Category: Vakuutusyhtiö
Peli kovenee ja pelurit vähenee…
Suomen vakuutusyhtiöiden palapeli asettuu jälleen hieman uuteen järjestykseen.
Sampo-konserniin kuuluva If Vahinkovakuutusyhtiö kertoi tiistaina, että se ostaa Tryg Suomen sivuliikkeen vahinkovakuutusliiketoiminnan 15 miljoonalla eurolla.
Trygin sivuliikkeen maksutulo oli 84 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja asiakkaita sillä on noin 155 000. Yhtiön markkinaosuus on noin kaksi prosenttia. Trygin noin 200 työntekijää Suomessa siirtyvät Ifille.
Samassa yhteydessä If ja Nordea kertoivat allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Nordea alkaa myydä Ifin vakuutuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tryg on toiminut aiemmin Nordean vakuutuskumppanina.
Yhteistyösopimus astuu voimaan viimeistään 1. heinäkuuta ensi vuonna.
”Kävimme läpi eri vaihtoehdot Suomen markkinoilla ja totesimme, että If on paras vaihtoehto sekä Nordealle että Nordean henkilöasiakkaille. If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö. Sillä on kilpailukykyiset tuotteet ja asiakkaina noin 800 000 kotitaloutta Suomessa”, sanoo Nordean tiedotteessa Suomen maajohtaja Ari Kaperi.
”Olemme toimineet Suomen markkinoilla yli kymmenen vuotta ja tänä aikana emme ole saavuttaneet sitä kokoa ja markkinaosuutta, joka on välttämätön kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi pitkällä tähtäimellä. On selvää, että If on sopivampi omistaja, kun asiaa katsotaan sekä asiakkaiden että henkilöstön kannalta”, sanoo Trygin Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoista vastaava johtaja Per Fornander.
Eipä ollut hyvä uutinen ollenkaan tämä.
Oikeusprofesorin mielestä vakuutusoikeus vetää kotiinpäin
Yle Uutiset, 8.8.2012:
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mielestä Suomen oikeuslaitos kaipaisi kipeästi lisää läpinäkyvyyttä. Oikeuslaitoksesta ja erityisesti vakuutusoikeudesta käydään hänen mielestään liian niukalti keskustelua.
– Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, josta tiedetään hyvin vähän. Se on tietynlaisessa julkisuuspimennossa, Kekkonen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen ilmoitti maanantaina eroavansa tehtävästään korkeimman oikeuden KKO:n presidentin arvostelun vuoksi.
– Jollain tavalla sympatisoin ja kunnioitan Hyvärisen ratkaisua. Ehkä siitäkin syystä, että Suomessa tällainen vastuunotto on hyvin harvinaista. Jos puhutaan vakuutusoikeuden linjasta, voidaan tietysti kysyä, kuka sen luo. Vastaako siitä johtava lääkärijäsen vai tuomioistuin kollektiivisesti, hän kysyy.
Kekkonen iloitsee siitä, että tapauksen johdosta vakuutusoikeus ja sen ratkaisut nousevat julkisen keskustelun kohteeksi. Hänen mukaansa juristit ovat olleet jo vuosikymmeniä sitä mieltä, että vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa on suuria ongelmia.
– Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla kuin muiden tuomioistuinten perustelut.
– Vielä isompi asia on se, onko vakuutusoikeuden linja systemaattisesti kielteinen suhteessa korvauksen hakijoihin. Vastapuolella ovat vakuutusyhtiöt ja toimijat, joiden edut voivat mennä ristiin yksilöhakijoiden etujen kanssa, hän sanoo.
Kekkosen mukaan kritiikki onkin kohdistunut erityisesti siihen, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät ole näyttäneet edullisilta ”pienen ihmisen” kannalta. Ratkaisujen on moitittu olevan enemmän vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimijoiden intressien mukaisia.
– On tietysti todettava, että vakuutusoikeuden käsittelemät aiheet ovat äärimmäisen vaikeita. Mikä on työkyvyttömyys ja miten se todetaan, Kekkonen kysyy.
Vakuutusoikeudessa ratkaisun tekevät asiantuntija ja vakuutuslääkäri, joka antaa lausuntonsa potilasta näkemättä. Vakuutuslääkärien liiton mukaan tämä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta. Kekkonen on aivan eri linjoilla.
– Mielestäni tuo on aivan tuulesta temmattu argumentti. Millään tavalla objektiivisuus ei voi lisääntyä sillä, että potilasta ei näe. Yleistettynä on aivan mahdoton ajatus, että päätös pitäisi tehdä näkemättä asianosaisia.
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksistaan. Kekkosen mielestä tämä on merkki avoimuusvajeesta.
– Heidän pitäisi kertoa sidonnaisuutensa samalla tavalla kuin muidenkin korkeiden toimijoiden. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa myös vakuutusoikeuteen.
Kekkosen mielestä KKO:lla ja vakuutusoikeudella on selviä linjaeroja, ja hänen mielestään ne pitäisi selvittää. Kekkonen sanoo, että tuomioistuinten itsensä olisi hyvä systemaattisesti selvittää ja analysoida käytäntöjään ja antaa niistä tietoja julkisuuteen.
– Silloin tulisi mahdolliseksi käydä rationaalista keskustelua näistä arvoista, eduista ja oikeusturvasta, jotka ovat oikeusvaltion perusasioita.
Kekkosen mielestä tarpeen olisi vakuutusoikeusjärjestelmän kokonaisremontti, mihin on havahduttu jo oikeusministeriössäkin.
– Tilanteesta pitäisi käydä perinpohjainen keskustelu ja selvittää avoimet kohdat ja kysymykset. Vakuutusoikeuden ja KKO:n linjaerosta ei ole vielä faktaa, mutta avoimuus- ja julkisuus kysymykset ovat helpommin hoidettavissa.
– Olisi myös luontevaa, että vakuutusoikeuden ratkaisuissa mukana olleiden nimet kerrottaisiin samalla tavalla kun korkeimmassa oikeudessa.
Kekkonen sanoo, että kyseessä on sekä juridinen että poliittinen ongelma.
– Viime kädessä tämä on lainsäädännöllinen kysymys. Kansalaisten kannalta kyseessä on erittäin merkittävä asia, Kekkonen toteaa.
Vakuutusoikeus tapetilla. Ja syystä!
Salon Seudun Sanomat 8.8.2012:
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan sen jälkeen, kun korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo oli arvostellut vakuutusoikeutta.
Koskelon mukaan korkein oikeus on viime vuosina joutunut kiihtyvään tahtiin puuttumaan vakuutusoikeuden ratkaisuihin.
Korkeimman oikeuden presidentti on arvostellut vakuutusoikeutta siitä, että yksittäisen ihmisen oikeusturva ei ole tyydyttävästi toteutunut. Useissa tapauksissa esimerkiksi ammattitautiasiasta tehty valitus on korkeimmassa oikeudessa ratkennut valittajan hyväksi. Koskelo epäilikin aiemmin kesällä, että korkeimman oikeuden lähettämä viesti ei ole mennyt vakuutusoikeudessa perille.
VAkuutusoikeuden ylilääkäri Hyvärinen puolustautui eronsa yhteydessä eilen julkisuudessa. Hyvärinen piti vakuutusoikeuden saamaa arvostelua kohtuuttomana. Hän myös sanoi, että vakuutusoikeus on jo reagoinut. Hyvärisen näkemyksen mukaan korkeimman oikeuden linja on muuttunut, ja tämä linjanmuutos on otettu vakuutusoikeudessa huomioon. Hyvärisellä on luonnollisesti oikeus kertoa oma kantansa asiaan. Marttyyria hänestä ei kuitenkaan saa.
Jos asiassa marttyyreitä etsitään, niin heitä löytyy todennäköisesti tavallisista suomalaisista ihmisistä, joilta on evätty oikeus korvauksiin tai eläkkeeseen. Suomalaisilla on valitettavan laajaa ja pitkäaikaista kokemusta siitä, miten potilasta hoitaneen lääkärin näkemys ei paina, kun asian käsittely siirtyy vakuutusyhtiöön.
Vakuutusyhtiön päätöksistä voi toki valittaa muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Osassa tapauksista saa vielä valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Harva ihminen kuitenkaan jaksaa viedä valitustietä loppuun asti. Sairaalla ja usein talousvaikeuksien kanssa kamppailevalla ihmisellä on oikeus odottaa asiansa oikeudenmukaista käsittelyä ilman oikeuteen menemistä. Jos oikeuteen mennään, on oikeutta löydyttävä jo vakuutusoikeudesta.
Korkeimman oikeuden presidentti onkin ilahduttavasti pienen ihmisen asialla. Juuri näin pitääkin olla. Kansalainen ei ole oikeuslaitosta vaan oikeuslaitos kansalaista varten. Tämä on muistettava myös vakuutusoikeudessa.
Eläkeyhtiöt Euroopan omistajina
Talouselämä 26.6.2012:
KL: Tapiola ei saanut sisustusyhtiö Skannoa konkurssiin – sovintopaperin hinta 600 000 euroa
Sisustusyhtiö Skannon ja Tapiolan vakuutusyhtiöiden erimielisyydet on sovittu. Espoon käräjäoikeus on vahvistanut pari viikkoa sitten yhtiöiden sovintosopimuksen, Kauppalehti kirjoittaa.
Sopimuksen mukaan Tapiola maksaa Skannolle käteistä rahaa 300 000 euroa. Lisäksi Tapiolan palauttaa sopimuksen perusteella arviolta kymmenien tuhansien suuruiset vuokravakuudet ja luopuu esittämästään 300 000 euron vuokrasaatavasta.
Kokonaisuudessaan sovintopaperin hinta nousee reippaasti yli 600 000 euron. Skannoa sopimus ei velvoita mihinkään, joten yhtiö näyttää saaneen läpi haluamansa.
Skannon ja Henki- ja Eläke-Tapiolan väliset erimielisyydet leimahtivat julkisiksi viime joulukuussa kun Tapiola alkoi ajaa Skannoa konkurssiin. Vakuutusyhtiöt kuitenkin vetivät konkurssihakemuksen pois muutamaa päivää myöhemmin, Kauppalehti kertoo.
Tapiola ei ole ainoa vakuutusyhtiö, joka luulee olevansa euroopan omistaja. Myös Eläke-Fennia on käyttänyt varsin hanakasti konkurssihakemuksia. Tutiseekohan poikien housut näin huonoina aikoina tavallista enemmän, kun rahaa ei sada ovista ja ikkunoista?
Tavoitteena jatkuva rahastussuhde
Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.
Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:
”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.
Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.
Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.
Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.
Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.
Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.
Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.
Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.
Vieläkö YEL:ä kannattaa maksaa?
Taluselämä 4.6.2012:
”Eurooppaa runtelevassa talouskriisissä ei ole oikeasti kyse joissakin maissa överiksi menneistä valtion menoista. Todellisuudessa kyse on siitä, että hallitusten ympäri maailmaa pitää hyväksyä se, että eliniän piteneminen johtaa myös eläkeiän nousuun.
Näin sanoo amerikkalaisen vakuutusjätti AIG:n pääjohtaja Robert Benmosche uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.
”Eläeikän täytyy nousta 70-80 vuoteen”, Benmosche sanoo. ”Se tekisi eläkkeistä ja terveyspalveluista halvempia. Se pitäisi ihmiset töissä pidempään ja keventäisi nuorten taakkaa.”
Haastattelussa Benmosche sanoi, että Euroopan pitäisi estää Kreikan lähtö eurosta, koska seuraukset voisivat olla tuhoisia. Toisaalta Kreikallakaan ei hänen mukaansa ole helppoa ulospääsyä kriisistä.
Yksi pieni Bloombergin poimima tiedonmurunen kertoo paljon maan ahdingosta: Kreikassa keskimääräinen eliniän odote on 81,3 vuotta, mutta keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on 59,6 vuotta.”
Kannattavuudesta ei taida kuitenkaan olla kysymys, koska YEL on lakisääteisesti pakollinen. Mutta määrää kannattanee harkita entistä tarkemmin. Käsi ylös, kuka uskoo saavansa joskus jotain korvauksiakin YEL:istään!
Tee niin tai näin, aina vähennetään korvauksista
MTV3, 1.5.2012
Huonosti hoidettu nuohous voi johtaa ongelmiin vakuutusrahojen saamisessa. Tee se itse -miehet ja naiset saattavat jäädä ilman vakuutusrahoja tai ainakin menettää niistä osan.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että ei ole niin väliksi, kuka hormeihin kurkistaa. Vakuutusyhtiöt kuitenkin tarkastavat korvauksia myöntäessään, kuka ja milloin piiput on nuohonnut.
– Edellytämme, että nuohouksen on tehnyt henkilö, jolla on nuohoojan pätevyys. Ongelmia voi tulla, jos palo liittyy nuohoukseen ja nuohous on tehty omin käsin tai se on jätetty kokonaan tekemättä. Miten sitten osoitetaan, että nuohous on tehty tai että se on tehty oikein, kun siitä ei ole mitään dokumenttia, kysyy vakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa.
Samaa periaatetta noudattavat myös vakuutusyhtiöt Pohjola ja Tapiola – nuohous on asianmukainen, kunhan sen on tehnyt ammattitutkinnon suorittanut nuohooja.
Vielä monimutkaisemman asiasta tekee kuluttajan kannalta se, että Nuohousalan keskusliitolla, vakuutusyhtiöillä ja Finanssialan keskusliitolla on toisistaan eroavia näkemyksiä siitä, keneltä nuohouspalveluja on luvallista ostaa.
Suomesta löytyy 22 pelastusaluetta, jotka saavat itsenäisesti päättää, kuinka järjestävät nuohouksensa. Yleisin tapa on niin kutsuttu piirinuohousjärjestelmä, jossa kukin alue kilpailuttaa nuohouksen ja antaa sen yhden palveluntarjoajan järjestettäväksi.
Nuohousalan keskusliitto lähtee siitä, että muiden kuin piirinuohoojien eli niin sanottujen ”villien nuohoojien” käyttäminen sotii pelastuslakia vastaan – vaikka villiltä nuohoojalta löytyisivätkin nuohoojan paperit.
– Vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Voiko jokin yksittäinen yhtiö kävellä lain ohi? Jos kiinteistön omistaja on velvoitettu huolehtimaan kiinteistön nuohouksesta, kuuluu häneltä evätä korvaus ellei hän siitä asianmukaisesti huolehdi, sanoo Nuohousalan keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta.
Virrannan mukaan piirinuohousta on helppo valvoa, koska silloin tiedetään varmasti, kuka nuohouksen tekee ja samalla varmistetaan, että syrjäisetkin paikat tulevat nuohottua.
Toisaalta piirinuohousjärjestelmää on kritisoitu siitä, että piirinuohoojilla on kädet liian täynnä työtä eivätkä he ehdi huolehtia kaikista velvollisuuksistaan. Virranta myöntää, että tämä voi olla mahdollista joissakin osissa maata.
Myös Seppo Pekurinen Finanssialan keskusliitosta ihmettelee vakuutusyhtiöiden käytäntöjä myöntää vakuutusrahoja, vaikka nuohousta ei olisi suorittanut virallinen piirinuohooja. Hänen mukaansa pelastuslaki edellyttää nimenomaan piirinuohoojien käyttämistä.
– Itse olen aiemmin ollut neljässä vakuutusyhtiössä töissä ja silloin vakuutukset tehtiin lain pohjalta. Totta kai lähden siitä, että lakia pitää noudattaa, Pekurinen sanoo.
Liikennevakuutusyhtiön vaihto helpottuu
Aamulehti 7.4.2012:
Ajoneuvon omistajan ei kohta tarvitse tehdä erillistä rekisteri-ilmoitusta, kun liikennevakuutustiedot muuttuvat.
Tämä helpottaa vakuutusyhtiöiden kilpailuttamista.
Kesäkuun 2. päivästä lähtien ilmoitusvelvollisuus siirtyy vakuutusyhtiölle, jonka tulee tehdä ilmoitus Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sähköisessä palvelussa.
Tieto muutoksista välittyy suoraan ajoneuvoliikennerekisteriin.
Tavoitteena on näin kehittää ajoneuvon rekisteröintiin liittyviä sähköisiä palveluita ja helpottaa ajoneuvon rekisteröintiä.
Ja taas on keksitty tekosyitä urakalla
Turun Sanomat 3.4.2012:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vahinko-Tapiola riitelevät A-sairaalan syksyisen palon vakuutuskorvauksista.
Vahinko-Tapiola suunnittelee pienentävänsä korvaussummaa palomääräysten rikkomisen takia.
Sairaanhoitopiiri hakee ainakin 16 miljoonan euron korvauksia palon vahingoista. – A-sairaalasta palokatkopuutteet ovat näkemyksemme mukaan selvä rakennusmääräys- ja vakuutussopimusrikko. Katkojen avulla palon näin suuri leviäminen olisi todennäköisesti vältetty, riskipäällikkö Sampo Martiskainen Vahinko-Tapiolasta kertoo.
Tukes ja Onnettomuustutkintakeskus suomivat palo-osastoinnin puutteita jo syksyllä. Sairaanhoitopiiri on täysin eri linjoilla, sillä piirin mukaan palokatkoista on tehty julkisuudessa hätäisiä johtopäätöksiä.
Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan A-sairaalassa oli rakennusluvan mukaiset rakennelmat, jotka palo- ja rakennustarkastajat olivat tarkastaneet.
Rakennusmääräysten mukaan läpiviennit eivät saa oleellisesti heikentää paloturvallisuutta, Meidän näkemyksemme mukaan turvallisuus ei heikentynyt, sillä räjähdysmäinen palo oli poikkeuksellinen.
Vakuutusyhtiöllä on tietenkin motiivinaan päästä pois maksajan roolista, kun kyseessä on tällainen suurkorvaus, Pesonen toteaa.
Martiskainen kertoo, että Tapiola pyrkii vielä selvittämään, rikottiinko suojeluohjetta tahallisesti. Turun Sanomien uutisessa (10.9.) haastateltiin nimetöntä rakennusmiestä, joka paljasti, että kaapelien läpivientien puutteista oli kerrottu useaan otteeseen työpäällikölle.
– Vakuutusyhtiöllä on tietenkin asiassa näytön taakka. Me puolustamme oikeuksiamme ja sitä laajaa vakuutusturvaa, jonka olemme Tapiolasta hankkineet, Pesonen toteaa.
Jos sopuratkaisuun ei päädytä, sairaanhoitopiiri vie asian muutoksenhakulautakuntaan ja tarvittaessa käräjäoikeuteen.
Muutoksenhaku lautakunnissa ja tuomioistuimissa
Vapaaehtoiset vakuutukset
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Finanssialan keskusliiton väliseen sopimukseen perustuva Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa neuvoja ja auttaa kuluttajaa vakuutus- ja korvauskysymyksissä.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta:
Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki
p. (09) 685 0120
faxi (09) 685 01220
www.fine.fi
Vakuutuslautakunta
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimii Vakuutuslautakunta, joka käsittelee vapaaehtoisten vakuutusten (auto-, koti-, matka-, yksityistapaturma jne. vakuutukset) perusteella annetut päätökset ja antaa niistä perustellun suositusluontoisen lausunnon. Lausunto on maksuton.
Lautakunnan jäsenistä puolet edustaa kuluttajapuolta ja puolet vakuutusalaa.
Lautakunnan yhteystiedot ovat Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä.
Kuluttajariitalautakunta
Kuluttajariitalautakunta käsittelee vapaaehtoisen vakuutusten perusteella annetut päätökset, joissa muutoksenhakijana on kuluttaja ja antaa niistä kirjallisen suositusluontoisen päätöksen. Käsittely on maksutonta.
Kuluttajariitalautakunta
postitusosoite PL 306, 00531 Helsinki
käyntiosoite Hämeentie 3, 00530 Helsinki
puh. 010 366 5200 (vaihde)
faksi 010 366 5249
sähköposti kril(a)om.fi
Tuomioistuinkäsittely
Yhtiön ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottaja, vakuutettu tai edunsaaja voi lisäksi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi riippumatta siitä, onko hän pyytänyt edellä lautakunnan ratkaisusuositusta vai ei. Tarkemmat menettelyohjeet ovat päätöksen liitteenä olevassa muutoksenhakuosoituksessa.
Lakisääteinen liikennevakuutus
Jos vakuutusyhtiön antama korvauspäätös perustuu mielestäsi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, ota oikaisun saamiseksi ensin yhteyttä päätöksen tehneeseen vahinkokäsittelijään. Käsittelijän nimi on mainittu korvauspäätöksessä. Korvauspäätöksen liitteenä saat myös kirjallisen selvityksen muutoksenhakukeinoista.
Liikennevahinkolautakunta
Valtioneuvoston asettaman liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja liikennevahinkojen korvaamisesta (lukuun ottamatta kuntoutusasioita).
Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vahingonkärsinyt, vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu voi saattaa asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi.
Lausuntopyynnön voi laatia liikennevahinkolautakunnan Internet-sivuilla olevalle lausuntopyyntölomakkeelle, joka on tarkoitettu helpottamaan lausuntopyynnössä tarvittavien tietojen esittämistä lautakunnalle. Lausuntopyynnön voi laatia myös vapaamuotoisesti, jolloin tulee huolehtia siitä, että lomakkeessa pyydetyt tiedot käyvät selville lausuntopyynnöstä.
Lausuntopyyntö on tehtävä yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuslaitoksen päätös on merkitty annetuksi, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, määräaika lausunnon pyytämiselle päättyy seuraavana arkipäivänä. Lausuntopyynnön voi toimittaa liikennevahinkolautakunnalle
- henkilökohtaisesti,
- asiamiestä käyttäen,
- lähetin välityksellä,
- postitse tai
- faksina.
Lausuntopyynnön toimittaminen on lähettäjän vastuulla. Lausuntopyynnön on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos lausuntopyyntö myöhästyy, sitä ei tutkita. Käsittely liikennevahinkolautakunnassa on maksuton.
Liikennevahinkolautakunta
postiosoite PL 300, 00121 Helsinki
käyntiosoite Bulevardi 54 A, 00120 Helsinki
puh. 010 286 8200
faksi 010 2868 288
www.liikennevahinkolautakunta.fi
Tuomioistuinkäsittely
Korvauksen hakija, joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen antamaan korvauspäätökseen voi saattaa korvausasian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahta eri menettelytapaa noudattaen:
- Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan korvauskanne voidaan panna vireille vakuutuslaitosta vastaan riita-asioissa voimassa olevassa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon vakuutuslaitoksen korvauspäätöksestä ja tästä määräajasta. Vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ei tällöin ole tarpeen.
- Liikennevahinkoa koskevan rikosjutun yhteydessä korvausasia voidaan liikennevakuutuslain 12 §:n mukaan ottaa tuomioistuimen tutkittavaksi edellyttäen, että vakuutuslaitos on kieltäytynyt maksamasta siltä vaaditun korvauksen. Tuomioistuimelle on tällöin esitettävä vakuutuslaitoksen antama kieltäytymistodistus ja vakuutuslaitos on liikennevakuutuslain 13 §:n mukaisesti kutsuttava kuultavaksi oikeudenkäyntiin.
Liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta annetun lain mukaisissa kuntoutusasioissa muutoksenhakuasiat käsittelee Vakuutusoikeus ensiasteena.
Vakuutusoikeus
postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, 00120 Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus
Työtapaturmavakuutus ja ammattiurheilijat (lakisääteinen tapaturmavakuutus)
Korvauspäätökseen sisältyy aina ohje siitä, kuinka valitus tehdään. Muutoksenhakuohje löytyy päätöksen kääntöpuolelta.
Mikäli vahingoittunut on tyytymätön Pohjolan antamaan päätökseen, kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä Pohjolaan ja keskustella korvauskäsittelijän kanssa päätöksen perusteluista ja jatko-ohjeista. Yhtiö voi itse oikaista päätöksensä, jos se osoittautuu virheelliseksi.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä valitusasteena lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisen vakuutuksen muutoksenhakuasioissa. Valitusasian käsittely muutoksenhakuelimissä on maksutonta.
Valituskirjelmä lähetetään päätöksen antaneelle vakuutusyhtiölle päätöksessä olevaan osoitteeseen. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää faksilla tai sähköpostina , mutta tällöin vakuutusyhtiölle on erikseen toimitettava alkuperäinen allekirjoitettu kirjelmä.
Valitus on oltava vakuutuslaitoksessa ennen sen aukioloajan päättymistä viimeistään 30. päivänä sen jälkeen kun päätöksestä on saatu tieto. Päätöksen katsotaan tulleen tietoon 7. päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä.
Jos yhtiö voi valituskirjelmän ja sen mukana tulleiden lisäselvitysten perusteella suostua kaikkiin valituksessa esitettyihin vaatimuksiin, yhtiö voi itse oikaista päätöksen. Muussa tapauksessa yhtiö lähettää valituksen ja kaikki asiakirjat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaistavaksi. Yhtiö liittää mukaan oman lausuntonsa asiassa. Yhtiö lähettää lausuntonsa myös valittajalle tiedoksi.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton, itsenäinen muutoksenhakuelin. Sen jäsenet määrää valtioneuvosto ja siellä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on edelleen valitusoikeus vakuutusoikeuteen. Päätöksessä on ohje vakuutusoikeuteen valittamisesta.
Vakuutusoikeus
Vakuutusoikeudelle osoitettu valitus on toimitettava ensimmäisen päätöksen antaneeseen yhtiöön, joka tutkii valituksen. Valituksen määräaika on sama kuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoitetulla valituksella. Ellei yhtiö voi oikaista päätöstä vaatimusten mukaiseksi, valitus asiapapereineen toimitetaan vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Yhtiö lausuu oheen oman kannanottonsa asiassa.
Vakuutusoikeuden päätöksestä voi vain joissakin asioissa hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Ohjeet tämän valituksen tekemiseen on vakuutusoikeuden päätöksessä.
Lisätietoa valitusmenettelyistä saa Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta ja Vakuutusoikeudesta.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
postiosoite PL 43, 00131 Helsinki
käyntiosoite Kasarmikatu 44, Helsinki
puh. (09) 228 5050
faksi (09) 2285 0535
www.tapaturmalautakunta.fi
Vakuutusoikeus
postiosoite PL 338, 00121 Helsinki
käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C, Helsinki
puh. 010 364 3200
faksi 010 364 3100
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus
LÄHDE: https://www.pohjola.fi/pohjola/henkiloasiakkaat/vahingot/muutoksenhaku-korvauspaatokseen?id=313800
Vakuutusmajuri 