

– Vakuutusyhtiöiden asianajajat lukevat jotain lääkärikirjoja ja nappaavat yhden asian sieltä ja toisen täältä. Vaikka että lausunnon mukaan selkärangan alaosassa on spondyloosi. Sitä sitten toistellaan. Minullakin on spondyloosia selässä eikä se haittaa yhtään, Öhman sanoo.

Lääkäreiden mielestä asiattomasti käyttäytyvät molempien osapuolten lakimiehet.

Kiusata saa, jos hyötyä tulee

Asianajajaliiton ohjeiden mukaan asianajaja ei saa vastapuolesta ”esittää tätä loukkaavia tai väheksyviä lausumia, ellei se ole välttämätöntä asian hoitamiseksi tai muutoin päämiehen etujen valvomiseksi.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asianajaja saa olla kärkäs, loukkaava ja väheksyvä, jos hän voi näin hankkia merkittävää etua päämiehelleen. Tässä etu ei tarkoita muutamaa tuhatta euroa, vaan huomattavasti suurempaa rahasummaa tai merkittävän vapausrangaistuksen välttämistä.

Aivovammoja ja ortopediaa

Usein kyseessä on vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välinen kiista. Tyypillisiä aihealueita ovat aivovammat ja ortopedia. Merkittävä osa aivovammatapauksista on yhden lakimiehen, Vesa Laukkasen, ajamia. Laukkanen on entinen kansanedustaja, joka muistetaan myös omasta eduskuntaryhmästään nimeltään Vaihtoehto Suomelle.

Valviran valvontaosaston ryhmäpäällikön Markus Henrikssonin mukaan Valviran asiantuntijalääkäriksi nimitetyistä neurologeista, neurokirurgeista ja ortopedeistä yli puolet joutuu jossain vaiheessa todistajiksi.

Valviran näkökulmasta tilanne on ongelmallinen. Vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antaminen tai asiantuntijoiden järjestäminen tuomioistuimiin ei kuulu sen lakisääteisiin tehtäviin vaan tulee hallintolaista, joka säätelee viranomaisten yhteistoimintaa.

Valvira pian pulassa

Asiantuntijalääkärit hoitavat tehtävää oman työnsä ohella. Oikeudenkäynti vie paljon aikaa ja vaatii suurta perehtymistä kuhunkin tapaukseen.

Henrikssonin mukaan aivovammojen ja ortopedian asiantuntijoita on yhä vaikeampaa rekrytoida asiantuntijalääkäreiksi.

– Eivät he halua lähteä todistamaan, jos oikeudessa mitataan enemmän esiintymiskykyä kuin asiantuntijuutta eivätkä osapuolet pyri lääketieteelliseen totuuteen vaan voittamaan jutun. Nämä tehtävät ovat voimakkaasti lisääntyneet. Tilanne vaarantaa Valviran lakisääteisen tehtävän, potilasturvallisuuden liittyvien arvioiden tekemisen, Henriksson sanoo.

Seuraukset ja haitat vaikea osoittaa

Aivovammat ja ortopediset vammat ovat yleisiä riidanaiheita, koska niiden syntymekanismit, seuraukset ja haitta-asteet ovat vaikeasti osoitettavissa. Esimerkiksi diffuusin aksonivaurion syntymekanismi tunnetaan huonosti.

Aivovammojen kohdalla ongelmana on myös korkea komorbiditeetti ja se, että vaikutukset voivat näkyä vasta pitkän aikaa onnettomuuden jälkeen, Öhman sanoo.

Valvira on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä luomaan uuden järjestelmän, joka hoitaisi vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä.

Vakuutusrikollisuuden torjunta

Vakuutusyhtiöillä on niitä vastaan suunnatun petosrikollisuuden torjumiseksi käytössään väärinkäytös- ja vahinkorekisterejä. Oikeastaan ne eivät ole varsinaisia rekisterejä siinä mielessä kuin esimerkiksi henkilötietolaissa tarkoitetaan.

Voidaankin paremmin puhua vakuutusyhtiöiden yhteisistä tietojenvaihtojärjestelmistä. Niiden avulla vakuutuslaitokset voivat keskenään vaihtaa omissa rekistereissään olevia tietoja, jotka muuten olisivat vaitiolovelvollisuusen piirissä.

Vakuutusyhtiöt pitävät yhteistä rekisteriä tehokkaana tapana havaita ja torjua petosrikollisuutta. Petoksia arvellaan tehtailtavan parillasadalla miljardilla eurolla vuosittain. Niiden vakuutusmaksuvaikutus on noin 10%.

Vakuutusrikollisuuden tyypillisin muoto on se, että asiakas antaa vääriä tai puutteellisia tietoja ja saa vakuutusyhtiön maksamaan perusteetonta korvausta. Yleistä on esimerkiksi vahingon määrän liioittelu ainakin omavastuun verran.

Tietojen vaihto perustuu vakuutusyhtiölakeihin. Niissä vakuutusyhtiöille annetaan oikeus luovuttaa toisille vakuutusyhtiöille vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja niihin kohdituneista rikoksista ja niille ilmoitetuista vahingoista.

Vakuutusyhtiöiden väärinkäytösrekisteri on ollut käytössä vuodesta 1995. Väärinkäytösrekisteri tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt voivat luovuttaa toisilleen tietoja henkilöistä, jotka on tuomittu vakuutuspetoksesta tai joista vakuutusyhtiö on tehnyt rikosilmoituksen tai tutkintopyynnön poliisille.

Tiedot on poistettava rekisteristä, jos henkilö on tuomioistuimessa todettu syyttömäksi tekoon tai oikeusprosessista on luovuttu. Tiedot on joka tapauksessa poistettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun väärinkäytös on ensimmäisen kerran rekisteröity.

Rekisteröidylle henkilölle on ilmoitettava ensimmäisestä häntä koskevasta merkinnästä väärinkäytösrekisteriin. Samoin on ilmoitettava, jos vakuutusta ei myönnetä tai tehdään muu henkilöä koskeva kielteinen päätös väärinkäytösrekisterin perusteella.

Väärinkäytösrekisterin tietoja voidaan käyttää vakuutuksia myönnettäessä, niitä irtisanottaessa tai korvauskäsittelyssä. Väärinkäytösrekisterissä on vuosittain noin 400 henkilön tiedot.

Vahinkorekisteri on ollut käytössä vuodesta 2002. Sen avulla vakuutusyhtiöt voivat käsitellä toisilta vakuutusyhtiöiltä saatavia luonnollisten henkilöiden vahinkotietoja.

Tietojärjestelmään tallennettujen perustietojen (henkilötunnus, vakuutulaitos, vahingon sattumisajankohta, vahinkonumero, ajoneuvon rekisteritunnus, vakuutuslaji ja vahinkotyyppi) avulla voidaan saada vihjeitä mahdollisesta vakuutuspetoksesta.

Jos perustiedoista on arvioitavissa, että ilmoitettuihin vahinkoihin saattaa liittyä rikos tai sen yritys, on vakuutusyhtiöllä mahdollisuus kysyä tarkempia tietoja toiselta vakuutusyhtiöltä.

Tietoja voidaan kysyä jos epäillään, että useille vakuutusyhtiöille on tehty korvaushakemus samasta vahingosta, tai korvauksen hakija on ilmoittanut lyhyen ajan sisällä useita vahinkoja, tai hakija on tehnyt useita samantyyppisiä vahinkoilmoituksia.

Tietoja muiden vakuutusyhtiöiden vahingosta voidaan käyttää vain korvauskäsittelyn yhteydessä. Tietoja voivat käyttää vain kosvausasioita ja vakuutuspetoksia käsittelevät ja tutkivat henkilöt.

Vahinkorekisterin tietoja ei voida luovuttaa enää sen jälkeen kun on kulunut 10 vuotta vahingon rekisteröimisestä. Terveydentilatietoja voidaan luovuttaa vain asianosaisen henkilön suostumuksella.

Lähde: Lehtipuro et al, Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010

Armollinen Fennia

Sähköpostiin kolahti pari päivää sitten Fennian ajankohtaistiedote.

Yhtiö on päättänyt periä viisi kymppiä sakkoa, jos asiakas erehtyy päättämään vakuutuksensa kesken vakuutuskauden.

Yritysturvan päättyessä  kesken vakuutuskauden,
perimme automaattisesti 50 euron käsittelymaksun.
Summa vähennetään palautettavasta vakuutusmaksusta.

Mikäli palautus on pienempi kuin 50 euroa, emme
peri puuttuvaa erotusta.

Laskuun tulee liiteteksti:
”Pyynnöstänne olemme päättäneet vakuutussopimuksenne.
Palautettavasta vakuutusmaksusta olemme vähentäneet
vakuutussopimuslain 45 §:n ja vakuutusehtojemme kohdan 4.5.
mukaisen käsittelymaksun 50,00 euroa.”

Fennia on kuitenkin lähes paavillisessa armollisuudessaan päättänyt, ettei asiakkaan sentään tarvitse maksaa, jos vakuutusmaksun palautus sattuu jäämään pienemmäksi kuin 50€.

Onhan se ymmärrettävää, että köyhän vakuutusyhtiön on edes jostain revittävä vähän tulosta viivan alle. Vai onko?

Iloista vakuutusmaksun maksajaa Fennia rakastaa.

Murron jäljet

Vakuutusyhtiö edellyttää yleensä murron jälkiä, jos omaisuutta on varastettu. Muuten korvausta ei heru.

Varkautta ei ole se, jos omaisuutta mystisesti katoaa. Omaisuuden katoamista tai unohtamista vakuutukset eivät korvaa.

Murron jäljet tarkoittavat sitä, että lukittuun tilaan on murtauduttu lukkoja tai rakenteita vahingoittaen tai tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.

Suojeluohjeet antavat tarkkojakin ohjeita, suorastaan vaatimuksia, sellaisen tilan rakenteille, jossa varkaita kiinnostavaa omaisuutta säilytetään.

Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista. Rakenteet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Väliseinärakenteen on ulotuttava lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla tai verkolla.

Jos suojeluohjetta ei ole vakuutusyhtiön mielestä noudatettu, se voi alentaa korvauksen määrää.

Varkaille tuntuu kelpaavan erityisen hyvin auton renkaat.

Varsinkin kerrostalossa toisen rengassarjan säilyttäminen on ongelmallista. Niitä ei oikein saa säilyttää missään kolossa.

Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa taloyhtiön yhteisestä varastosta varastettujen autonrenkaiden korvausasiaan ainakin tapauksissa VKL 657/94 ja VKL 408/96.

Molemmissa tapauksissa renkaita oli varastettu yhteisvarastosta, mutta mitään murron jälkiä ei löytynyt. Vakuutusyhtiö oli tietenkin evännyt korvaukset.

Lautakunnan kanta taas oli se, että varkaudet oli korvattava.

Vakuutusehdoissa oli edellytetty, että omaisuutta säilytetään lukitussa tilassa. Näin ollen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu kaikki tilanteet, joissa omaisuutta oli säilytetään lukollisessa yhteisvarastossa.

Vakuutusehdoissa ei ollut mitään puhetta siitä, että avaimia lukittuun tilaan voi olla vain vakuutuksenottajalla. Tila siis on lukittu vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, vaikka sinne olisi avaimia myös muillakin tilan käyttäjillä.

Jos vakuutettu ei suojeluohjeen yleisluonteisuuden tai tulkinnanvaraisuuden takia voi tietää, miten hänen pitäisi menetellä vahingon ehkäisemiseksi, on vahinko yleensä vakuutuksesta korvattava.


If puhuu yhtä ja tekee toista

Pari vuotta sitten kehua retostin vakuutusyhtiö If:ä jutussani ”Kerrankn vakuutusyhtiössä on ajateltu”.

Kyse oli If:n uudesta huippukaskosta ja sen ominaisuuksista, joita muilla vakuutusyhtiöillä ei ole. Jatkuvuusturvasta, joka lupaa vuokra-auton muutamassa tunnissa vaikka vahinkopaikalle toimitettuna.

Taisin kuitenkin nuolaista ennen kuin ehti tipahtaa.

Heinäkuun lopulla eräs blogin lukija soitteli ja kyseli löytyykö minulta vielä jutun pohjana ollutta Huippukaskon mainosta.

Ei löytynyt. Mutta löytyi muuta materiaalia, josta kyseinen lupaus löytyi.

Tämä If:n asiakas ei nimittäin ollut saanut vuokra-autoa vahinkopaikalle. Ei sinne päinkään.

If:stä oli puhelimitse neuvottu asiakasta suorimaan itse autovuokraamoon hakemaan auto, kun oma ajokki oli teknisen vian takia jättänyt matkan kesken.

Sama oli kuulemma tapahtunut nyt jo toistamiseen.

If:ssä ei ilmeisesti itsekään tiedetä mitä sen mainostoimistossa puuhaillaan. Tai sitten asialle on loogisempi selitys: If:ssä vähät välitetään siitä mitä markkinoinnissa asiakkaalle luvataan. Sen sijaan tätä kykytetään vanhaan malliin, oli vakuutusta kaupitellessa tullut luvattua mitä hyvänsä.

Sikakalliin vakuutuksen maksut olivat kyllä kelvanneet mukisematta.

Ehkä vakuutusyhtiössä ei sittenkään ole keksitty mitään uutta sitten -70 luvun.

”Don’t you worry ’bout a thing”

Huominen pelottaa?

Iltalehti 27.9.2011

Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.

Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

 

Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.

Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.

Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.

Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.