Läpi harmaan kiven

Lentokapteeni Jacob Van Zanten oli aikoinaan yksi maailman kokeneimmista ja varmimmista lentäjistä maailmassa. Hän oli myös KLM:n turvallisuusohjelman johtaja.

Viimeisellä lennollaan Van Zantenin oli tarkoitus lentää Amsterdamista Las Palmasiin, tankata, ja tuoda paluumatkustajat takaisin Hollantiin.

Matkalla lentäjämme sai lennonjohdolta kiireellisen tiedon. Las Palmasin kentällä oli räjähtänyt pommi. Kenttä olisi suljettuna toistaiseksi.

Kapteeni oli koulutettu tällaisten erikoitilanteiden varalle. Itse asiassa hän oli itse ollut juuri kouluttamassa muita lentäjiä toimimaan juuri tällaisisssa poikkeustilanteissa.

Van Zanten toimi ohjeiden mukaan ja totteli käskyä laskeutua läheiselle Teneriffan kentälle, jonne oli jo saapunut muitakin Las Palmasiin suunnanneita koneita.

Laskeuduttuaan turvallisesti, kapteeni huomasi, että pakollinen lepoaika alkaa painaa päälle. Hänellä olisi viitisen tuntia aikaa lähteä ennen kuin lepoaika tulisi estämään paluulennon samana päivänä.

Pakollinen lepotauko mutkistaisi asioita melkoisesti.

Vaihtomiehistöä ei olisi saatavilla. Matkustajat pitäisi majoittaa johonkin, eikä saarella ollut riittävästi hotellihuoneita tarjolla. Samalla aiheutettaisiin suuri määrä lentojen peruuntumisia ympäri KLM:ää.

Ajan säästämikseksi Van Zanten päätti pitää matkustajat koneessa, jotta päästäisiin lähtemään heti kun Las Palmasin kenttä taas avautuisi.

Samaan aikaan lennonjohtotornissa piti kiirettä. Alimiehitetty lennonjohto yritti ohjata poikkeuksellisen suurta määrää saapuvia koneita kentälle. Samalla he valmistautuivat kuuntelemaan radiosta paikallista jalkapallo-ottelua.

Parinkymmenen minuutin päästä laskeutumisesta lennonjohto pyysi Van Zantenia päästämään matkustajat pois koneesta, koska odotuksesta näytti tulevan pitkä. Kapteeni ei päästänyt.

Minuutit muuttuivat tunneiksi. Kapteeni mietti kuumeisesti miten saisi säästettyä aikaa, jotta pääsisi kotikentälle ennen lepoajan alkamista. Lopulta hän päätti tankata koneensa Las Palmasin sijaan Teneriffalla. Näin hän säätäisi puoli tuntia pysähdysaikaa perillä.

Samalla kun tankkaus aloitettiin tuli tieto, että Las Palmasin kenttä oli taas auki. Tankkausta ei kuitenkaan ollut enää mahdollista keskeyttää. Se kestäisi 45 minuuttia.

Kun kone näytti lopulta olevan lähtövalmiina, luonto puuttui peliin. Kentälle nousi sankka sumu. Van Zantenia suututti päätöksensä tankata ja hän halusi vain pois Teneriffalta mahdollisimman pian. Hän pelkäsi myös, että lennonjohto sulkisi kentän sumun takia.

Piti lähteä heti, tai tiedossa olisi yöpyminen Teneriffalla.

Muitta mutkitta Van Zanten käynnisti koneensa moottorit ja ohjasi sen kiitoradalle.

Perämies huomautti tässä vaiheessa, että lennonjohdolta ei ollut lupaa lähteä. ”Tiedän” sanoi Van Zanten. Mikset pyytäisi sitä?

Perämies sai lennonjohdolta vahvistuksen reittisuunnitelmalle (airway clearance), mutta kukaan ei puhunut mitään lähtöluvasta (takeoff clearance). Siinä samassa Van Zanten kuitenkin jo käänsi moottorit täysille ja ohjasi koneensa kiitoradalle.

Perämies ei enää puuttunut asiaan.

Van Zantenin Boeing 747 oli juuri irtoamassa maasta, kun tyhjästä eteen ilestyi Pan Amin täsmälleen samanlainen kone. Se oli pysäköitynä kiitoradalle. Van Zanten lähestyi sitä nousunopeudella.

Pyähtymisen mahdollisuutta ei enää ollut. Väistämäänkään ei pystynyt.

Kapteeni veti koneen nokkaa hädissään ylös ja maanitteli samalla konettaan nousuun. Rajun noston seurauksena koneen perä viisti maata. Kipinäsuihku vain sinkoili takana.

Van Zanten sai juuri ja juuri vedettyä keulan pysäköidyn koneen yli.

Siihen se sitten jäikin. Koneen runko iski suoraan päin Pan Amin konetta. Seurasi valtava räjähdys. Kaikki Van Zantenin koneessa olleet kuolivat. Molemmissa koneissa olleista yhteensä 584 ihmistä kuoli.

Pitkään ihmeteltiin mikä onnettomuuden oli aiheuttanut.

Pan Amin kone oli toki väärässä paikassa, koska sitä ei oltu ehditty ruuhkan takia siirtämään asianmukaisesti sivuun.

Sumu vaikeutti toimintaa: Van Zanten ei nähnyt Pan Amia, Pan Am ei nähnyt KLM:ää ja lennonjohto ei nähnyt kumpaakaan.

Mutta miten kokenut, koulutettu ja taitava lentäjä saattoi tunaroida näin pahasti?

Van Zantenia ohjasivat muutamat psykologiset tekijät.

  • tappion pelko
  • voittamisen pakko
  • ilmiselvien todisteiden hylkääminen

Van Zanten tunnettiin täsmällisenä miehenä. Hän ei kyennyt kestämään sitä, että juuri hänen ohjaamansa kone olisi ollut myöhässä ja siten aiheuttanut hirmuisen aikataulukaaoksen koko lentoyhtiössä. Se ei kerta kaikiaan sopimut hänen maineelleen.

Van Zanten oli niin sitoutunut tavoittelemaansa lopputulokseen (aikataussa pysymiseen ja maineeseensa ylläpitämiseen) että hän oli valmis kasvattamaan panoksiaan suhteettoman suuriksi.

Van Zanten oli ylistetty sankari KLM:ssä. Hänen päätöksensä kyseenalaistaminen ei olisi ollut pelkästään noloa, se olisi lähennellyt kapinaa. Kuka olisi uskaltanut kyseenalaistaa koko yhtiön turvallisuusjohtajan päätöksen? Miehistö pysyi siis vaiti, kun Van Zanten kiihdytti koneensa nousuun.

Jääräpäinen sisu ei välttämättä viekään läpi harmaan kiven. Matka saattaa tyssätä jo kiven pinnassa.

Lähde: Ori & Rom Brafman, Sway: The Irresistible Pull og Irrational Behavior

Vakuutuksenottajan oikeusturva vaakalaudalla

Kaleva 30.4.2013:

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran päätös lopettaa vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antaminen uhkaa johtaa vakaviin oikeusturvaongelmiin.

Tavallisen kansalaisen oikeus-turvaa ei välttämättä pystytä enää takaamaan ja tilanteen pelätään johtavan siihen, että vakuutuksen ottaja häviää oikeudessa entistä useammin vakuutusyhtiölleen.

”On syntynyt oikeusturva-aukko”, Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen sanoo.

Valvira päätti 1,5 vuotta sitten lopettaa vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisen. Käräjä- ja hovioikeustuomarit eivät voi enää hyödyntää sen lausuntoja korvauskiistoissa, joissa vakuutuksen ottaja ja vakuutusyhtiö riitelevät esimerkiksi liikenne-, tapaturma- tai henkivakuutuskorvauksista.

Vakuutusyhtiö saattaa kieltäytyä maksamasta vaikkapa vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvia vakuutuskorvauksia syy-yhteyden puuttumisen vuoksi. Kiista päätyy tuomarin ratkaistavaksi.

”Jos osapuolten todistajina olevat kokeneet erikoislääkärit ovat oikeudessa eri mieltä esimerkiksi tapaturman vaikutuksesta toimintakykyyn, millä lääketieteeseen perehtymätön tuomari voi arvioida, kumpi osapuoli on oikeassa”, Oulun käräjäoikeudessa kyseisiä riitoja ratkova käräjätuomari Pekka Louhelainen sanoo.

”Valvira edustaa Suomessa korkeinta lääketieteellistä tietämystä. Sen nimeämillä asiantuntijoilla on lähtökohtaisesti parhaat edellytykset arvioida ristiriitaista lääketieteellistä aineistoa, etenkin lääketieteen ala- ja koulukuntanäkemyseroja.”

 

 

Isännöitsijän vilppitehdas

Keskisuomalainen, 22.4.2013

Isännöimältään asunto-osakeyhtiöltä sekä työantajayhtiöltään varoja kavaltanut mies on tuomittu vankeuteen. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 51-vuotiaalle jyväskyläläismiehelle kaksi vuotta vankeutta kahdesta törkeästä kavalluksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyttäjä vaati vankeuden tuomitsemista ehdottomana, mutta oikeus langetti tuomion ehdollisena. Asunto-osakeyhtiölle mies määrättiin maksamaan yli 77 000 euron korvaukset ja entiselle työnantajalleen yli 120 000 euron korvaukset.

Rikokset tapahtuivat toukokuun 2005 ja lokakuun 2011 välisenä aikana Jyväskylässä, jossa mies toimi Keltinmäessä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä sekä työskenteli korvauspäällikkönä silloisessa Keski-Suomen Lähivakuutusyhdistyksessä, nykyisessä Lähitapiolassa. Lähitapiolasta kerrottiin viime viikolla, että tuomitun työsuhde purettiin heti tapauksen tultua ilmi, eikä kavalluksilla ole vaikutusta yhtiön toimintaan.

Tuomittu syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön jättämällä isännöitsijän tehtäviään hoitamatta ja aiheuttamalla asunto-osakeyhtiölle noin 38 000 euron vahingot. Mies muun muassa jätti laskuja maksamatta ja laiminlöi huoneistokohtaisen vuokrankantokirjan pitämisen ja ikkunaremonttiin liittyvien asiakirjojen tekemisen, minkä vuoksi hoito- ja rahoitusvastikkeita jäi perimättä.

Törkeässä kirjanpitorikoksessa oli kyse puutteellisesti laadituista tilinpäätöksistä sekä laiminlyönneistä liiketapahtumien kirjaamisessa kirjanpitoon ja päinvastoin sinne kirjatuista vääristä tiedoista.

Varoja tuomittu kavalsi asunto-osakeyhtiöltä viiden vuoden aikana siirtämällä yhtiön pankkitililtä omalle tililleen eri kerroilla yhteensä yli 29 000 euroa.

Korvauspäällikkönä työskennellessään hän puolestaan kavalsi vakuutusyhtiöltä kolmen vuoden aikana yli 77 000 euroa tehden tai teettämällä tosiasioita vastaamattomia korvauspäätöksiä olemattomista vahingoista ja hyväksymällä ne maksatukseen. Varat hän ohjasi joko omalle tai isännöimänsä asunto-osakeyhtiön pankkitilille.

 

 

 

Eläkerahat eivät enää riitä

Yle Uutiset, 14.4.2013

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on tapahtunut historiallinen käänne. Tähän saakka eläkemaksuja on kerätty työnantajilta ja -tekijöiltä enemmän kuin eläkkeitä on maksettu eläkeläisille. Mutta nyt suunta on muuttunut: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat. Eläkejärjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa.

Vuosikymmeniä rahaa on kerätty enemmän kuin pelkkiin eläkkeisiin olisi tarvittu – ylimääräinen on rahastoitu ja sijoitettu tulevaisuuden varalle. Ja nyt se tulevaisuus on koittanut.

– Tämä on historiallista. Tänä vuonna yksityisalojen palkansaajajärjestelmässä ensimmäistä kertaa vakuutusmaksutulo on pienempi kuin eläkemeno, tiivistää Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Reijo Vanne.

Hänen mukaansa käänne tapahtui laskennallisesti tässä kuussa, mutta käytännössä ehkä jo tammikuun 2. päivä, jolloin indeksitarkistus korotti eläkkeitä. – Tämä historiallisuus on myös sitä, että tästä eteenkinpäin tilanne on se, että vakuutusmaksut eivät riitä eläkemenoihin, hän jatkaa.

Vielä viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja -tekijät maksoivat eläkevakuutusmaksuja yhteensä 12 miljardia. Osa rahastoitiin, osalla maksettiin suoraan eläkkeitä. Mutta kuten oheinen kaavio kertoo, eläkevakuutusmaksut olivat yhtä suuret, kuin maksetut eläkkeet kuluineen.

Nyt tasapaino on keikahtanut. Tänä vuonna vakuutusmaksuja kyllä kertyy vähän enemmän kuin viime vuonna, mutta vielä enemmän kasvaa eläkkeiden määrä.

Siksi nyt turvaudutaan kertyneisiin rahastoihin. Siitä huolimatta rahastot eivät ala ihan äkkiä huveta, sillä viime vuonna yksityisalojen eläkeraha tuotti 7,5 miljardia sijoitustuottoa. Tämän vuoden tuottoja voi vasta arvailla, mutta viime vuoden tasolle tuskin päästään.

Maksutasapainon keikahtaminen ei yllätä asiantuntijaa, mutta sen nopeus kyllä.

– Käänne on ollut jyrkempi kuin odotettiin, Vanne myöntää.

Maksutasapainon muutos on osattu ennustaa jo pitkään. Siitä tuli kuitenkin laskettua jyrkempi, koska täksi vuodeksi ei nostettu työeläkevakuutusmaksuja. Lisäksi tämä vuosi on todennäköisesti työllisyyden kannalta huonompi kuin viime vuosi.

Kerättävien maksujen ja ulos maksettavien eläkkeiden välille aukeamassa oleva kuilu vastaa pitkällä ajalla kolmen ja puolen prosenttiyksikön korotusta nykyisiin eläkemaksuihin, jotka ovat noin 24 prosenttia palkoista. Maksuista työantaja hoitaa valtaosan, eivätkä korotukset maistu.

– Näin se on, mitä enemmän maksuja korotetaan, sen huonompi työllisyys ja talouskasvu meillä on, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Jos eläkevakuutusmaksuja ei haluta korottaa, toisena vaihtoehtona olisi lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Se vaatisi riskinoton kasvattamisen sallimista ja siihen Reijo Vanteen mukaan ”ei näytä nyt olevan halukkuutta”.

Eläkepalapelin kolmas pala on eläke-etujen säätäminen, esimerkiksi se paljon puhuttu työurien pidentäminen.

Lääkäreitä ja vakuutuslääkäreitä

Iltalehti, 9.4.2013

Tapaturmaisesti loukkaantuneen naisen tarina on saanut laajaa huomiota Facebookissa. If myöntää, että vakuutuslääkärin tekemiä päätöksiä ei tehdä ainoastaan lääketieteellisestä näkökulmasta.

Yksityishenkilön Ifille osoittama kertomus työkykynsä menettäneen naisen tapauksesta on aiheuttanut vilkasta keskustelua Facebookissa. Palvelussa julkaistun tarinan mukaan 52-vuotias, kokkina työskennellyt nainen loukkaantui vakavasti työtapaturmassa. Kertomuksessa kuvaillaan, kuinka nainen löi onnettomuudessa päänsä, menetti tajuntansa ja joutui sairaalahoitoon.

Työtapaturmasta seurasi jatkuvia terveysongelmia. Tarinan julkaissut mieshenkilö kirjoittaa, kuinka nainen alkoi kärsiä jatkuvista päänsäryistä. Lisäksi toisen käden motoriikka heikentyi, mikä johti pitkään sairauslomaan. Lopulta nainen todettiin lähes täysin työkyvyttömäksi aivovaurion ja niskanikamien siirtymisen vuoksi. Kirjoittajan mukaan vammat voitiin osoittaa aiheutuneen työtapaturmasta.

Kuvailun kirjoittanut mies syyttää If vahinkovakuutusyhtiötä epäreilusta toiminnasta, kun yhtiön vakuutuslääkäri kumosi naista tutkineen lääkärin lausunnot ja nainen jäi ilman haettuja korvauksia.

– Näin sivusta seuraajana mietin, että tämäkö on oikeaa, asiallista ja inhimillistä toimintaa, kirjoittaja kysyy.

Iltalehti ei tavoittanut tarinan julkaissutta henkilöä, mutta hän esitti kirjoituksessaan mielenkiintoisen kysymyksen. Miksi lääkäri voi tehdä korvauksiin vaikuttavia lausuntoja näkemättä potilasta?

If vahinkovakuutusyhtiö kertoo, ettei se voi ottaa kantaa Facebookissa kuvailtuun tapaukseen.

– Kun on kyse ihmisten terveydentilasta ja sitä koskevista salassa pidettävistä tiedoista, emme voi niitä käsitellä sosiaalisessa mediassa tai muuten julkisesti. Meillä ei ole koskaan oikeutta kommentoida asiakkaidemme korvausasioita julkisesti. Aihe herättää runsaasti keskustelua ja mielipiteitä ja otamme kaiken palautteen nöyränä vastaan, yhtiöstä kommentoidaan.

Ifin korvausjohtaja Anssi Ranta vastasi Iltalehdelle kysymyksiin vakuutuslääkärien roolista. Rannan mukaan suurin osa vakuutuslääkärien lausunnoista on myönteisiä asiakkaan näkökulmasta.

Miten vakuutuslääkäri eroaa tavallisesta lääkäristä?

– Vakuutuslääkäri on jonkin lääketieteen erikoisalan erikoislääkäri, joka antaa vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja vakuutusyhtiön käyttöön. Vakuutuslääkärin tehtävänä on yhdistää lääketieteellinen näkökulma Suomen lainsäädäntöön ja vakuutusalan korvauskäytäntöön.

Kuinka vakuutuslääkäri voi tehdä lausuntoja tai diagnooseja näkemättä tai tutkimatta potilasta? Kuinka vakuutuslääkäri voi päätyä erilaiseen lausuntoon kuin potilasta hoitanut lääkäri?

– Tämä on hyvä kysymys, johon liittyy joskus väärinkäsityksiä. Vakuutuslääkärin tehtävänä on antaa vakuutuslääketieteellinen arvio potilaasta. Arviota ei koskaan tehdä ainoastaan lääketieteellisestä näkökulmasta, vaan tarkoitus on yhdistää lääketieteellinen näkökulma lainsäädäntöön ja alan korvauskäytäntöön, Anssi Ranta vastaa.

– Vakuutuslääketieteellisessä arviossa sovelletaan esimeriksi vakuutusehtoja ja vakuutusalan yhteisiä ohjeistuksia. Tyypillisesti vakuutuslääketieteelliset arviot liittyvät syy-yhteyden, työkyvyn ja haitan arviointiin.

– Vakuutuslääkäri ei koskaan ratkaise korvausasiaa yksin, vaan hän ottaa kantaa vain lääketieteen näkökulmaan, jota sovelletaan korvausratkaisun tekemisessä. Ratkaisut perustuvat hoitavan lääkärin lausuntoihin ja hänen tekemiinsä tutkimustuloksiin. Vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen lakiin ja säännöksiin perustuen. Laskentatavasta riippuen 90-95 prosenttia vakuutuslääkärin lausunnoista on myönteisiä asiakkaan näkökulmasta, Anssi Ranta sanoo.

 

Kiinteistökamreerin toivebiisi

Bloggaukset ovat jääneet viime aikoina vähiin. Se ei johdu siitä, että aiheet olisivat loppuneet. Päinvastoin.

Kotoamme löytyi homevahinko, ja aika on mennyt lähinnä siitä isännöitsijän kanssa tapellessa.

Huomasin tammikuun ensi päivinä, että yläkerran katosta oli valunut vettä, ja kipsilevyt olivat kastuneet.

Esitin isännöitsijälle ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, että kastunut nurkka pitäisi tutkia homeen varalta. Sitä ei tehty. Sen sijaan talon ulkopuolelle väsättiin muovista suoja. Arveltiin nimittäin, että katto vuotaisi tai räystäspelin alta tuiskuaisi lunta yläpohjaan, missä se sitten sulaisi ja valuisi alas. Kastuneet kipsilevyt aiottiin jättää kuivumaan itsekseen.

Näin ei kuitenkaan ollut.

Märkä tapetti irtosi, kun mittailin taloyhtiön lainaamalla kosteusmittarilla nurkasta kosteusarvoja.

Mittarin lukema näytti noin sataaviittäkymmentä.

Tapetin irtoamisen jälkeen alkoi huoneessa oleskellessa tulla omituisia terveysoireita: suuta kihelmöi ja kirveli, ihoa kutitti ja päätä särki.

Vaadin isännöitsijältä ja taloyhtiön hallitukselta, että märkä nurkka pitää tutkia.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja touhotti paikalle ja kostunut nurkka eristettiin eristysseinällä, joka rakennettiin muovista ja talon alta löytyneistä laudoista.

Ensimmäinen huolimattomuus: Ulkona säilytetyistä laudoista löytyi erittäin runsas Trichoderma kasvusto. Trichoderma on erittäin myrkyllisiä mykotoksiineja tuottava mikrobi. Tiloihin oli siis tuotu myrkkyjä erittävää mikrobia, jota siellä ei ennestään ollut.

Puheenjohtaja irrotti seinästä ja katosta kipsilevyjä, joissa oli takapuolella runsaasti mustaa kasvustoa. Sitä ei peloton puheenjohtajamme noteerannut mitenkään, vaikka totesin levyjen olevan umpi homeessa.* Totesi vain, että

…sieltä yläpohjasta varmaan pöllyää jotain villapölyä tai mitä lie rakennusjätettä sinne onkaan aikanaan tungettu.

Levyjen irrotuksen yhteydessä todettiin, että kattolevyjen takana ei ollut minkäänlaista höyrysulkua.

Eristettyyn nurkkaan tuotiin alipaineimuri. Se ei kuitenkaan jaksanut pitää alipainetta yllä, koska katto oli jäänyt auki ja yläpohjasta virtasi enemmän ilmaa kuin imuri jaksoi puskea ulos.

Toinen huolimattomuus: Osastointi ei pitänyt mikrobeja ja niiden aineenvaihduntamyrkkyjä eristetyssä tilassa, vaan likaista ilmaa virtasi sieltä muihin tiloihin päin.

Terveysoireet huoneessa ja myös sen ulkopuolella voimistuivat.

Vaadin homevaurioihin perehtyneen asiantuntijan tilaamista paikalle.

Sitä ei otettu kuuleviin korviinsa, vaan hallituksen puheenjohtaja värkkäsi itse katon kiinni vanhalla pahvilaatikolla.

Jonkin aikaa menikin hyvin.

Kun kattoa piti alkaa korjaamaan, ei remonttifirma uskaltanutkaan lähettää miehiään töihin ennen kuin tilan mikrobit olisi tutkittu. Tilattiin mikrobitutkimus. Näytteet saatiin otettua tammikuun viimeisenä päivänä.

Heti näytteenoton jälkeen paikalle pelmahti uusi remonttifirma, joka siirsi eristysseinää ja avasi kattoa lisää, sekä sulki huoneen oven kulkuaukolla.

Kolmas huolimattomuus: Heti samana iltana alipaine oli taas kääntynyt ja likaista ilmaa virtasi suoraan vahingoittuneesta tilasta muualle huoneistoon.

Terveysoireet roihahtivat sietämättömiksi.

Vaadin isännöitsijää järjestämään taloyhtiön piikkiin sijais-asunnon. Olihan tapauksen yhteydessä tunaroitu jo niin monta kertaa, että taloyhtiö oli vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuussa aiheuttamistaan ylimääräisistä kuluista.

Isännöitsijä Jouko Tonterin (Isännöintiverkko Oy) ensimmäinen vastaus vaatimuksiini koko sekoilun aikana oli yllättävä.

Toivon, että lopetat tämän jo kaikkia kohtuuttomasti rasittavan sähköposteilusi ja hoidamme asiat siten, kuten niitä kuuluu hoitaa lakien ja asetusten mukaan ja annat myös työrauhan itse korjauksia hoitaville henkilöille.

Jari Parantainen on osuvasti todennut Pölli tästä blogissaan, että

Työrauha-sanasta tunnistaa ihmisen, joka haluaa puuhastella toisten kustannuksella, mitä itse sattuu huvittamaan. Jokaiselle yrittäjälle taas on päivänselvää, että vain tyytyväinen asiakas on hänen palkanmaksajansa.

Sijais-asuntoon suostuttiin lopulta helmikuun puolivälissä, kun ensimmäisistä terveysoireista oli kulunut jo yli 40 päivää. Meitä pidettiin puolitoista kuukautta panttivankina myrkyllisessä asunnossa.

Isännöitsijä on koko prosessin ajan tahallaan viivyttänyt tarpeellisia toimia kosteus- ja homevahingon asiallisen korjaamisen edistämiseksi ja pitänyt asukkaita panttivankina myrkyllisessä asunnossa. Lisäksi isännöitsijä on tahallaan vaikeuttanut normaalia arkeamme ja taloudellista asemaamme panttaamalla taloyhtiön huolimattomuudellaan ja laiminlyönnillään aiheuttamien ylimääräisten asumiskustannusten korvaamista.

Ai niin, se kiinteistökamreerin toivebiisi. Se on tietenkin Maija Vilkkumaan Ei. ”Sanon viimeisen sanani ja se on ei”

* Tutkimuksissa ilmeni, että levyissä kasvoi massiivinen Stachybotryskanta sekä erittäin runsaasti aktinobakteereja.

Korkein oikeus moukaroi vakuutusoikeuden päätöksiä

Iltasanomat 9.2.2013:

Taas kaksi tapaturman uhria sai Korkeimmalta oikeudelta myönteisen päätöksen. Vakuutusoikeus ja niiden edustamat vakuutusyhtiöt hävisivät.

Tapauksista ei juuri uutisoitu, koska ne ovat niin tavallisia. Viime vuosina KKO on kumonnut kymmenittäin vakuutusoikeuden ratkaisuja.

Lisää lienee tulossa: KKO:ssa on vireillä lähes sata vakuutusasiaa, joista tosin suurimmassa osassa valituslupaa ei myönnettäne. Kuudessa ratkaisua odottavassa tapauksessa lupa on myönnetty.

Onpas iso määrä. Ilmeisesti ihmiset ovat huomanneet, että kannattaa yrittää valittaa loppuun saakka, kommentoi lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen.

Yleensä kyse on siitä, että KKO on tulkinnut lääketieteellistä näyttöä eri tavoin kuin vakuutusyhtiö, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus. Kiistaa on syy-yhteydestä eli siitä, onko tapaturma aiheuttanut jonkin vamman tai sairauden, tai mihin tapaturman suorat seuraukset ulottuvat.

Ratkaisuissa on painanut yhtiöitten omien vakuutuslääkäreitten ja vakuutusoikeuden lääkärijäsenten näkemys, ei potilasta käytännössä hoitavien lääkäreitten näkökanta.

KKO on harkinnassaan huomioinut myös hoitavien lääkärien kantoja. Vakuutusoikeuden puutteellisista perusteluistakin KKO on tylysti huomauttanut.

KKO on ryhdistäytynyt, Virolainen toteaa.

Hoitavan lääkärin kanta ei takaa yhdenvertaisuutta

Johtava lakimies Pia Santavirta Finanssialan keskusliitosta puolustaa vakuutuslääketieteen edustajia.

– Suomessa on 19 000 lääkäriä. Ihmiset eivät olisi yhdenvertaisessa asemassa, jos vain hoitavat lääkärit määräisivät etuuksista. Heidän ei tulisi ottaa kantaa etuuden saamiseen, vaan kuvata mahdollisimman hyvin potilaan tila.

– Vakuutusyhtiö sitten tekee etuuspäätöksen hoitavan lääkärin lausunnon perusteella ja ottaa huomioon myös lain vaatimukset ja oikeuskäytännön, Santavirta sanoo.

Kriisiviestintä

Talvivaaran kipsisakka-allasjupakassa meni lähes tulkoon kaikki pieleen. Niin käy pienemmissäkin ympyröissä, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön vesivahingon hoidossa. Kokemusta on!

Arkikielessä puhutaan usein kriittisistä tilanteista: vahinko oli vähällä tapahtua, tai ehti jo tapahtua, jokin lopputulos jäi riippumaan jostain ratkaisevasta käänteestä, joka sinäsä ei ollut merkittävä, mutta vaikutti siihen, mihin suuntaan tapahtumat lähtivät etenemään.

Kriittinen tekijä saattoi olla yksi askel (teko) kohtalokkaaseen suuntaan tai yksi sana kohtalokkaalla hetkellä.

Organisaation kriisi on ennakoimaton, voimakkaasti sen toimintoihin vaikuttava tai niitä uhkaava nopeasti etenevä tapahtumien kulku, jolle on ominaista syiden, seurausten ja ratkaisukeinojen moniselitteisyys.

Kriisin laukaisija voi olla jokin organisaation sisäinen tai ulkopuolinen tekijä, mutta itse kriisi liittyy usein organisaatioon kohdistuvaan kielteiseen julkisuuteen, joka uhkaa sen mainetta.

Kriisitiedottaminen on viestinnällisten ratkaisujen tekemistä tilanteissa, joissa jokin ennakoimaton, usein yhtäkkinen tapahtuma synnyttää ympäristössä tai yhteisön sisällä voimakkaan informaatiotarpeen. Se voi olla myös tarpeen tilanteissa, joissa tiedottamisen keinoin pyritään ohjaamaan julkisen keskustelun vaikutuksia organisaatiolle myönteiseen suuntaan.

Ihmiset kokevat kriisin sitä voimakkaampana mitä lähempänä tapahtuma on. Sitä vakavampi tapahtuma on mitä enemmän se koskee kokijaa itseään tai hänen läheisiään. Työtoveria tai naapuria kohdannut onnettomuus voi koskettaa enemmän kuin kaukana sattunut suurkatastrofi.

Kriisitilanteissa yleisö uskoo enemmän viranomaisten ja median antamaa tietoa kuin yrityksen tiedostusta. Mitä enemmän kriisi saa mediajulkisuutta sitä suurempana ja vahvempana yleisö pitää sitä.

Mitä enemmän faktoja sitä enemmän huhuja ja spekulointia.

Alla luettelo periaatteista ja ohjeista, jotka pätevät aina kun kielteinen julkisuus jonkin tapahtuman johdosta uhkaa organisaation normaalia toimintaa:

  • informoi kaikkia asianosaisia jatkuvasti tapahtumien edetessä
  • pidä oma organisaatio ajan tasalla tapahtumista
  • pidä aloite itselläsi, kerro ennen kuin kysytään
  • tuo julki halukkuutesi keskusteluun eri osapuolten kanssa
  • kanna vastuusi tilanteen hoitamisessa
  • kun puolustaudut, kuuntele ennen kuin puhut
  • kunnioita yleisöä, älä aliarvioi tai vähättele toista osapuolta
  • älä vähättele tapahtunutta
  • tunnusta virhe tai laiminlyönti
  • ennakoi median toiminta poikkeustilanteessa
  • pidä tiedotusvälineet ajan tasalla

Kun toimit mediajulkisuudessa:

  • pysy tosiasioissa: älä vähättele, paisuttele äläkä selittele
  • puhu totta – totuus paljastuu lopulta kuitenkin
  • tiedota tasapuolisesti: kunnioita tiedotusvälineiden ja yleisön oikeutta saada tietoa
  • ennakoi lausunnoissasi tiedotusvälineiden ja yleisön näkökulmaa
  • seuraa uutisia, korjaa virheelliset tiedot
  • huolehdi tiedottamisen jatkumisesta tilanteen lauettua

Lähde: Lehtonen, Kriisiviestintä, Mainostajien liitto, 1999

Väärin menee vakuutusyhitön lääkkeet!

Yle Uutiset 15.1.2013

Ilmassa leijuva taloustaantuma ja talouden kiristyminen ovat saaneet yksityishenkilöt tarkastelemaan vakuutuksiaan. Vakuutusturvan supistamisen sijaan asiakkaat jopa hakevat tilanteeseen lisäturvaa vakuutusyhtiöistä.

– Kun epävarmuus lisääntyy, niin halutaan tavallaan jakaa riskiä myös vakuutusyhtiölle, kertoo LähiTapiolan henkilöasiakaspuolen liiketoimintajohtaja Tuomas Räsänen.

– Muun muassa henkilökohtainen talouden vakaus on tällainen riski. Siksi hyvästä ja oikein mitoitetusta vakuutusturvasta huolehtiminen juuri nyt on erityisen tärkeää.

Vakuutusten myynti jatkaa tasaista kasvuaan lamasta huolimatta, kertoivat Vakuutusyhtiö Turva, Pohjoja Vakuutus, LähiTapiola ja If. Säästöjä etsitäänkin karsimisen sijaan muilla keinoilla.

– Se näkyy ehkä siinä, että keskitetään pankki- ja vakuutusasiat ja haetaan keskittämisetujen kautta edullisempia ratkaisuja, Pohjola Vakuutuksen aluejohtaja Rami Mäkinen kertoo.

Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari arvioi, että ensimmäisenä tarkastelun alle joutuu vakuutusturvan laajuus.

– Pohditaan, että riittäisikö minulle se, että otan vaikka itse vähän riskiä enemmän ja kannan isompaa omavastuuta. Silloin maksan vahinkohetkellä hieman enemmän itse siitä sattuneesta vahingosta, mutta se turvaa minulle oikeasti isot menetykset.

Ainoa vakuutuskohde, jonka turvaa on havaittu tarkasteltavan tavallista kriittisemmin, ovat ajoneuvot. Auton omistaja saattaa pohtia, minkä arvoinen auto todellisuudessa on ja sitä myöten kasko-vakuutuksen tarpeellisuutta.

– Eli pohditaan, riittäisikö minulle edullisempi vaihtoehto. Tämä on ehkä se, mitä eniten pohditaan taloudellisessa mielessä, Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari kertoo. Silloin vakuutusturvan hinnanerokin on ihan merkittävä riippuen siitä, minkälaista vakuutusturvaa ostaa.

Väärin menee!

Vakuutuksia nimenomaan ei pidä mennä keskittämään samaan yhtiöön. Yksittäisten vakuutusten hinnat poikkeavat huomattavastikin eri yhtiöiden välillä, vaikka kokonaisuus olisi suurin piirtein saman hintainen.

Lisäksi hinnat hilautuvat pikkuhiljaa ylöspäin eikä asiakasuskollisuus näy korvauksissa. Sen kieltää jo vakuutussopimuslakikin.

Vakuutusturvan laajuudesta tinkiminen on myös hullun hommaa. Säästöt syntyvät kilpailuttamalla, ei sisällöstä tinkimällä. Sisällöstä tinkiminen tulee vasta toisena säästökeinona, kilpailuttamisen jälkeen.

Ulkomaan vastuuvakuutus autovakuutuksessa

Kun ajelee omalla autolla ulkomailla, on hyvä muistaa että liikennevahingon sattuessa vahingot korvataan vahinkomaan liikenne vakuutuslain mukaisesti, ja että vahingonkorvauslainsäädäntö vaihtelee maittain. Kun syyllisyyttä ratkaistaan, suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan paikallisen edustajan näkemystä, ja ratkaisu tehdään useimmiten vahinkopaikalla yhteisesti allekirjoitetun vahinkoilmoituksen perusteella tai molempien osapuolten kertomusten ja mahdollisten muiden todisteiden perusteella.

Kullakin maalla on omat maakohtaiset korvausrajansa liikennevakuutuksesta maksettaville korvauksille ja rajat saattavat joissakin maissa olla yllättävänkin alhaisia: esimerkiksi Venäjällä korvauskatto liikennevakuutuksesta maksettaville korvauksille on vain noin 10 000 euroa per vahinko. Vakavan vahingon sattuessa syytön osapuoli voi hakea vahingon aiheuttajalta korvauksia korvausrajan ylittävältä osalta oikeusteitse, ja mikäli kyseessä on esimerkiksi henkilövahinko tai syyttömän osapuolen erityisen kallis ajoneuvo, voivat korvausmäärät olla yllättävän suuria. Tällaisiin tilanteisiin voi varautua ja korvausvastuulta suojautua ottamalla juuri näihin tilanteisiin erityisesti tarkoitetun moottoriajoneuvon ulkomaan vastuuvakuutuksen.

Lähde: http://www.rantapallo.fi/autonvuokraus/autovakuutuksien-kattavuus-ulkomailla/