Tapiola ottaa asiakkaan rahat ja pitää ne

Kirjoitin taannoin vakuutusehtojen tulkinnasta ja korvauskäytännöstä vakuutusyhtiössä. Tällä kertaa Tapiola vetää härskisti kotiin päin.

 

Asiakkaalta varastettiin lukittu peräkärry ja siinä ollutta omaisuutta.

 

Tapiola tietenkin eväsi korvauksen saman tien. Vakuutus ei sen mielestä ole voimassa varkauspaikassa. Tilapäisen poissaoloehdon edellytykset eivät muka täyty. (??)

Korvaus evättiin, koska varastettu omaisuus oli vakuutettu vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa (asiakkaan toimitilat). Kun varkaus tapahtui muussa osoitteessa kuin vakuutuksen sijaintipaikassa, vakuutus ei ollut Tapiolan mielestä voimassa vahinkopaikalla.

Vakuutus on ehtojen mukaan voimassa muualla Suomessa tilapäisen poissaolon yhteydessä. Tilapäisen poissaolon edellytykset eivät Tapiolan mukaan täyttyneet, koska omaisuuden väliaikainen säilytys tilapäisessä paikassa liittyi asiakkaan varsinaiseen liiketoimintaan.

Eikö yrityksen kaikki toiminnat liity sen varsinaiseen liiketoimintaan? Tapiolassa kaiketi puuhastellaan pääasiassa kaikenlaista muuta. Vanhan periaatteen mukaanhan vakuutusyhtiön työntekijät saavat rakentaa yhden omakotitalon työajalla.

Asiakkaan omaisuus oli jätetty tilapäiseen säilytyspaikkaan poikkeuksellisesti. Normaalissa tilanteessa sitä säilytetään lukitussa varastossa vakuutuspaikassa.

Vakuutusehdoissa todetaan voimassaolon edellytykseksi, että poissaolo on tilapäistä eikä liity vakuutuksenottajan varsinaiseen liiketoimintaan. Miten omaisuuden säilyttäminen yöllä tilapäisessä säilytyspaikassa muka eroaa liiketoimintaan liittymiseltään siitä, että omaisuutta säilytetään yöt vakuutuskirjaan merkityssä paikassa?

 

Vakuutusehto antaa esimerkkejä siitä, milloin omaisuuden poissaolo ei ole tilapäistä.

 

  • rakennus, asennus ja mittaustyömailla tai vastaavilla vaihtelevilla paikoilla käytettävä omaisuus
  • messuilla ja näyttelyissä oleva omaisuus
  • ajoneuvoon asennettu, ajoneuvossa säilytettävä tai liiketoimintaan liittyen oleva omaisuus ajoneuvossa
  • alihankkijan, ostajan tms. tiloissa työstettävänä, myytävänä tai säilytettävänä oleva omaisuus
  • kausivarastoissa oleva omaisuus
  • vuokralle tai lainaksi annettu omaisuus.

 

Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys omaisuuden vakuuttamisesta sitä käytettäessä vaihtelevilla paikoilla, vaan säilyttämisestä vakuutuspaikassa. Siten kyseessä ei ollut myöskään ajoneuvoon asennettu tai liiketoimintaan liittyen ajoneuvoissa säilytettävä omaisuus.

Jos varkaus olisi tapahtunut päiväsaikaan, yllä mainitut ehdot pätisivät, mutta tilapäisen säilytyksen osata eivät. Eivät myöskään siinä mielessä, että omaisuutta olisi jatkuvasti tarkoitus säilyttää ajoneuvossa tai se olisi tarkoitettu ajoneuvossa säilytettäväksi, kuten yllä oleva ehtoteksti ilmiselvästi tarkoittaa.

Omaisuutta toki käytettiin (ja käytettään) vaihtelevilla paikoilla, mutta sitä ei ole ollut tarkoituskaan vakuuttaa käytön yhteydessä vaan ainoastaan säilyttämisen yhteydessä. Ja omaisuuttahan normaalioloissa säilytetään vakuutuspaikassa (asiakkaan toimitiloissa).

Omaisuuden säilyttämisen kannalta omaisuus siis oli poikkeuksellisesti siirretty tilapäiseen säilytyspaikkaan. Näin ollen vahinko olisi tullut korvata, vaikka sitten huolimattomuuden aiheuttaman korotetun omavastuun mukaan (huolimattomuus siitä, että omaisuus kuitenkin oli peräkärryssä).

 

Pidä varasi. Vakuutusyhtiö lopulta kuitenkin määrää miten vakuutusehtoja on tulkittava. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ehdoissa lukee, vaikka vakuutussopimuslain mukaan epäselvää ehtokohtaa onkin tulkittava vakuutuksenottajan eduksi.

 

Riskienhallinnalla vakuutusmaksut puoleen

Riskienhallinnan tarkoituksena ei ole hankkia mahdollisimman paljon vakuutuksia mahdollisimman halvalla.

Soittelin kerran mahdolliselle asiakkaalle, jonka olin jo tavannut aikaisemmin, kyselläkseni tehdäänkö kaupat. Siihen aikaan tarjosin asiakkaille pääasiassa vakuutusmaksusäästöjä. Kaveri totesi, että vakuutusyhtiöt käyvät ihan omatoimisestikin tyrkyttämässä alennuksia, ja ettei hän nyt ollut kiinnostunut muista alennuksista.

Kaveri ei ihan täysin ymmärtänyt mikä vakuutusmeklarin tarkoitus loppujen lopuksi oli. Ei se varmaan hänen syynsä ollut. Kun tyhmästi kysyy, niin tyhmästi vastataan.

Suomalaisissa yrityksissä riskienhallinta on usein hoidettu ottamalla kaikki mahdolliset vakuutukset. Kaiken lisäksi mahdollisimman pienillä omavastuilla. Yleensä ei ole pohdittu omaa riskinkantokykyä ollenkaan saati suhteutettu sitä mahdollisten vahinkojen sattumistiheyteen.

Kun ryhdyt ottamaan itse vastuuta riskeistäsi, ensimmäinen homma koko projektissa on määrittää riskinkantokykysi. Jos et tiedä minkä kokoiset vahingot vaikuttavat maksuvalmiuteesi, ei lopullakaan sekoilulla ole paljoa merkitystä. Loppujen lopuksi kyse on aina rahasta, tai paremminkin sen riittävyydestä.

Kun tiedät vahinkojen vaikutuksen talouteesi, voit alkaa tunnistaa riskejä. Ei ole oleellista kaivella aivan kaikkia pikkuriskejä loputtomasti, vaan keskittyä kaikkein tärkeimpiin. Tosin tässä vaiheessa et välttämättä vielä tiedä minkä kokoisia riskisi ovat.

Tunnistuksen jälkeen riskit on arvotettava. Millaisen vahingon maksimissaan kukin riski voi aiheuttaa? Vahingon suuruus kannattaa määritellä Euroina. Jos paloriskisi on vaikka kohtalainen tai merkittävä, mistä tiedät riittääkö oma riskinkatokykysi sen pitämiseen vai olisiko se syytä vakuuttaa?

Jos toiminnassasi esiintyy riski, jonka suuruus maksimissaan on 100.000€ ja sattumistiheys kerran sadassa vuodessa, sen kustannus yhdessä vuodessa on 1.000€. Nyt pääset jo vähän varautumaan sen varalle.

Mistä sitten tietää milloin mainittu sata vuotta alkaa tai loppuu? Ei sitä tiedäkään. Jos oletamme olevamme kyseisen aikajakson puolivälissä, meillä on aikaa varautua riskin toteutumiseen vielä 50 vuotta. Silloin sen kustannus on 2.000€ vuodessa.

Kun vahinkojen vuosikustannuksia verrataan nyt aikaisemmin määriteltyyn riskinkantokykyyn, huomaat ettei kaikkia muoviämpäreitä kannatakaan vakuuttaa. Voit selkeästi kantaa kustannukset itse. Olen nähnyt sellaisiakin tirehtöörejä, jotka laittavat silmää räpäyttämättä 75.000€ uuteen autoon, mutta ikivanhat toimistokalusteet on vakuutettu kaiken varalta mahdollisimman pienellä omavastuulla.

 

Käytä valtaosa riskienhallintaan suunnatuista rahoista riskien poistamiseen ja pienentämiseen. Kasvatat samalla firmasi riskitietoisuutta, joka vähentää vahinkoja entisestään. Ota vakuutus vain kaikkein suurimpien riskiesi varalle. Muutamassa vuodessa saat pudotettua vakuutusmaksusi vähintään puoleen.

 

Mikä on kilpailutuksessa tärkeintä?

Kumpi on tärkeämpää vakuutusten kilpailutuksessa, nopeus vai kattavuus?

Vakuutusturvan kilpailutuksen voi tehdä parhaimmillaan viikossa, mutta onko aika oleellista? Sinulla todennäköisesti kuitenkin on jo jonkinlainen vakuutusturva entuudestaan. Onko sillä käytännössä merkitystä siirretäänkö vakuutukset yhtiöstä toiseen ensi viikolla vai muutaman kuukauden päästä?

Paljon tärkeämpää on mielestäni se, että vakuutusturvasta tulee vakuutustarpeitasi ja olosuhteitasi vastaava. Siihen saattaa kulua hyvinkin muutama kuukausi aikaa. Sitä enemmän, mitä paremmin tutustun toimintaasi ja voimassa olevaan vakuutusturvaasi.

Kilpailutus kannattaa ehkä tehdä osa-alue kerrallaan. Vakuutusyhtiöt tarjoavat mielellään vakuutukset pakettina, ja silloin niitä voi olla vaikea irrottaa toisistaan. Osa-alue kerrallaan kilpailuttaen löytyy kustakin vakuutuslajista halvin tarpeitasi vastaava vakuutus. Pakettiratkaisussa eri vakuutuslajit helposti kumoavat toistensa edullisuuden.

Lakisääteiset vakuutukset vakuutusyhtiön on pakko myöntää niitä hakevalle. Tarjouksen antaminen sen sijaan ei ole pakollista. Mistä sitten tiedät mihin yhtiöön minkäkin vakuutuksen tuuppaat, jos et saa tarjousta? Et tiedäkään. Joudut arvaamaan. Minulla sen sijaan on jonkinlainen käsitys asiasta.

Vakuutusmeklarilta saat vakuutusten kilpailuttamisen tuloksena tasapuolisen analyysin tarjotuista vakuutuksista. Vakuutusedustuslaki (VedL 25.2§) edellyttää lisäksi vertailuun perustuvan suosituksen antamista vakuutustarpeesi kattamiseksi.

Käytännössä yksiselitteisen suosituksen antaminen on mahdotonta. Vakuutettavista kohteista riippuen eri yhtiöiden vakuutuksissa voi olla hyvinkin suuria eroja. Kun tarjottua turvaa käydään aikanaan asiakkaan kanssa läpi, vaikuttaa valintaan lähinnä tämän riskinkantohalu.

Hyvin usein kilpailutus etenee niin, että vähitellen pudotellaan pois huonoiten soveltuvia vaihtoehtoja. Voi olla, että keskustelujen pohjalta tehdään vielä muutoksia vakuutusturvan rakenteeseenkin. Parhaaseen lopputulokseen päästään paremminkin jatkuvalla turvavaihtoehtojen iteroinnilla kuin täsmällisellä suosituksella.

Joskus jollain vakuutusyhtiöllä saattaa olla vaikeuksia antaa pyydettyä tarjousta vaaditussa aikataulussa. Mielestäni silloin on parempi ratkaisu odottaa, että saadaan aikaan kattava katsaus markkinoilla tarjolla olevista vakuutuksista. Ilman laajaa tarjouspohjaa on sama vaikka ottaisit ensimmäisen tarjotun vakuutuksen.

Voi käydä myös niin, että suuri osa vakuutusyhtiöistä ei halua tarjota jollekin asiakkaalle mitään vakuutuksia. Silloin on etsittävä vaihtoehtoja perinteisten vakuutuksenantajien tilalle tai odotettava, että asiakkaan (yleensä) rahoitustilanne paranee.

Vakuutusturvan kilpailutus on paremminkin jatkuvaa vaihtoehtojen läpikäyntiä kuin nopea kertarysäys muutaman vuoden välein. Koko vakuutuskannan kilpailuttamisessa nopeudella ei ole minkäänlaista merkitystä. Pikemminkin voisi todeta vanhan viisauden sanoin, että hosumalla ei tule kuin sutta ja sekundaa.

Hosumalla saatat säästää vähän enemmän tai vähän nopeammin, mutta pitkällä tähtäimellä sekin kutistuu merkityksettömäksi. Olethan joka tapauksessa maksanut vanhasta vakuutusturvastasi ylihintaa jo vuosikausia. Ei siinä enää muutama kuukausi maailmaa kaada.

 

 

Kaikkien vahinkojen taustalla on yksi ja sama syy

Sinä itse.

Kaikissa vahingoissa on aina osallisena inhimillinen tekijä. Vaikka yritätkin useimmiten selittää, että en se minä ollut ja jos olikin, se oli vahinko, loppujen lopuksi vahinko on syntynyt jonkin päätöksesi seurauksena.

Voit vaikka päättää pysäköidä autosi johonkin tiettyyn pysäköintiruutuun ja aamulla huomaat, että juuri siinä ruudussa ollutta autoa on kolhittu. Autoasi ei olisi kolhittu, jos olisit pysäköinyt sen viereiseen ruutuun.

Väittämä saattaa tuntua äkkiseltään kaukaa haetulta, mutta kun vahinkoon johtaneita syitä pengotaan riittävän pitkälle, aina löytyy inhimillinen päätös, jonka seurauksena vahinko on syntynyt. Ja jota ilman sitä ei olisi syntynyt.

Joskus riski otetaan tieten tahtoen jonkin toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos tapahtumien kulku kääntyykin kielteiseksi, riskin negatiiviset seuraukset toteutuvat. Taustalla on päätös ryhtyä riskialttiiseen toimintaan.

Joskus riski toteutuu puolivahingossa. Et välttämättä ole aikonut tahallasi polttaa tehdastasi, mutta syystä tai toisesta seinustalle jätetty lavakasa syttyy palamaan ja palo leviää ilmastointikanavia pitkin koko tehdasrakennukseen. Taustalla on päätös säilyttää lavoja rakennuksen seinustalla. Päätös voi olla myös tehdasalueen aitaamatta jättäminen.

Saman tyyppinen päätös on tehty myös silloin, kun lastauslaitureille on jätetty palavaa materiaalia huligaanien ja pikkupoikien sytytettäviksi.

Esimerkkejä voi keksiä loputtomasti: kahvinkeitin on unohtunut yöksi päälle, koneen tai laitteen sähkövikoja ei ole korjattu (kun ne kerran toimivat vippaskonstien avulla), ikkuna tai ovi on jäänyt lukitsematta, jne. Usein tällaisten huolimattomuuksien syyksi kerrotaan kiire. Taustalla on kuitenkin aina inhimillinen päätös.

Riski ei koskaan synny itsestään, vaan aina ihmisten päätösten seurauksena. Vahinkoon johtanutta päätöstä voidaan siten pitää virheellisenä. Virheellinen päätös syntyy aina virheellisen ajattelun seurauksena.

Paras ajatteluvirheiden vähentämisen keino on taitojen kehittäminen. Asiantuntija tekee paljon epätodennäköisemmin virheitä kuin aloittelija. Asiantuntijalla on muistissaan erilaisia ratkaisumalleja, joita hän voi suoraan käyttää tai, jotka auttavat tätä löytämään tehokkaita ratkaisuja.

Korkean kognitiivisen taidon hankkiminen kestää psykologisten tutkimusten mukaan noin kymmenen vuotta. Taitavat ajattelijat tarvitsevat hyvin laajan tehtäväspesifisen tietovaraston voidakseen vastata tehtäviensä edellyttämiin kysymyksiin

Asiantuntija voi yleensä kiertää lyhytkestoisen työmuistin rajoituksia ja toiminta tapahtuu automaattisesti. Vähän kuin polkupyörällä tai autolla ajettaessa, jolloin itse ajamista ei tarvitse aktiivisesti ajatella.

Koulutuksella, motivoinnilla ja harjoituksilla voidaan automatisoida ajatusmalleja ja toimintaa siten, että ajatteluvirheiden ja sitä myöten virheellisten päätösten aiheuttamat vahingot vähenevät. Yksinkertaisemmin: Vahingot vähenevät.

Vakuutuksia on vaikea ostaa

Vakuutuksia on lapsellisen helppo myydä, mutta niiden ostaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Normaalissa tilanteessa yritys ottaa yleensä sen vakuutuksen, joka sille myydään. Asiantuntemus, aika ja viitseliäisyys eivät useimmiten riitä siihen, että tarjottua vakuutusturvaa käytäisiin läpi sen tarkemmin. Saati sitten tehtäisiin laajempi kilpailutus- ja vertailukierros. Vakuutusyhtiön edustajakin on tulosvastuussa pelkästään edustamaalleen vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiöllä on kuitenkin harvoin yksityiskohtaista tietoa yrityksen todellisista vakuutustarpeista. Ei sitä ole yleensä vakuutuksenottajalla itselläänkään. Miten siinä nyt sitten teet tasapuolisen analyysin eri vakuutusyhtiöiden tai vakuutusten välillä?

 

Vakuutusten ja vakuutusyhtiöiden vertailu on alaa tuntemattomalle yllättävän paha rasti.

 

Onneksi, varsinkin yritysasiakkaat voivat hankkia ulkopuolista asiantuntemusta tasaamaan epätasapainoa vakuutusyhtiön ja oman asiantuntemuksensa välillä. Vakuutusehtojen tulkinta ei saa olla pelkästään vakuutusyhtiön asia. Myös asiakkaan on voitava tuoda esiin perusteltu kantansa korvaustilanteessa. Kaiken lisäksi se on vielä ilmaistava niin, että se myös otetaan huomioon.

Vakuutusehdot ovat usein samanlaisia kuin Jorma Eton suomalaiset runossa Suomalainen. Niissä sanotaan sitä mitä ei tarkoiteta ja tarkoitetaan sitä mitä ei sanota.

Tilitoimistoni tirehtööri meinasi taannoin menettää malttinsa kanssani, kun kyselin kyselemästä päästyäni osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja toimialan muutoksista kaupparekisteriin. Kerran jos toisenkin kamreeri totesi loputtomiin kysymyksiini, että niinhän siinä lukee.

Kerroin tottuneeni työssäni lukemaan pääasiassa vakuutusehtoja, joissa sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista. Vakuutusehtoja todellakin pitää tulkita, kuten kuulee usein puhuttavan. Kaiken kukkuraksi pitää vielä huomioida vakuutusyhtiön korvauskäytäntökin, joka tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö tulkitsee vakuutusehtoja omaksi edukseen.

Juuri tähän hommaan sinäkin tarvitset alan asiantuntijaa, joka osaa edes vähän uumoilla mitä vakuutusehtojen kirjoittajan päässä on voinut liikkua niitä kirjoittaessaan. Ei riitä, että otat sen vakuutuksen, jota myyntihuikkanen sattuu tarjoamaan. Sinun tulisi osata arvioida tyrkytetyn vakuutuksen sisältö vähintään ehtotasolla, muuten vakuuttamisesi muistuttaa lähinnä venäläistä rulettia.

 

Vakuutus ei ole mikään riskienhallintakeino

Riskin siirtämistä vakuuttamalla pidetään usein yhtenä riskienhallinnan keinona. Onko se sitä?

Ei tosiaankaan. Riski ei siirry saatikka katoa mihinkään vaikka kuinka vakuutettaisiin. Se säilyy juuri siinä missä se on aina ennenkin ollut, ellei sitä muiden riskienhallinnan keinojen avulla poisteta, pienennetä tai siirretä.

Siirtäminen tässä kohdassa on ymmärrettävä eri tavalla kuin puhuttaessa riskin siirtämisestä vakuuttamisen keinoin. Vakuuttaminen on vain toteutuneiden riskien seurausten rahoituskeino. Samalla tavalla kuin riskin pitäminen itsellä, jolloin tietenkin joudut itse maksamaan riskin seuraukset.

Sen lisäksi, että riski ei ole siirtynyt mihinkään, sen suuruus säilyy entisellään, tai jopa kasvaa. Mitä enemmän uhraat rahaa ja aikaa vakuuttamiseen, sitä enemmän vakuutusmaksutkin nousevat. Miten se voi olla mahdollista?

Se johtuu siitä, että ”täydellinen” vakuutusturva houkuttelee väkeäsi välinpitämättömyyteen riskien suhteen. Vahinkoja sattuu sitä enemmän mitä parempi vakuutusturva sinulla on.

Vakuutusyhtiöt tekevät näennäistä riskienhallintatyötä. Vakuutusyhtiön tehtävänä on myydä vakuutuksia ja tehdä sillä voittoa. Tämä pätee varsinkin suurten pörssinoteerattujen finanssitavaratalojen kohdalla erityisen hyvin.

Vakuutusyhtiön riskienhallintapalveluiden tarkoituksena on saada aikaan vakuutusten lisämyyntiä löytämällä yhä lisää vakuutettavia riskejä. Itse asiassa ne pelottelevat asiakkaita uusilla riskeillä saadakseen lisämyyntiä.

Aidon riskienhallintatyön tuloksena riskit todella poistuvat tai pienenevät merkittävästi. Riskienhallinnan kustannukset voidaan tällöin katsoa investoinneiksi, joiden tulos jää yrityksen omaan käyttöön. Säästyneet rahat näkyvät viivan alla ja niitä voidaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen.

Panostamalla pääasiassa vakuuttamiseen sinulle ei jää minkäänlaista aineellista tai henkistä lisäarvoa. Vakuutuksesta saamasi korvauskin kattaa vain aiheutuneen menetyksen. Eikä sitäkään kokonaan. Erilaiset vähennykset ja omavastuut pitävät siitä kyllä huolen.

 

Käytä valtaosa riskienhallintaan varaamistasi rahoista riskien poistamiseen ja pienentämiseen. Hanki tarvittaessa riippumatonta ammattiapua vakuutusyhtiösi ulkopuolelta. Muutamassa vuodessa vakuutuskustannuksesi puoliutuvat ja riskisi vähenevät olennaisesti. Otat merkittävää kilpailuetua tohelompiin kilpailijoihisi verrattuna.

Toiminnan riskit

Perinteisiksi yritystoiminnan vahinkoriskeiksi luetaan toiminnan keskeytyminen sekä vastuu ja oikeusturvariskit. Toiminnan keskeytyminen vakuuttamisen kannalta on vahvasti sidoksissa omaisuusvakuutukseen. Sen sijaan vastuu ja oikeusturvariskit voidaan katsoa puhtaiksi toiminnan riskeiksi.

Vastuuriskejä voi syntyä sopimussuhteessa tai sen ulkopuolella. Sopimussuhteiden ulkopuolisia riskejä voidaan vakuuttaa. Sopimuksiin perustuvia vastuuriskejä on hallittava muilla keinoilla. Sopimussuhteeseen perustuva vahingonkorvausvastuu on jatkuvasti tullut tärkeämmäksi osa-alueeksi toiminnan riskien joukossa.

Tärkeimpiä sopimuksia vahingonkorvaussäännösten kannalta ovat kauppasopimukset ja palveluiden myyntisopimukset. Sopimussuhteeseen perustuvia vastuita ovat esimerkiksi tuotevastuu ja konsulttien, asianajajien, tilintarkastajien, ym. ammattiryhmien sopimusvastuut. Myös kuljetusvastuut syntyvät yleensä sopimuksen perusteella.

Sopimuksen osapuolien intressinä on se, että sopimus täytetään. Jos esimerkiksi tavarassa on virhe, sen ei katsota olevan kauppasopimuksen mukainen. Kauppalain mukaan tavaran on vastattava sitä mitä on sovittu, lajiltaan, määrältään, laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan, ja lisäksi myös pakkaukseltaan. Myyjän on toimitettava virheellisen tavaran tilalle uusi tuote tai palautettava kauppahinta.

Jos tuote aiheuttaa vahinkoa henkilölle tai muulle omaisuudelle kuin itselleen, on kysymyksessä tuotevastuu. Myyjä tai valmistaja vastaa tuotevahingosta sopimuksen tai lain perusteella.

Vahingonkorvaus ei yleensä ole sopimusrikkomuksessa ensisijainen keino. Ostajan kannalta oleellisempaa on pyrkiä samaan myyjä täyttämään sopimus, esimerkiksi toimittamaan tai korjaamaan myymänsä tuote. Kauppahinnan alennusta voidaan myös käyttää.

Vahingonkorvauksen avulla ostaja voi pyrkiä saamaan hyvityksen sopimusrikkomuksesta. Kyseessä on usein sellaisia eriä, joita ostaja ei muuten voi saada myyjää maksamaan. Sopimussuhteessa valtaosa aiheutetuista vahingoista onkin varallisuusvahinkoja.

Sopimussuhteiden ulkopuolisissa vastuissa on yleensä kysymys tuottamukseen perustuvasta vastuusta. Tuottamus voi olla huolimattomuutta, laiminlyöntiä tai ankaraa vastuuta.

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana pidetään sääntöä, jonka mukaan jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahinko voitaisiin sälyttää toisen kannettavaksi, siihen täytyy olla vastuuperuste (tuottamus). Toiselle aiheutettu vahinko on siten syyllisen korvattava.

Sopimusten ulkopuolinen vastuu syntyy yleensä jos on tehty jotain, mitä ei olisi pitänyt, tai on jätetty tekemättä jotain, mitä olisi pitänyt tehdä. Tästä syntyy moitittava menettely, josta voi syntyä korvausvastuu, jos vahinko sattuu. Sopimussuhteiden ulkopuolinen vastuu voidaan vakuutta yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksella.

Vakuutus ei kuitenkaan estä vahinkojen syntyä, vaan ainoastaan tasaa aiheutuneita vahingonkorvauksia. Lisäksi vakuutusyhtiö ottaa ennemmin tai myöhemmin maksamansa korvaukset takaisin korottamalla vakuutusmaksuja. Jos vahinkoja alkaa ilmetä paljon, se voi jopa irtisanoa vakuutuksen. Huonolla vahinkotilastolla on uutta vakuutusta hyvin hankala saada.

Sopimusriskien hallintaan löytyy ammattiapua. Monet konsulttitoimistot ja lakiasiaintoimistot auttavat sopimusriskien hallinnassa. Googlettamalla löytynee sopivia ehdokkaita. Sopimusten ulkopuolisissa riskeissä auttaa oma vakuutusmeklarisi tai vakuutusyhtiön vastuuriskien asiantuntijat.

 

Liikeriskit

Liikeriskien ja muiden riskien (henkilöriskit, tietoriskit, toiminnan riskit ja vahinkoriskit) raja on usein häilyvä. Joku riski voi kuulua useampaankin riskiluokkaan. Liikeriskille on kuitenkin tyypillistä, että se sisältää sekä voiton että tappion mahdollisuuden. Yritys voi toimiessaan joko onnistua ja tehdä voittoa tai epäonnistua ja tuottaa tappiota. Liikeriski on siten liikevoiton saamiseksi otettu tietoinen riski.

 

Liiketoiminta on riskitöntä vain silloin kun ei tehdä mitään.

 

Liikeriskeillä tarkoitetaan usein markkinointiin, kysyntään, tuotantoon, kustannuksiin, rahoitukseen, jne. liittyviä riskejä. Riskit syntyvät yrityksessä tehtyjen päätösten suhteesta ulkoisessa ympäristössä vallitseviin olosuhteisiin. Liikeriskien tunnistamisen ja analysoinnin välineet ovat siksi erilaisia kuin vahinkoriskien kohdalla käytettävät.

Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia voidaan tutkia PEST analyysin avulla. (PEST tulee englanninkielen sanoista Political/legal, Economic, Socio-cultural ja Technological). PEST analyysin avulla kartoitetaan muutoksia poliittisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa ja teknologisissa kysymyksissä. Nykyisin listaan lisätään usein vielä E (Environmental), eli ympäristökysymykset. Tekijöistä määritetään yritystoiminnan kannalta sekä tällä hetkellä tärkeimmät, että muutaman vuoden kuluttua tärkeimmiksi oletetut.

Kilpailutilannetta voidaan kartoittaa Michael Porterin kehittämän Five Forces analyysin avulla. Sen avulla voidaan selvittää millainen vaikutus eri tekijöillä on kilpailutilanteeseen ja oman yrityksen asemaan kilpailussa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Liiketoiminnan kilpailu (1) syntyy:

 

  • potentiaalisten alalle tulijoiden uhka (2)
  • ostajien neuvotteluasema (3)
  • mahdollisten korvaavien tuotteiden/palveluiden uhka (4)
  • toimittajien neuvotteluasema (5)

 

Lopuksi oman yrityksen ja/tai sen tuotteiden ja palveluiden asemaa markkinoilla verrattuna kilpailijoihin voidaan tutkia tutun Bostonin nelikentän avulla. Matriisiin sijoitetaan tutkittavat asiat markkinaosuuden ja kasvupotentiaalin mukaan. Ne sijoittuvat johonkin neljästä ruudusta: Tähdet, kysymysmerkit, lypsylehmät ja koirat. Sijoitusten mukaan voidaan sitten päättää mitä kullekin tuoteryhmälle voi ja kannattaa tehdä. Voidaanko se kenties pyrkiä siirtämään toiseen luokkaan vai heivataanko se suosiolla yli laidan.

Mainitsemani työkalut ovat vain osa liikeriskien tunnistamiseen ja arviointiin soveltuvista työkaluista. Niiden käyytöohjeita löytyy netistä googlettamalla joka lähtöön. Konsultilla kuin konsultilla lienee myös omat työkalunsa tai ainakin suosikkinsa maailmalla kulloinkin vallalla olevien ismien joukossa. Esimrkiksi Gerry Johnsonin ja Kevan Schloesin kirjassa Exploring Corporate Strategy löytyy nelisen sataa sivua käyttökelpoisia menetelmiä liikeriskien hallintaan, puhumattakaan vaikkapa Michael E Porterin teoksista tai kotimaisista kirjoittajista kuten Tero J Kauppinen, Jari Parantainen tai Mika D Rubanovitsch.

Suurin ongelma kuitenkin lienee se, miten valita omia tarpeitaan varten juuri se paras työkalu ja jopa vieläkin oleellisempaa, kuinka oppia käyttämään sitä tuloksellisesti. Maailma on täynnä toinen toistaan innokkaampia konsultteja, jotka kuolaavat päästäkseen auttamaan sinua, mutta mistä tiedät kuka on hyvä ja kuka huono. Paitsi siitä että parhaimpien palveluihin ei kaikilla ole edes varaa.

 

Omaisuusriskit

Omaisuusriskin kohteena, ja siten vaaralle alttiina on yrityksellä kiinteä käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus ja varallisuus.

 

Käyttöomaisuuteen kuuluu:

  • rakennukset
  • tuotantokoneet
  • kalusto

 

Vaihto-omaisuutta ovat:

  • raaka-aineet
  • puolivalmiit tuotteet
  • valmiit
  • tuotteet
  • tarvikkeet

 

Varallisuutta ovat:

  • raha
  • arvopaperit

 

Omaisuusriskin toteutumisen voi aiheuttaa mm:

  • tulipalo
  • räjähdys
  • rikos
  • myrsky
  • tulva
  • vuoto
  • rikkoutuminen

 

Riskin toteutumisen vaikutus ympäristössään voi muodostua hyvinkin suureksi. Tulipalo aiheuttaa helposti yrityksen kaikkien toimintojen tuhoutumisen tai keskeytymisen. Tulipalo aiheuttaa aina ylivoimaisesti suurimman menetyksen uhan. Varsinkin tuhopolttojen osuus palojen syttymissyistä on viime vuosi(kymmeni)nä ollut kasvamaan päin. Tuhopolttojen määrää voidaan varsin tehokkaasti vähentää esimerkiksi lisäämällä murto- ja rikossuojausta.

Suomessa palontorjuntaan liittyvät ohjeet ja määräykset noudattavat suurelta osin viranomaismääräyksiä. Vahingontorjuntatyön ja teknisten apuvälineiden johdosta paloriskin toteutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähenemään päin. Sitä vastoin rikosriskit ja vuotovahingot ovat kasvattaneet osuuttaan.

Rikollisuuden kehitys noudattaa varsin hyvin taloudellisten suhdanteitten kehitystä. Lamakausina rikollisuus kasvaa ja hyvinä aikoina vähenee. Rakenteellisella murtosuojauksella voidaan kaikenlaisia rikosvahinkoja estää tehokkaasti. Rakenteellinen murtosuojaus tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä mikä liittyy rakenteisiin, oviin, ikkunoihin, aukkojen suojaukseen ja lukitukseen. Kaikkea sitä, millä vaikeutetaan tai estetään rikollinen toiminta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli Suomessa määritellään myrskyksi, kun sen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa (9 boforia). Myrskyn lisäksi tai sijaan varsinkin elektronisille laitteille huomattavia vahinkoja aiheuttavat salaman iskut ja niiden aiheuttamat ylijännitteet. Salaman isku voi siis jännitevaihtelun lisäksi olla myös suora isku, joka rikkoo omaisuutta mekaanisesti.

Rakennusta ja sen osia rasittavat monet kosteuden lähteet. Oikein suunniteltu ja toteutettu rakennus kestää tällaisen rasituksen. Kosteusrasituksen huomiotta jättäminen ja vieheellinen rakenneratkaisu saavat aikaan epäkelvon rakennuksen, joka on pahimmassa tapauksessa käyttäjälleen terveysriski.

Vuotovahinko on kyseessä silloin, kun neste vuotaa rakennuksen omasta kiinteästä käyttölaitteesta tai putkistosta. Nestettä voi tietenkin vuotaa myös muualta. Tällöin on monesti kysymys yllä mainitusta rakennus- tai suunnitteluvirheestä. Usein vuotovahinko aiheuttaa seurannaisvahinkona kosteusvaurioita. Hitaasti tapahtuneen vuodon yhteydessä voidaan havaita varsinkin puurakenteissa lahoa ja homehtumista.

Rikkoutumisvahingosta puhutaan kun laite, johto, putki tai muu omaisuus menee rikki. Rikkoutumiseen voivat johtaa hyvin moninaiset syyt, käyttötarkoituksen vastainen käyttö, huollon puute, kuluminen, siirtämisen tai kuljetuksen aikana tapahtunut putoaminen tai osuminen, muu ulkoinen tai sisäinen ilmiö, joka rikkoo omaisuuden. Rikkoutumisia voidaan ehkäistä käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä, käyttöohjeiden noudattamisella, säännöllisellä huollolla ja varovaisella käsittelyllä.

Varsinkin omaisuusriskien kohdalla kokonaisvaltaisella turvallisuusajattelulla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi vakuutus ei itsessään estä vahinkojen tapahtumista, vaikkakin se tasoittaa tappioita.

 

Henkilöriskit

Yrityksen henkilöriskit ovat henkilöstöön kohdistuvia uhkia. Yksilön kannalta näissä riskeissä on pohjimmiltaan kysymys uhasta menettää terveys tai työkyky. Se  puolestaan johtaa taloudellisen aseman heikkenemiseen.

Yrityksen kannalta henkilöriskikokonaisuus on monimutkaisempi kuin yksilön kannalta. Henkilöriskejä liittyy mm. osaavan työvoiman saatavuuteen, työn tekemiseen (tapaturmat), yrityksen johtamiseen, ja työilmapiiriin, jne. Erityisen merkittäviä vaikutuksia henkilöriskien toteutuminen aiheuttaa avainhenkilöiden kyseessä ollessa. Avainhenkilöllä tarkoitetaan vaikeasti korvattavissa olevaa henkilöä.

 

Materiaalisten tuotannontekijöiden käyttäytymistä voidaan kohtalaisesti ennustaa, mutta inhimillisten tekijöiden vain ennakoida.

 

Kaikkeen ihmisen toimintaan liittyy riskejä. Sattuu vieheitä, erehdyksiä ja tietokatkoja, jotka voivat aiheuttaa henkilön työpanoksen menettämisen. Yritys menettää henkilön työpanoksen väliaikaisesti, jos tämä, tulee työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman takia. Tai kokonaan, jos henkilö siirtyy muualle töihin kuolee.

Avainhenkilöiden tunnistaminen ja heihin kohdistuvien riskien kartoittaminen ovat keskeisiä asioita yrityksen henkilöriskien hallinnassa. Mitä pienempi yritys, sitä useampi työntekijä on avainasemassa oman työnsä kannalta. Korvaavaa henkilöstöä voi olla vaikea saada vaikkapa lyhyen työkyvyttömyyden ajaksi.

Huono johtaminen ja huono työilmapiiri ruokkivat tyypillisesti työstä poissaoloja, irtisanoutumisia ja tapaturmia. Henkilöstön suuri vaihtuvuus lisää vähintäänkin rekrytointi- ja koulutuskustannuksia. Lisäksi yrityskuva murenee pikkuhiljaa osaavan henkilöstön poistuessa vaivihkaa takavasemmalle.

Suomessa tapahtuu keskimäärin 12.000 työtapaturmaa kuukausittain. Työtapaturmat aiheuttavat huomattavia menetyksiä yrityksille, puhumattakaan niiden aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Usein kuulee todettavan, että rapatessa roiskuu, jonka sanoja tavallaan hyväksyy tietyn tyyppisessä työssä sattuvat tapaturmat siihen kuuluvana välttämättömänä pahana.

Työntekijään liittyvät riskit voivat olla myös sellaisia, että työntekijän työpanos jatkuu riskin toteutumisesta huolimatta. Väärän henkilövalinnan vaikutukset ja kustannukset voivat muodostua huomattaviksi ja jatkua pitkään. Osaamistason heikkeneminen ja huono ilmapiiri heikentävät tuottavuutta ja taloudellista tulosta.

Väkivalta on yhä yleisempää monessa työssä. Varsinkin hoito-, sosiaali- ja palvelualoilla. Syynä on useimmiten asiakkaiden uhkaava käyttäytyminen, joka puolestaan liittyy yleensä päihteiden käyttöön ja syrjäytymiseen. Vaaratilanteen syntyvät äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Väkivallan seurauksena aiheutuvien henkisten vammojen hoitamiseen voi mennä pitkiä aikoja tai ne voivat viedä työkyvyn jopa kokonaan.

Ilkivallasta voi aiheutua yritykselle huomattavia vahinkoja. Myös oma henkilöstö voi toimia huolimattomasti tai joko tahallaan tai epähuomiossa ja levittää luottamuksellisia tietoja. Riskiä lisää vielä se, että monissa yrityksissä ei ole määritelty yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita. Varsinkin entiset työntekijät ovat tässä suhteessa vaikeasti hallittava riski.

Monesti työmatka on päivän vaarallisin vaihe. Työnantaja on mahdotonta vaikuttaa työmatkan turvallisuuteen tai ainakin mahdollisuuksia on kovin vähän oman työpaikan lähiympäristön ulkopuolella. Työnsä vuoksi matkustavien on joskus välttämätöntä matkustaa vaarallisiksi tiedetyille alueille. Myös tavanomaisilla työmatkoilla tapaturmat ja helposti tarttuvat sairaudet ovat yleisiä.