Tulipalossa tyhmyys tiivistyy

Yle Uutiset 8.11.2011

Tuoreen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei tiedä, mitä tehdä, kun kerrostalossa syttyy tulipalo. Lähes joka kolmas lähtisi savuiseen porraskäytävään, vaikka savu ja häkä ovat palojen yleisin tappajakaksikko.

Asia ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselystä.

Viranomaiset korostavat, ettei tulipalotilanteessa tule mennä savuiseen porraskäytävään. Jos palo ei ole omassa kodissa, viisaampaa on soittaa hätänumeroon ja jäädä kerrostaloasuntoon odottamaan apua.

Häkä on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joten sitä on erittäin vaikea havaita.

Kyselystä ilmeni myös, että vain joka toisesta kotitaloudesta löytyy sammutuspeite. Käsisammuttimia on joka viidennessä taloudessa. Pakollinen palovaroitin löytyy sentään yhdeksästä kymmenestä taloudesta.

Heikoimmin tulipaloihin varautuneet ovat nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat. Sammutuspeite ei nimittäin sovi kaikkien sisustukseen.

Kyselyn perusteella sammutuspeite koetaan edulliseksi, hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Kuitenkin vain joka toinen, jolla peitettä ei ole, on ajatellut hankkia sen. Erityisesti nuoria askarruttaa sammutuspeitteen ulkonäkö. Joka kolmas 18 − 35-vuotias sanoo, että sammutuspeite ei sovi sisustukseen, kun muusta väestöstä näin ajattelee joka neljäs.

Suomessa syttyy vuosittain noin 3 500 asuntopaloa eli kymmenisen paloa vuorokaudessa. Tänä vuonna asuntopaloissa on kuollut noin 50 ihmistä.

Paloturvallisuuskyselyyn vastasi runsaat tuhat suomalaista.

Tietoriskit

Tietoriskin kohteina yrityksessä ovat esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteet ja -yhteydet, ohejmistot ja tiedostot, arkistomateriaali ja asiakirjat ja rekisterit.

Tietoa uhkaavat vaarat ovat suurin piirtein samat kuin omaisuusriskien toteutuminen, mutta toteutumismuodot ovat osittain erilaisia.

Tietojenkäsittely turvallisuus on olennainen osa liiketoiminnan turvallisuutta. Yritystoiminnan riippuvuus tietojenkäsittelystä on suuri ja kasvaa koko ajan.

Mm. hajautettu toiminta, verkostoituminen, rationalisointi, elektroninen kaupankäynti, kansainvälinen rahaliikenne, paperiton toiminta ja asiakasyhteyksien hoito perustuvat atk järjestelmiin ja verkkoihin.

Tietoturvallisuuden perusedellytys on, että tietojen ja ohjelmien varmistukset ovat kunnossa. Korvaavia laitteita on aina saatavissa, mutta ohjelmien ja varsinkin tietojen tuhoutuminen tai joutuminen vääriin käsiin vahingoittaa aina yrityksen toimintaa ja mainetta.

Pahimmillaan se voi aiheuttaa koko liiketoiminnan loppumisen.

Turvatoimet tietojärjestelmien suojaamiseksi varmistavat tietojen häiriöttömän käsittelyn. Investoinnit voidaan laskea liiketoimintaan liittyviin ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin.

Turvatoimien lisäksi yrityksen kannattaa varautua tietojenkäsittelyyn kohdistuviin vahinkoihin ja niiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.Turvatoimet ovat harvoin täysin aukottomia.

Voi tapahtua myös vahinkoja, joihin ei osata tai voida varautua.

Omaisuusvakuutukset eivät yleensä korvaa tietokoneessa tai muussa elektroniikkalaitteessa oleville tiedostoille ja ohjelmille aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jonka on aiheuttanut tieto- ja tietoliikennetekniikalle tietoliikenteen häirintä (esim. käytönestohyökkäys), tietomurto (esim. hakkerointi) tai vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (esim. tietokonevirus).

Vastuuvakuutukset korvaavat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ne korvaavat myös henkilätietolain 47 pykälässä tarkoitetun taloudellisen vahingon johonkin tiettyyn pieneen euromäärään saakka. Vakuutuksen korvauspiirillä ei ole vaikutusta lain määräämään vastuuseen aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.

47 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle tämän lain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.

Vahingonkorvauksesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 2 ja 3 §:ssä, 3 luvun 4 ja 6 §:ssä sekä 4, 6 ja 7 luvussa säädetään.

Lähde: Pellikka, et.al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus, 1998

Vanhentumisajat vastuuvakuutuksen ongelma

Vakuutuksenottajan on vaadittava vakuutusyhtiöltä korvausta vuoden kuluessa siitä kun hän on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta vakuutuksesta. Joka tapauksessa vaatimus on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta.

Vastuuvakuutuksen osalta yllä oleva Vakuutussopimuslain 73§ on jossain määrin tulkinnanvarainen.

Missä vaiheessa vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisuudestaan saada korvausta?

Siinä vaiheessako, kun hän sai tietää vahingosta?

Vai silloin kun oikeus on päättänyt, että vakuutuksenottaja on korvausvelvollinen?

Korvauksen vanheneminen ei tietenkään voi alkaa ennen kuin vakuutuksenottajalla on varma tieto siitä, että hän on lainvoimaisesti korvausvelvollinen.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika on erityisen ongelmallinen vastuuvakuutuksissa, jotka korvaavat tapahtumaperiaatteen mukaan. Tällöin vakuutuksesta korvataan vahinko joka on tapahtunut vakuutuksen voimassa ollessa. Sillä ei ole merkitystä, milloin vahinko on aiheutettu, milloin se todetaan tai milloin siitä vaaditaan korvausta.

Yleisimmin vastuuvakuutukset ovat toteamisperusteisia, eli vakuutus korvaa sellaisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassa ollessa. Silloin korvausvaatimuksen vanhemtumisajat ovat selkeämmät. Myös muita korvausperusteita voi vielä olla käytössä.

Vahingonkorvauslaissa taas on omat vanhentumissäännöksensä.

Vahingon aiheuttajalta vahingonkorvausta on vahingonkorvauslain mukaan vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Jos muussa korvausvastuuta koskevassa laissa on erikseen säädetty muu vanhentumisaika, on sitä nodatettava. Jos vahinko on aiheutettu rikoksella, ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pidemmän ajan, saadaan vahingonkorvausta hakea saman ajan kuluessa.

Vanhentumisajan lasketaan alkavan silloin, kun vahinko tapahtuu. Tämä ajankohta voi poiketa suurestikin siitä, milloin vahingon aiheuttanut teko tai laiminlyönti on tapahtunut.

Laiminlyönnin ajankohta määräytyy sen mukaan, milloin tietty velvoite olisi viimeistään pitänyt täyttää.

Teko tai laiminlyönti aiheuttaa usein vahingon heti, mutta yhtä hyvin vahinkoseuraamus voi syntyä vasta myöhemmin. Vahinkoa käsineen kannalta tällä on oleellinen merkitys. Hänhän ei ennen seuraamuksen syntyä ole käsinyt vahinkoa, eikä siten voi vaatia korvaustakaan.

Lähde: Hällström & Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

 

Vakuutuslääketiede, osa 2

Mediuutiset 28.10.2011

Valviran asiantuntijalääkäreiltä pyydetään vuosittain satoja arvioita vakuutuslääketieteellisissä asioissa. Määrä kasvaa tasaisesti, tuomioistuimien lausuntopyynnöt ovat monimutkaistuneet ja yhä useampi asiantuntijalääkäri joutuu myös oikeuteen kuultavaksi.

Pakko mennä kun pyydetään

-Lain mukaan kukaan ei saa kieltäytyä todistamasta, ellei asianosainen ole puoliso tai lähisukulainen.

-Todistajan ei tarvitse esittää sellaista todistusta, joka on vaarassa saattaa hänet itsensä syytteeseen.

-Lääkäri ei saa todistaa, jos se rikkoo vaitiolovelvollisuuden. Lääkärillä on kuitenkin velvollisuus todistaa, jos kyseessä on rikos, josta voi saada kuusi vuotta vankeutta.

-Asianosaisten lisäksi tuomioistuin voi kutsua lääkärin todistamaan. Mikäli lääkäri toimii asiantuntijatodistajana, voi hän todistaa rikkomatta vaitiolovelvollisuutta.

Taysin neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueen johtajalla Juha Öhmanilla on ikäviä muistoja oikeussalista. Riidan toinen osapuoli oli kutsunut hänet todistajaksi oikeuteen, ja vastapuolen asianajaja käyttäytyi törkeästi.

– En ole herkkä loukkaantumaan, mutta ihan kuin asianajaja ei olisi saanut mitään kotikasvatusta. Meno käräjäoikeuksissa on joskus aivan toivotonta, Öhman sanoo.

Öhman on ollut todistajana useasti.

– Vakuutusyhtiöiden asianajajat lukevat jotain lääkärikirjoja ja nappaavat yhden asian sieltä ja toisen täältä. Vaikka että lausunnon mukaan selkärangan alaosassa on spondyloosi. Sitä sitten toistellaan. Minullakin on spondyloosia selässä eikä se haittaa yhtään, Öhman sanoo.

Lääkäreiden mielestä asiattomasti käyttäytyvät molempien osapuolten lakimiehet.

Kiusata saa, jos hyötyä tulee

Asianajajaliiton ohjeiden mukaan asianajaja ei saa vastapuolesta ”esittää tätä loukkaavia tai väheksyviä lausumia, ellei se ole välttämätöntä asian hoitamiseksi tai muutoin päämiehen etujen valvomiseksi.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asianajaja saa olla kärkäs, loukkaava ja väheksyvä, jos hän voi näin hankkia merkittävää etua päämiehelleen. Tässä etu ei tarkoita muutamaa tuhatta euroa, vaan huomattavasti suurempaa rahasummaa tai merkittävän vapausrangaistuksen välttämistä.

Aivovammoja ja ortopediaa

Usein kyseessä on vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välinen kiista. Tyypillisiä aihealueita ovat aivovammat ja ortopedia. Merkittävä osa aivovammatapauksista on yhden lakimiehen, Vesa Laukkasen, ajamia. Laukkanen on entinen kansanedustaja, joka muistetaan myös omasta eduskuntaryhmästään nimeltään Vaihtoehto Suomelle.

Valviran valvontaosaston ryhmäpäällikön Markus Henrikssonin mukaan Valviran asiantuntijalääkäriksi nimitetyistä neurologeista, neurokirurgeista ja ortopedeistä yli puolet joutuu jossain vaiheessa todistajiksi.

Valviran näkökulmasta tilanne on ongelmallinen. Vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antaminen tai asiantuntijoiden järjestäminen tuomioistuimiin ei kuulu sen lakisääteisiin tehtäviin vaan tulee hallintolaista, joka säätelee viranomaisten yhteistoimintaa.

Valvira pian pulassa

Asiantuntijalääkärit hoitavat tehtävää oman työnsä ohella. Oikeudenkäynti vie paljon aikaa ja vaatii suurta perehtymistä kuhunkin tapaukseen.

Henrikssonin mukaan aivovammojen ja ortopedian asiantuntijoita on yhä vaikeampaa rekrytoida asiantuntijalääkäreiksi.

– Eivät he halua lähteä todistamaan, jos oikeudessa mitataan enemmän esiintymiskykyä kuin asiantuntijuutta eivätkä osapuolet pyri lääketieteelliseen totuuteen vaan voittamaan jutun. Nämä tehtävät ovat voimakkaasti lisääntyneet. Tilanne vaarantaa Valviran lakisääteisen tehtävän, potilasturvallisuuden liittyvien arvioiden tekemisen, Henriksson sanoo.

Seuraukset ja haitat vaikea osoittaa

Aivovammat ja ortopediset vammat ovat yleisiä riidanaiheita, koska niiden syntymekanismit, seuraukset ja haitta-asteet ovat vaikeasti osoitettavissa. Esimerkiksi diffuusin aksonivaurion syntymekanismi tunnetaan huonosti.

Aivovammojen kohdalla ongelmana on myös korkea komorbiditeetti ja se, että vaikutukset voivat näkyä vasta pitkän aikaa onnettomuuden jälkeen, Öhman sanoo.

Valvira on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä luomaan uuden järjestelmän, joka hoitaisi vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä.

Vakuutusrikollisuuden torjunta

Vakuutusyhtiöillä on niitä vastaan suunnatun petosrikollisuuden torjumiseksi käytössään väärinkäytös- ja vahinkorekisterejä. Oikeastaan ne eivät ole varsinaisia rekisterejä siinä mielessä kuin esimerkiksi henkilötietolaissa tarkoitetaan.

Voidaankin paremmin puhua vakuutusyhtiöiden yhteisistä tietojenvaihtojärjestelmistä. Niiden avulla vakuutuslaitokset voivat keskenään vaihtaa omissa rekistereissään olevia tietoja, jotka muuten olisivat vaitiolovelvollisuusen piirissä.

Vakuutusyhtiöt pitävät yhteistä rekisteriä tehokkaana tapana havaita ja torjua petosrikollisuutta. Petoksia arvellaan tehtailtavan parillasadalla miljardilla eurolla vuosittain. Niiden vakuutusmaksuvaikutus on noin 10%.

Vakuutusrikollisuuden tyypillisin muoto on se, että asiakas antaa vääriä tai puutteellisia tietoja ja saa vakuutusyhtiön maksamaan perusteetonta korvausta. Yleistä on esimerkiksi vahingon määrän liioittelu ainakin omavastuun verran.

Tietojen vaihto perustuu vakuutusyhtiölakeihin. Niissä vakuutusyhtiöille annetaan oikeus luovuttaa toisille vakuutusyhtiöille vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja niihin kohdituneista rikoksista ja niille ilmoitetuista vahingoista.

Vakuutusyhtiöiden väärinkäytösrekisteri on ollut käytössä vuodesta 1995. Väärinkäytösrekisteri tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt voivat luovuttaa toisilleen tietoja henkilöistä, jotka on tuomittu vakuutuspetoksesta tai joista vakuutusyhtiö on tehnyt rikosilmoituksen tai tutkintopyynnön poliisille.

Tiedot on poistettava rekisteristä, jos henkilö on tuomioistuimessa todettu syyttömäksi tekoon tai oikeusprosessista on luovuttu. Tiedot on joka tapauksessa poistettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun väärinkäytös on ensimmäisen kerran rekisteröity.

Rekisteröidylle henkilölle on ilmoitettava ensimmäisestä häntä koskevasta merkinnästä väärinkäytösrekisteriin. Samoin on ilmoitettava, jos vakuutusta ei myönnetä tai tehdään muu henkilöä koskeva kielteinen päätös väärinkäytösrekisterin perusteella.

Väärinkäytösrekisterin tietoja voidaan käyttää vakuutuksia myönnettäessä, niitä irtisanottaessa tai korvauskäsittelyssä. Väärinkäytösrekisterissä on vuosittain noin 400 henkilön tiedot.

Vahinkorekisteri on ollut käytössä vuodesta 2002. Sen avulla vakuutusyhtiöt voivat käsitellä toisilta vakuutusyhtiöiltä saatavia luonnollisten henkilöiden vahinkotietoja.

Tietojärjestelmään tallennettujen perustietojen (henkilötunnus, vakuutulaitos, vahingon sattumisajankohta, vahinkonumero, ajoneuvon rekisteritunnus, vakuutuslaji ja vahinkotyyppi) avulla voidaan saada vihjeitä mahdollisesta vakuutuspetoksesta.

Jos perustiedoista on arvioitavissa, että ilmoitettuihin vahinkoihin saattaa liittyä rikos tai sen yritys, on vakuutusyhtiöllä mahdollisuus kysyä tarkempia tietoja toiselta vakuutusyhtiöltä.

Tietoja voidaan kysyä jos epäillään, että useille vakuutusyhtiöille on tehty korvaushakemus samasta vahingosta, tai korvauksen hakija on ilmoittanut lyhyen ajan sisällä useita vahinkoja, tai hakija on tehnyt useita samantyyppisiä vahinkoilmoituksia.

Tietoja muiden vakuutusyhtiöiden vahingosta voidaan käyttää vain korvauskäsittelyn yhteydessä. Tietoja voivat käyttää vain kosvausasioita ja vakuutuspetoksia käsittelevät ja tutkivat henkilöt.

Vahinkorekisterin tietoja ei voida luovuttaa enää sen jälkeen kun on kulunut 10 vuotta vahingon rekisteröimisestä. Terveydentilatietoja voidaan luovuttaa vain asianosaisen henkilön suostumuksella.

Lähde: Lehtipuro et al, Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010

Armollinen Fennia

Sähköpostiin kolahti pari päivää sitten Fennian ajankohtaistiedote.

Yhtiö on päättänyt periä viisi kymppiä sakkoa, jos asiakas erehtyy päättämään vakuutuksensa kesken vakuutuskauden.

Yritysturvan päättyessä  kesken vakuutuskauden,
perimme automaattisesti 50 euron käsittelymaksun.
Summa vähennetään palautettavasta vakuutusmaksusta.

Mikäli palautus on pienempi kuin 50 euroa, emme
peri puuttuvaa erotusta.

Laskuun tulee liiteteksti:
”Pyynnöstänne olemme päättäneet vakuutussopimuksenne.
Palautettavasta vakuutusmaksusta olemme vähentäneet
vakuutussopimuslain 45 §:n ja vakuutusehtojemme kohdan 4.5.
mukaisen käsittelymaksun 50,00 euroa.”

Fennia on kuitenkin lähes paavillisessa armollisuudessaan päättänyt, ettei asiakkaan sentään tarvitse maksaa, jos vakuutusmaksun palautus sattuu jäämään pienemmäksi kuin 50€.

Onhan se ymmärrettävää, että köyhän vakuutusyhtiön on edes jostain revittävä vähän tulosta viivan alle. Vai onko?

Iloista vakuutusmaksun maksajaa Fennia rakastaa.

Murron jäljet

Vakuutusyhtiö edellyttää yleensä murron jälkiä, jos omaisuutta on varastettu. Muuten korvausta ei heru.

Varkautta ei ole se, jos omaisuutta mystisesti katoaa. Omaisuuden katoamista tai unohtamista vakuutukset eivät korvaa.

Murron jäljet tarkoittavat sitä, että lukittuun tilaan on murtauduttu lukkoja tai rakenteita vahingoittaen tai tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.

Suojeluohjeet antavat tarkkojakin ohjeita, suorastaan vaatimuksia, sellaisen tilan rakenteille, jossa varkaita kiinnostavaa omaisuutta säilytetään.

Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista. Rakenteet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Väliseinärakenteen on ulotuttava lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla tai verkolla.

Jos suojeluohjetta ei ole vakuutusyhtiön mielestä noudatettu, se voi alentaa korvauksen määrää.

Varkaille tuntuu kelpaavan erityisen hyvin auton renkaat.

Varsinkin kerrostalossa toisen rengassarjan säilyttäminen on ongelmallista. Niitä ei oikein saa säilyttää missään kolossa.

Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa taloyhtiön yhteisestä varastosta varastettujen autonrenkaiden korvausasiaan ainakin tapauksissa VKL 657/94 ja VKL 408/96.

Molemmissa tapauksissa renkaita oli varastettu yhteisvarastosta, mutta mitään murron jälkiä ei löytynyt. Vakuutusyhtiö oli tietenkin evännyt korvaukset.

Lautakunnan kanta taas oli se, että varkaudet oli korvattava.

Vakuutusehdoissa oli edellytetty, että omaisuutta säilytetään lukitussa tilassa. Näin ollen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu kaikki tilanteet, joissa omaisuutta oli säilytetään lukollisessa yhteisvarastossa.

Vakuutusehdoissa ei ollut mitään puhetta siitä, että avaimia lukittuun tilaan voi olla vain vakuutuksenottajalla. Tila siis on lukittu vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, vaikka sinne olisi avaimia myös muillakin tilan käyttäjillä.

Jos vakuutettu ei suojeluohjeen yleisluonteisuuden tai tulkinnanvaraisuuden takia voi tietää, miten hänen pitäisi menetellä vahingon ehkäisemiseksi, on vahinko yleensä vakuutuksesta korvattava.


If puhuu yhtä ja tekee toista

Pari vuotta sitten kehua retostin vakuutusyhtiö If:ä jutussani ”Kerrankn vakuutusyhtiössä on ajateltu”.

Kyse oli If:n uudesta huippukaskosta ja sen ominaisuuksista, joita muilla vakuutusyhtiöillä ei ole. Jatkuvuusturvasta, joka lupaa vuokra-auton muutamassa tunnissa vaikka vahinkopaikalle toimitettuna.

Taisin kuitenkin nuolaista ennen kuin ehti tipahtaa.

Heinäkuun lopulla eräs blogin lukija soitteli ja kyseli löytyykö minulta vielä jutun pohjana ollutta Huippukaskon mainosta.

Ei löytynyt. Mutta löytyi muuta materiaalia, josta kyseinen lupaus löytyi.

Tämä If:n asiakas ei nimittäin ollut saanut vuokra-autoa vahinkopaikalle. Ei sinne päinkään.

If:stä oli puhelimitse neuvottu asiakasta suorimaan itse autovuokraamoon hakemaan auto, kun oma ajokki oli teknisen vian takia jättänyt matkan kesken.

Sama oli kuulemma tapahtunut nyt jo toistamiseen.

If:ssä ei ilmeisesti itsekään tiedetä mitä sen mainostoimistossa puuhaillaan. Tai sitten asialle on loogisempi selitys: If:ssä vähät välitetään siitä mitä markkinoinnissa asiakkaalle luvataan. Sen sijaan tätä kykytetään vanhaan malliin, oli vakuutusta kaupitellessa tullut luvattua mitä hyvänsä.

Sikakalliin vakuutuksen maksut olivat kyllä kelvanneet mukisematta.

Ehkä vakuutusyhtiössä ei sittenkään ole keksitty mitään uutta sitten -70 luvun.

”Don’t you worry ’bout a thing”

Huominen pelottaa?

Iltalehti 27.9.2011

Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.

Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

 

Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.

Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.

Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.

Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.

Matkavakuutus on reissumiehen paras kaveri

Turun Sanomat 21.9.2011

Sairaalahoitoa vaativa korkea kuume, paha vatsatauti tai liikenneonnettomuus saattavat sekoittaa lomalaisen matkabudjetin. Joka vuosi usean suomalaisen matka päättyy sairastumiseen, onnettomuuteen tai pahimmillaan jopa kuolemantapaukseen. Paha vatsatauti tai bakteeritulehdus voi pilata loman, mutta reissussa sairastuminen voi käydä myös erittäin kalliiksi.

Vakuutusyhtiö Ifin teettämän tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaalahoito Yhdysvalloissa maksaa 1200–3000 euroa yöltä ja ambulanssikuljetus lentokoneella Aasiasta Suomeen helposti 80 000 euroa.

– Ilman vakuutusta matkustaminen on aivan liian yleistä, etenkin nuorten kohdalla. Seuraukset voivat käydä kalliiksi, kertoo ulkoministeriön ulkoasiainsihteeri Seppo Taurèn.

Ulkoministeriö suosittelee matkavakuutuksen ottamista jokaiselle matkalle. Vakavissa sairastumisissa tai onnettomuuksissa Suomen suurlähetystö auttaa esimerkiksi tulkin hankinnassa, viranomaisten kanssa asioimisessa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä omaisiin, mutta kaikki kustannukset jäävät aina matkustajan vastuulle.

Ulkoministeriö korostaa, että hätätapaukset voivat olla vaikeita niin henkisesti kuin taloudellisestikin, jos vakuutusta ei ole. Sairastunut matkaaja tai hänen sukulaisensa saattavat joutua ottamaan suuria lainoja maksaakseen kalliit hoitokulut tai kattaakseen kyydityksen takaisin Suomeen.

EU-maissa matkustaessa sairaalahoitoa saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaan. Kortti ei kuitenkaan käy yksityisissä sairaaloissa. Mahataudin hoito yksityisessä sairaalassa Espanjassa voi maksaa yli tuhat euroa, ja flunssan takia vastaanotolla käyntikin pari sataa.

– Sairaanhoitokortti ei myöskään korvaa kotiuttamisesta aiheutuvia kuluja, Taurèn korostaa.

Tarkista sopimuksesi

Vakuutusyhtiöt tarjoavat useita erilaisia matkavakuutuksia ja asiakkaan on yleensä helppo räätälöidä itselleen sopiva paketti. Vakuutuksen sisältö kannattaa lukea tarkkaan, jotta tietää, mitä se kattaa: onko sairaalahoidossa aikarajaa tai sisältääkö vakuutus omavastuuta.

– Useilla suomalaisilla on turvanaan ammattijärjestön jäsenilleen ottama matkavakuutus, huomauttaa Katja Kainulainen If-vakuutusyhtiöstä.

– Myös luottokortit sisältävät usein matkavakuutuksen, mutta sen kattavuus kannattaa tarkistaa ennen matkaa. Usein se on riittämätön.

Saatavilla on joko määräaikainen tai jatkuva matkavakuutus. Usein matkustavalle jatkuva vakuutus on hyvä vaihtoehto. Vakuutus saattaa kattaa myös kotimaan matkoja. Tällöin kannattaa vakuutusehdoista tarkistaa, minkä kilometrimäärän jälkeen kotoa poistuttaessa vakuutus astuu voimaan.

Yleisimpiä tapauksia lomamatkalla ovat vatsataudit, flunssat, korvatulehdukset ja pienet onnettomuudet. Matkakohteesta riippuen vaarana voi kuitenkin olla vakavampikin tauti kuten malaria. Viime vuonna Suomen edustustojen tietoon tuli myös 311 kuolemantapausta.

Tarkkana suosikkilomakohteissa

Suomalaiset tekevät noin 6,5 miljoonaa lomamatkaa vuosittain. Suosituimmat kohteet ovat Välimeren maat sekä Thaimaa.

– Kuuman ilmaston ja auringon aiheuttamat tilanteet, esimerkiksi nestehukka tai ihon palaminen, saattavat vaatia lääkärin hoitoa. Samoin pienet loukkaantumiset ja vatsataudit voivat vaatia tarkistuksen, kertoo Suomen Thaimaan konsuli Pirjo Leino .

Suomen Thaimaan suurlähetystö muistuttaa, että vaikka varsinaisesti pakollisia rokotuksia Thaimaahan ei ole, jäykkäkouristus- ja poliorokotusten on syytä olla voimassa. Lisäksi Thaimaassa on hepatiitin, keltakuumeen, lavantaudin ja malarian tartuntavaara.

Thaimaassa yleisten ja yksityisten sairaaloiden taso vaihtelee paljon. Suurista kaupungeista löytyy tasokasta hoitoa, kun taas maaseudulla tarjonta on vaatimatonta.

– Turistikohteiden hotelleilla on yleensä lääkäri, jonka puoleen kääntymällä saa nopeasti apua. Heillä on myös hyvät tiedot paikallisista sairaaloista, Leino neuvoo.

Tavanomainen varovaisuus ja terve maalaisjärki ovat suurlähetystön neuvot matkan varalle. Ja ehdottomasti matkavakuutus.