Peli kovenee ja pelurit vähenee, osa 2

Kauppalehti 18.12.2012:

Eläkevakuutusyhtiöt Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola aikovat yhdistyä.

Yhtiöiden tavoitteena on luoda uusi työeläkeyhtiö, joka tuottaa asiakkailleen korkealuokkaisia palveluja työeläketurvan hoitoon sekä kilpailukykyisiä asiakasetuja.

Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallitukset ovat päättäneet solmia aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta.

Yhteisenä tavoitteena on työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantaminen sekä vahvan ja vastuullisen työeläketoimijan perustaminen hoitamaan asiakkaidensa työeläketurvaa ja eläkevarallisuutta haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan nykyiset asiakkaat.

Uuden työeläkeyhtiön tavoitteena on jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä LähiTapiola-ryhmän ja Fennia-ryhmän kanssa toimien tasapuolisesti molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Uuden yhtiön keskeiset menestystekijät ovat korkealuokkainen asiakkaiden tarpeet huomioon ottava palvelu, korkea vakavaraisuus, hyvä kustannustehokkuus sekä osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Uuden työeläkeyhtiön kokonaismaksutulo olisi noin kolme miljardia euroa ja yhteinen eläkevarallisuus noin 17 miljardia euroa. Vakavaraisuus eli toimintapääoma on yhtiöiden nykyisten (30.9.2012) vakavaraisuuksien perusteella laskettuna 23,7 prosenttia, mikä on alalla erittäin kilpailukykyinen. Uuden yhtiön TyEL- ja YEL-vakuutettujen lukumäärä on noin 450 000.

Yhtiöiden tavoitteena on laatia sulautumiseen tähtäävä suunnitelma, jonka yhtiöiden hallintoelimet käsittelevät ensi toukokuun loppuun mennessä. Yhdistyneen yhtiön toiminta käynnistyy aiesopimuksen mukaan vuoden 2014 alusta.

Sillälailla!

Minä, vakuutusetsivä

Yle Uutiset/ Kulttuuri 13.12.2012:

Jos aiot polttaa talosi, älä käytä palavia nesteitä – äläkä soittele vakuutusyhtiöön etukäteen. Älä ikinä tekeydy invalidiksi, koska vakuutusyhtiö ei maksa korvauksia, vaikka olisit oikeastikin työkyvytön, saati sitten jos yrität esittää sellaista. Vakuutuslääkärit ovat ammattikuntansa parhaita; pelkät paperit näkemällä he parantavat kuolemansairaatkin.

Tällaisia ohjeita antaa Vepe Hänninen satiirissaan Minä, vakuutusetsivä. Kokenut käsikirjoittaja Hänninen rusikoi esikoisromaanissaan kovin sanoin vakuutusyhtiöiden moraalia. Tämän kirjan mukaan niiden ainoa motiivi on olla maksamatta korvauksia. Vakuutuslääkärit ovat etiikkansa myyneitä ja vakuutusyhtiöt sijoittavat vastuuttomasti rahoja veroparatiiseihin.

Romaani Minä,vakuutusetsivä kertoo kuvitteellisesta vakuutusyhtiö Kullervosta ja vakuutusetsivä Reko Laulumaasta. Hänet on aiemmin ulkoistettu Kullervosta. Laulumaa kuitenkin vakoilee pätkätyöläisenä yhtiön laskuun ihmisiä, jotta löytyisi syyt jättää korvausrahat maksamatta.

Vepe Hänninen on kirjoittanut ikävän hilpeän satiirin. Hän antaa julman kuvan vakuutuksenottajien avuttomuudesta kamppailuissa vakuutusyhtiöitten ahneutta vastaan.

Satiiriko? Vaikuttaa ennemminkin dokumentilta. Mielenkiintoinen kirja.

Seinäjoki kilpailutti vakuutukset – säästöä melkein puoli miljoonaa

Ilkka, 11.12.2012:

Ilkan uutisen mukaan Seinäjoen kaupunki kilpailutti vakuutuksensa.

Vakuutusturvan hinnassa oli melkoisesti ilmaa.

Kaupunki kilpailutti vakuutuksensa ja kilpailutuksen jälkeen säästöä syntyy noin 400 000 euroa vuodessa.

Vakuutusturva säilyy entisellään.

Vakuutusyhtiö IF voitti vakuutuksista suurimman osan. Vahinkovakuutusten hinnaksi tulee ensimmäisenä vuonna 529 000 euroa.

Kaupunki valmisteli vakuutusten kilpailuttamisen yhdessä Kurikan kaupungin kanssa.

Samoihin säästöprosentteihin päästään helposti myös pienemmissä vakuutuskokonaisuuksissa. Kilpailuttaminen kannattaa lähes aina.

Täysarvovakuutus

Täysarvovakuutus on alunperin otettu käyttöön vakuutusmäärällisiin vakuutuksiin liittyvien arvonmääritysongelmien, lähinnä alivakuutuksen, takia. Vakuuttamisvaiheessa omaisuuden arvoa ei määritellä, vaan maksuperusteena on jokin muu tekijä, kuten rakennuksen pinta-ala tai tilavuus. Myös ajoneuvovakuutukset ovat käytännössä täysarvovakuutuksia.

Omaisuuden arvo arvioidaan vain kun vahinko on sattunut. Täysarvovakuutuksessa(kin) sovelletaan usein tiettyjä enimmäiskorvausmääriä, jotka rajaavat vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta suurissa vahingoissa. Esimerkiksi yksityisvakuutuksissa korut, kokoelmat ja muut arvoesineet.

Täysarvovakuutuksissa korvausperusteet ja -säännökset ovat yleensä samoja kuin vakuutusmäärällisissä vakuutuksissakin. Vahingot arvioidaan jälleenhankinta- (uusi vastaava omaisuus) tai päivän arvon (mitä omaisuudesta olisi saatu myymällä se käteisellä juuri ennen vahinkohetkeä) mukaan.

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen.

Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.

Päivänarvoa määriteltäessä otetaan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden , kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn takia.

Päivänarvon mukaista korvausta käytetään, jos korvattavan omaisuuden tilalle ei hankita uutta vastaavaa omaisuutta tai jos korvattavan omaisuuden päivänarvo on alle 50% jälleenhankinta-arvosta (uuden vastaavan omaisuuden hinnasta).

Päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen erotus korvataan, kun korvattavan omaisuuden tilalle hankitaan uusi omaisuus (jos päivänarvo on vähintään 50% uuden hinnasta).

Vähennykset lasketaan vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen, rikastumiskiellon, takia. Sen nojalla vakuutettu ei saa saada perusteetonta hyötyä vahingon johdosta. Rikastumiskieltoa sovelletaan muiden vahingonkorvaustapausten lisäksi myös vakuutuskorvauksiin.

Käytännössä vakuutusyhtiö voi aika mielivaltaisesti pelata näillä arvoilla, kuten tästä esimerkistä käy ilmi.

Lisäksi tuosta artikkelista käy varsin selvästi ilmi vakuutusyhtiön suhtautuminen muutoksenhakutoimiin. Korvausjohtaja jankuttaa yhtä lausetta eikä suostu kuuntelemaan järkiperusteita: ”Me olemme tehneet päätöksen niiden tietojen pohjalta, jotka meillä oli päätöstä tehtäessä.”

Puuttuu vain muutoksenhakujen eväämiseen käytetty standardilause: ”Saamamme selvityksen perusteella annettua korvauspäätöstä ei ole aihetta muuttaa”.

 

Korvaako matkavakuutus lentoyhtiön tunaroinnin?

http://www.rantapallo.fi

Rantapallo.fi on koonnut viisi yleistä matkavakuutuksiin liittyvää väärinkäsitystä korjauksineen – päivitä tietosi ja tarkista oman matkavakuutuksen kattavuus ja vakuutussisältö hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä.

1. Matkavakuutuksesta saa rahat takaisin jos lentoyhtiö menee konkurssiin

Usein matkavakuutuksen uskotaan korvaavan kaikki matkan aikana ilmenevät ongelmat. Todellisuudessa matkavakuutuksen vakuutusturva ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi konkurssitilanteisiin. Tällaisessa tapauksessa matkailijan kannattaa ottaa yhteyttä Kuluttajavirastoon.

2. Matkavakuutus korvaa lakon aiheuttaman lennon peruuntumisen

Monille matkailijoille epätietoisuutta aiheuttavat myös lakkotilanteet. Matkavakuutus ei korvaa lainkaan lakon aiheuttamia kuluja tai muunlaisia ongelmia.

Lentoyhtiöt kuitenkin yleisesti antavat matkailijoille mahdollisuuden siirtää lentoa toiseen ajankohtaan tai saada rahat takaisin peruuntuneesta lennosta. Ota siis yhteyttä suoraan lentoyhtiöösi, mikäli kohtaat matkallasi lakkotilanteen.

3. Myöhästyneet ja peruuntuneet lennot korvataan matkavakuutuksesta

Toisinaan matkailija saattaa törmätä tilanteeseen, että lento on joko myöhässä tai peruttu kokonaan. Monet olettavat, että korvauksen saa automaattisesti matkavakuutuksesta oli lento sitten myöhässä tai peruttu. Perutut lennot eivät kuitenkaan kuulu matkavakuutuksen piiriin, vaan matkavakuutus korvaa ainoastaan myöhästyneitä lentoja.

Ehdot vaihtelevat, ja omasta matkavakuutuksesta kannattaa tarkistaa jo etukäeen, kuinka monta tuntia lennon pitää olla myöhässä, jotta matkailija on oikeutettu korvauksiin.

Peruuntuneet lennot korvataan suoraan lentoyhtiön kautta ja näissä tapauksissa lennon voi joko siirtää eteenpäin tai saada rahat lennosta takaisin.

4. Mitä tehdä jos matkakumppani sairastuu?

Joskus matkakumppani sairastuu juuri ennen lähtöä. Monille voi olla epäselvää, onko silloin oikeutettu saamaan korvausta myös terveen matkustajan peruuntuneesta matkasta. Tällaisessa tilanteessa matkavakuutuksesta korvataan yleensä myös sairastuneen matkustajan seuralaisen matkan peruuntuminen. Muista huolehtia vakuutusyhtiölle kaikki tarvittavat dokumentit sairastapauksesta.

5. Matkavakuutus on kallis ja se on otettava jokaiselle matkalle erikseen

Matkavakuutuksen voi ottaa jokaiselle matkalle erikseen, mutta mikäli teet vuodessa useamman kuin yhden vapaa-ajan matkan, on jatkuvasti voimassaoleva vakuutus edullisempi ratkaisu.

Osa matkailijoista kokee matkavakuutuksen liian hintavaksi. Vakuutuksen hinta on kuitenkin vain hyvin pieni osuus matkan kokonaiskustannuksista. Ilman matkavakuutusta matkustaminen voi tulla erittäin kalliiksi, mikäli joudut esimerkiksi sairaalahoitoon ulkomailla tai jos tarvitset ambulanssikuljetuksen takaisin kotimaahan. Ambulanssilennot maksavat kymmeniätuhansia euroja – oletko valmis kantamaan riskin, että joudut sijoittamaan kaikki säästösi sellaiseen?

Hyvä lista, varsinkin näin kun lentoyhtiöt narisevat liitoksistaan ja niitä kaatuu kuin heinää elonkorjuuaikaan.

If:ssä ei toimi enää mikään

”Ole huoletta, niin mekin olemme”

Olen viimeiset pari viikkoa yrittänyt sopia If:n kanssa asiakkaan vakuutusasiaa, mutta yhtiössä ei tunnu tapahtuvan yhtään mitään. Asia ei etene.

Toistuvat yhteydenotot eivät aiheuta minkäänlaista reaktiota. Edes sitä, ovatko sähköpostit menneet perille, ei voi tietää. Onkohan ne ohjattu suoraan roskapostilaatikkoon?

Luulen, että If kiusaa nyt pienempiään ihan tarkoituksella. Ehkä se haluaakin leikkiä vain isojen poikien kanssa ja haluaa rasittavista valittajista eroon perinteisin keinoin. Eli, kohtelemalla kuin Talvivaarassa jätevettä. Jättämällä totaalisesti huomioon ottamatta.

Asia liittynee suurempaan kuvioon, johon otin kantaa pari päivää sitten. Peli kovenee ja pelurit vähenee. Vakuutusala keskittyy. Kohta meillä on pari kolme isoa keskittymää, jotka touhuavat mitä huvittaa niin, kuin jo nyt on kaupan alalla tai elintarviketuotannossa.

Kehitys ei asiakkaan kannalta vaikuta kovin lupaavalta. Vakuutusyhtiöt ovat tähänkin saakka ajaneet lähinnä omaa etuaan ja kurmoottaneet asiakasta miten huvittaa. Varsinkin korvausasioiden yhteydessä. Nyt sama malli näyttää otetun käyttöön myön vakuutusasioiden yhteydessä.

Aloittavan yrittäjän YEL maksu nousee

Turun Sanomat, 8.11.2012:

Yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat jatkossa 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksusta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Nykyinen prosenttimäärä on 75.

Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin 130 euron vuosittaista korotusta aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksuun.

Muutos vähentää yrittäjien eläkelakiin liittyviä valtion kustannuksia. Valtio rahoittaa yrittäjäeläkkeet siltä osin kuin vakuutusmaksut eivät riitä eläkkeiden kustannuksiin. Vuonna 2013 säästövaikutus on 1,3 miljoonaa euroa. Voimaantulon jälkeen vaikutus kasvaa. Muutos on täysimääräisesti voimassa vuonna 2017, jolloin valtion säästöt ovat 5,6 miljoonaa euroa.

Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 8. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 16. marraskuuta. Laki tulee voimaan 1.1.2013, ja se koskee niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen.

Nyt kiireesti kaikki yli 30% mutta alle 50% yrityksestään omistavat osayrittäjät, jotka eivät vielä ole siirtyneet TyEL:stä YEL:iin, vaihtamaan vakuutusta. Saat aloittavan yrittäjän alennuksen, jos et ole sitä aikaisemmin käyttänyt loppuun. Alennuksen saa siis vain kerran yrittäjätoiminnan aikana, riippumatta yritysten määrästä.

Peli kovenee ja pelurit vähenee…

Talouselämä 6.11.2012:

Suomen vakuutusyhtiöiden palapeli asettuu jälleen hieman uuteen järjestykseen.

Sampo-konserniin kuuluva If Vahinkovakuutusyhtiö kertoi tiistaina, että se ostaa Tryg Suomen sivuliikkeen vahinkovakuutusliiketoiminnan 15 miljoonalla eurolla.

Trygin sivuliikkeen maksutulo oli 84 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja asiakkaita sillä on noin 155 000. Yhtiön markkinaosuus on noin kaksi prosenttia. Trygin noin 200 työntekijää Suomessa siirtyvät Ifille.

Samassa yhteydessä If ja Nordea kertoivat allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Nordea alkaa myydä Ifin vakuutuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tryg on toiminut aiemmin Nordean vakuutuskumppanina.

Yhteistyösopimus astuu voimaan viimeistään 1. heinäkuuta ensi vuonna.

”Kävimme läpi eri vaihtoehdot Suomen markkinoilla ja totesimme, että If on paras vaihtoehto sekä Nordealle että Nordean henkilöasiakkaille. If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö. Sillä on kilpailukykyiset tuotteet ja asiakkaina noin 800 000 kotitaloutta Suomessa”, sanoo Nordean tiedotteessa Suomen maajohtaja Ari Kaperi.

”Olemme toimineet Suomen markkinoilla yli kymmenen vuotta ja tänä aikana emme ole saavuttaneet sitä kokoa ja markkinaosuutta, joka on välttämätön kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi pitkällä tähtäimellä. On selvää, että If on sopivampi omistaja, kun asiaa katsotaan sekä asiakkaiden että henkilöstön kannalta”, sanoo Trygin Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoista vastaava johtaja Per Fornander.

Eipä ollut hyvä uutinen ollenkaan tämä.

 

Yrityksen hallintoelinten vastuu

Suomessa hallintoneuvostolla, hallituksella ja toimitusjohtajalla on osakeyhtiölaissa säädetty vastuu aiheuttamistaan varallisuusvahingoista.

On tärkeää huomata, että vastuu ei ulotu yhtiöiden sisäisiin johtoryhmiin tai yksittäisiin johtajiin. Korvausvastuu koskee vain osakeyhtiölaissa säädeltyjä hallintoelimiä. Muilla johtajilla on toki korvausvastuunsa, mutta siitä säädetään eri tavoin ja vastuu on huomattavasti suppeampi.

Osakeyhtiölain 22 luvun mukaan hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yritykselle.

Sama koskee vahinkoa, joka osakeyhtiön lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla on aiheutettu osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Korvausvastuu on erilainen riippuen siitä, onko vahinkoa aiheutettu yhtiölle vai sen osakkaalle tai muulle henkilölle. Edellisessä riittää huolimattomuus, jälkimmäisessä edellytetään sekä huolimattomuutta että osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen sääntöjen rikkomista.

Yhtiön johdon huolimattomuus on aina suhteutettava yhtiön toimintaan. Liiketoiminta on riskien ottamista, eikä toteutuva riski, eli vahinko, välttämättä tarkoita sitä, että johdon voidaan katsoa menetelleen huolimattomasti. Lähtökohta on päinvastoin, että jos yhtiön johto on tehnyt päätöksensä tarkkaan harkittuaan ja tarpeellisen selvityksen perusteella, ei vastuuta synny.

Korvausvastuu voi syntyä tilanteessa, jossa johto on myynyt yhtiön omaisuutta alihintaan, jakanut yhtiön varallisuutta osakkaille lainvastaisesti tai laittomasti lainannut yhtiön varallisuutta. Nämä tilanteet poikkeavat varsin selkeästi tavanomaisesta hallitus- ja toimitusjohtajatyöskentelystä.

Osakkeenomistajille tai kolmansille korvattavat vahingot edellyttävät samalla osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomista. Täten nämä korvaustilanteet ovat vielä harvinaisempia kuin yhtiölle aiheutetut vahingot. Esimerkkitapauksina on mainittu tilanteet, joissa osakkeenomistajaa ei hyväksytä osakerekisteriin, lainvastaisesti jaetaan yhtiön varoja tai yhtiön selvitystilaan asettamista viivytetään siten, että yhtiön varallisuusasema konkurssissa on huonompi kuin mitä se olisi jos osakeyhtiölain säännöksiä olisi noudatettu.

Periaatteessa aiheutettu vahinko on korvattava kokonaan. Toisaalta osakeyhtiölaissa viitataan vahingonkorvauksen sovittelun osalta vahingonkorvauslain pykäliin. Niiden mukaan vahinkoa voidaan sovitella, jos se on aiheellista muun ohessa vahingonaiheuttajan varallisuusoloihin nähden. Käytännössä sovittelu näyttää tulevan kyseeseen varsin usein, kun kyse on suurista vahingoista. Sovittelua ei kuitenkaan pitäisi käyttää, jos vahinko on aiheutettu tahallaan.

Yhtiökokouksen myöntämä vastuuvapaus estää korvaustilanteen vain silloin, kun kokoukselle on annettu oikeat ja täydelliset tiedot kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Hyvin harvoin yhtiökokoukselle on annettu tarpeeksi tietoa yksittäisestä päätöksestä, minkä takia kanneoikeus ei ole poissuljettu vaikka vastuuvapaus on myönnetty.

Käytännössä paljon tärkeämmäksi vastuun rajoittajaksi on osoittautunut kanneoikeuden vanhentumisaika. Yhtiön lukuun on kanne hallintoneuvoston ja hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona se päätös tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu.

Osakeyhtiölain lisäksi hallitusten ja toimitusjohtajien vastuista säädetään myös muissa laeissa, kuten osuuskuntalaissa ja pankkilaissa. Näiden lakien vastuusäännökset ovat pääosin samat kuin osakeyhtiölaissa. Korvausvastuu yhtiötä kohtaan syntyy siis huolimattomuuden perusteella ja omistajilla ja muilla ulkopuolisilla on pienempi mahdollisuus saada korvausta kuin itse yhtiöllä. Pankkilaeissa vastuu on kuitenkin jossain määrin laajempi. Korvausvelvollisuus syntyy ulkopuolisillekin silloin, kun rikotaan pankkilakien lisäksi muita pankkien toimintaa sääteleviä lakeja.

Yritysten johdon korvausvastuusta säädetään monessa muussakin laissa. Tällöin heihin ei sovelleta erikoissääntöjä siksi, että ovat johtajia, vaan heillä on samansisältöinen korvausvastuu kuin muillakin yrityksen palveluksessa olevilla henkilöillä. Pörssiyhtiöille arvopaperimarkkinalaki on varsin keskeinen. Sen mukaan sillä, joka aiheuttaa vahinkoa lain säännösten vastaisella menettelyllä, on korvausvastuu aiheuttamastaan vahingosta. Laissa säädellään muun muassa tiedonantovelvollisuudesta arvopapereita liikkeelle laskettaessa sekä julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden arvoon vaikuttavista tiedoista.

Vahingonkorvauslaki säätelee johtajien vastuun silloin, kun he aiheuttavat henkilö- tai esinevahingon. Tämä vastuu voi olla heillä henkilökohtaisesti tai ensisijainen korvauksen maksaja voi olla yritys.

Lähde: af Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Finva 2007

Vakuuttamisen viisi vaaranpaikkaa

Löytyykö sinunkin vakuutuksistasi nämä virheet?

Vakuuttamisen yleisin ristiriita on se, että asiakkaan riski ja vakuutusmaksu poikkeavat toisistaan.

Vakuutuksenottajalla ei usein ole keinoja tunnistaa ristiriitaa eikä omaa osaamista hankkia tietoja riskiä vastaavasta vakuutusmaksusta.

Toinen epäkohta on se, että vakuutusturva ja sen tarve eivät kohtaa toisiaan. Tämä näkyy mm:

alivakuutuksena
ylivakuutuksena
tarpeettomana vakuutuksena
päällekkäisturvana
on tarvetta, mutta ei turvaa

Alivakuutus syntyy siitä, kun vakuutuksenottaja on arvioinut omaisuutensa vakuutuksen ottohetkellä alempaan arvoon kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä. Alivakuutustilanteessa korvauksen ylärajana on vain harvoin vakuutusmäärä. Osavahinkokin maksetaan alivakuutuksen osoittamassa suhteessa.

Ylivakuutus on sitä osaa vakuutuksessa, jota ei voi missään vaiheessa hyödyntää, mutta siitä kuitenkin maksetaan sama vakuutusmaksu kuin hyödynnettävissä olevasta vakuutusmäärästäkin. Vakuutuksenottaja on tässä tilanteessa arvioinut kohteensa arvokkaammaksi kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä.

Tarpeeton vakuutus syntyy pakettivakuutusten valinnasta. Paketti sisältää vakuutuksia, ikään kuin varmuuden vuoksi, joita ei koskaan voi hyödyntää. Paketti on yleensä rakennettu palvelemaan vakuutustarpeen yläpäätä eikä yksilöllistä tarvetta.

Päällekkäisvakuutus on usein seurausta siitä, että vakuutuksia otetaan eri vaiheissa. Eri vakuutukset voivat sisältää samoja turvakomponentteja, mutta sitä ei huomata, koska kokonaiskuva puuttuu.

Vakuutuksen puuttumisia ilmenee eniten silloin, kun vakuutuksia on otettu ilman minkäänlaista riskikartoitusta.

Lähde: Vakuutus ja riskit, Edita 2002